Kategoriat
Uutiset

Vuoden peli -voittajat 2016

Vuoden peli -voittajat 2016 on julkistettu. Voittajia olivat Muumipeikon kalaretki, Otrio, Kivi ja Castles of Mad King Ludwig.

Vuoden peli 2016 -voittajat on julkistettu. Kisaan osallistui lähes 60 lautapeliä ja tuomaristo kehui tämän vuoden pelivalikoimaa erityisen kovatasoiseksi ja tasaiseksi.

Sarjoissa nimettiin tänä vuonna voittajan ja finalistien lisäksi erilliset ”Tuomaristo suosittelee”-listat.

Vuoden lastenpeli 2016: Muumipeikon kalaretki

Muumipeikon kalaretken kansi

Vuoden parhaaksi lastenpeliksi valittiin Reiner Knizian suunnittelema ja Pelikon julkaisema Muumipeikon kalaretki. Tuomaristo luonnehti peliä näin: ”Tosi hauska peli, joka sopii niin kohderyhmälle kuin isommillekin pelaajille.” ”Mainio kompakti koko. Kiva yhdistelmä aivotyötä ja tuuria.”

Muita finalisteja olivat Algan julkaisema Matka ja Tacticin Muumi viidakkoseikkailu.

Tuomaristo suosittelee -listalle pääsivät: MimiQ, Hurjan hauska autokilpa, Stone Age jr, Leo menee parturiin ja Cortex Kids.

Vuoden perhepeli 2016: Otrio

Otrion kansi

Vuoden perhepeliksi valittiin Brady Petersonin suunnittelema ja Competon julkaisema Otrio. Tuomaristo luonnehti voittajaa näin: ”Upean näköinen peli! Pidimme tästä kovasti!” ”Yllättävän onnistunut näkökulma vanhaan peliin.”

Muita finalisteja olivat Enigman julkaisema Cortex Challenge ja Competon Maze Race.

Tuomaristo suosittelee -listalle pääsivät: Spookies, Noa, Burgermania, Ice Cool ja Triple Pentago.

Vuoden partypeli 2016: Kivi

Kiven kansi

Vuoden partypeliksi valittiin Maureen Hironin ja Sheyla Bonnickin suunnittelema ja Pelikon julkaisema Kivi. Tuomaristo luonnehti voittajaa näin: ”Yksinkertainen, mutta erittäin koukuttava!” ”Täydellinen reissupeli!”

Muita finalisteja olivat Competon julkaisema Klask ja Tacticin julkaisema Tension.

Tuomaristo suosittelee -listalle pääsivät: Alias naiset vs miehet, Codenames, Pronto, Mitä otsassa? ja Selfie.

Vuoden strategiapeli 2016: Castles of Mad King Ludwig

Castles of Mad King Ludwigin kansi

Vuoden strategiapeliksi valittiin Ted Alspachin suunnittelema ja Competon julkaisema Castles of Mad King Ludwig. Tuomaristo luonnehti voittajaa näin: ”Vau! Riitti ajateltavaa. Todella hyvä!” ”Hauskoja yksityiskohtia.”

Muita finalisteja olivat Lautapelit.fi:n julkaisema Dokmus ja Haban julkaisema Karuba.

Tuomaristo suosittelee -listalle pääsivät: Allies: Realm of Wonder, Skylines ja Blueprints.

Lautapelioppaan päätoimittajan kommentit

Finalistilista oli jonkunmoinen järkytys tänä vuonna, kun moni hieno peli jäi finaalin ulkopuolelle. Codenames kelpasi Saksassa Vuoden peliksi, mutta Suomessa siitä ei ole edes finalistiksi. Lastenpelisarjassa finaalin ulkopuolelle jäivät kaksi viimeisintä Kinderspiel des Jahres -voittajaa, kun Spinderella ja Stone Age Junior jätettiin pois.

Niinpä voittajalista eroaa hieman siitä, mihin viime vuosina on totuttu. Viime vuosi mentiin Competon tahdissa ja sen suhteen meno jatkui lähes entisellään, kun Competo vei kaksi sarjaa neljästi. Yllätys on kuitenkin se, ettei Lautapelit.fi voittanut yhtään palkintoa. Pelikolla lienee fiilis korkealla, sillä firma ei ole tietääkseni voittanut yhtään palkintoa ainakaan 2000-luvun puolella.

Mitä voittajapeleihin tulee, strategiapelien sarjasta olen kaikista tyytyväisin. Mikä tahansa kolmesta pelistä olisi kelvannut minulle voittajaksi, eikä finaalin ulkopuolelle jäänyt tiettävästi mitään timanttista (vaikea sanoa, koska kattavia ehdokaslistoja ei kerrota!). Karuban kohdalla tosin olisin nähnyt pelin mieluummin perhepelisarjan voittajana, koska perhepeli se on.

Partypelien sarjassa en lainkaan ihmettele, että Kivi voitti, sen verran hyvin tällainen ”enimmäkseen tuttu, vähän uudistettu ja yksinkertainen”-formaatti toimii (nyt sillä tavalla saatiin kaksi voittaja, Otriokin kuuluu samaan sarjaan), mutta sekin on mielestäni väärässä sarjassa. Mikä partypeli sellainen on, jossa toisten vuorolla voi huoletta poistua pelin äärestä? Tässä kohtaa mielestäni Codenamesin olisi pitänyt voittaa sarja aivan heittämällä.

Perhepelivalikoimassa Otrio ei ole yllättävä voittaja, mutta vähän tylsän oloinen valinta. Sikäli se on aika samantyylinen valinta kuin parin vuoden takainen Battle Sheep, joten ei ihme. Finalisteista Maze Race vaikuttaa kiinnostavammalta, kumpaakaan en tosin ole vielä päässyt pelaamaan. Cortex Challenge ei aivan täysin vakuuttanut. Finalistien ulkopuolelta nostaisin ainakin Ice Coolin, jolle on jo paikka varattuna Lautapelioppaan joululahjasuosituslistalla. Mieluiten olisin tässä kohtaa nähnyt voittajana Karuban.

Lastenpelisarjassa olisin suonut voiton Stone Age JuniorilleMuumipeikon kalaretki voi olla Knizian luomus, mutta ei siinä juuri aivotyölle tilaa ole tuomariston kommenteista huolimatta: kyseessä on jokseenkin puhdas tuuri- ja muistipeli.

Toki lastenpelisarja on siitä hankala, että tuomariston ajatusta pelien kohderyhmästä on vaikea tulkita. On eri juttu, haetaanko peliä, jota lapset voivat pelata keskenään vai peliä, jota vanhemmat voivat pelata lasten kanssa, ja onko peli suunnattu kolmivuotiaille kuten Muumipeikon kalaretki (peli onkin varmasti aivan oivallinen kolmivuotiaiden peliksi) vai esikouluikäisille kuten Stone Age Junior. Tässä kohtaa kuuluttaisin kisan järjestäjiltä enemmän avoimuutta ja palkitsemisperusteiden avaamista: miksi juuri tämä peli? Nyt saadut lyhyet kommentit eivät oikein kerro, miksi juuri valitut pelit olivat parhaita.

Avoimuutta soisin muutenkin lisättävän. Finalistien julkistaminen vain viikko ennen voittajien julistamista on tylsää ja ehdokaslistojen ja tuomariston kokoonpanon salailu vielä ikävämpää. Kilpailuprosessi avataan säännöissä melko hyvin, mutta olisi mielenkiintoista tietää, millaista porukkaa tuomaristossa on ja minkälaisista lähtökohdista he pelejä arvioivat. Salailu jättää helposti ikävän maun kisasta.

In English

The Finnish Game of the Year awards go to:

  • Children’s game of the year: Muumipeikon kalaretki (Reiner Knizia / Peliko)
  • Family game of the year: Otrio (Brady Peterson / Competo)
  • Party game of the year: Kivi (Maureen Hiron, Sheyla Bonnick / Peliko)
  • Strategy game of the year: Castles of Mad King Ludwig (Ted Alspach, Competo)

The publishers nominate their games in the different categories. Each publisher is allowed to nominate three games per category, and nominating games costs couple of hundred euros. Each category has a separate jury. Children’s jury is made of kindergarten teachers, the other juries are made of journalists – or that’s what we assume, as the jury composition is a well-kept secret.

The juries play the games and choose three finalists. The final winners are decided by the juries, but game retailers will have a vote on the winners as well.

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

2 vastausta aiheeseen “Vuoden peli -voittajat 2016”

”Toki lastenpelisarja on siitä hankala, että tuomariston ajatusta pelien kohderyhmästä on vaikea tulkita. On eri juttu, haetaanko peliä, jota lapset voivat pelata keskenään vai peliä, jota vanhemmat voivat pelata lasten kanssa”
Jälkimmäinen kuulostaa kovasti perhepeliltä?

No siinä on tietysti toinen rajanveto, mutta itse näkisin sen niin, että perhepeli on kouluikäisten lasten kanssa pelattava peli ja sitä pienempien kanssa pelataan lastenpelejä.

Lisäksi perhepeli saa minusta olla jo niin vaativa, että aikuiset voivat pelata sitä keskenään (kuten Menolippu, Carcassonne, Dixit, Port Royal jne.), siksi minusta esimerkiksi taannoinen Super Farmari oli niin hölmö valinta perhepeliksi. Super Farmarin olisin sulattanut lastenpelisarjan voittajana.

Mutta olen tässä selvästi eri mieltä Vuoden peli -raadin kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *