Tämä on Lautapelioppaan viikkokatsaus, kerran viikossa ilmestyvä kurkistus lautapelien maailmaan ja Lautapelioppaan tapahtumiin. Lukemalla tämän raportin joka viikko pysyt hyvin kärryillä siitä, mitä Lautapelioppaassa tapahtuu ja saat jonkunmoisen käsityksen lautapelimaailman olennaisista tapahtumista.
Oletko kiinnostunut osallistumaan viikkokatsauksen tekemiseen? Katsauksen lopussa on lisää asiasta.
Tämän viikkokatsauksen toimittivat Mikko Saari ja Tuomo Pekkanen.
Mikko: Golden Geek Awardsit jaettiin viime viikolla. Pandemic Legacy oli paras peli, paras strategiapeli, paras temaattinen peli ja paras innovaatio. Melkoinen pläjäys palkintoja, mutta onhan se huomionarvoinen peli.
Strategiapeliksi Pandemic Legacy on ehkä vähän kevyt; joku Food Chain Magnate olisi ollut kovempi valinta.
Parhaan innovaation kakkoseksi jäi Friedemann Friesen 504. Sekin on innovatiivinen, mutta niin on kyllä Pandemic Legacykin, vaikka ei ensimmäinen Legacy-peli olekaan – on se silti palkitsemisen arvoista kehitystä Risk Legacystä. Veikkaan myös, että Pandemic Legacy on noista kahdesta parempi peli… Mutta mitä mieltä olet, Tuomo, olisiko tuloksen pitänyt olla toinen?
Tuomo: Vaikea sanoa kun en ole kumpaakaan pelannut, mutta sanoisin kyllä että pelinä taitaa Pandemic Legacy olla valovuosia 504:sta edellä, joten sitä kautta en itke verta vaikka Pandemic Legacy voittikin innovaatiopalkinnon.
Muilta osin palkinnot tuntuivat menevän ihan järkeviin kohteisiin.
Mikko: Viikon vekkuli poliittinen lautapeliuutinen oli tietysti se, että puolalainen jonotuspeli Kolejka (josta puhuttiin Tainion Markon kanssa podcastissakin) on joutunut sensuurin kynsiin Venäjällä.
Peli koettiin neuvostovastaiseksi ja sitä kautta Venäjä-vastaiseksi. Viranomaiset vaativat pelin venäläisen lisenssin haltijaa Trefliä joko siivoamaan pelistä neuvostokritiikkiä tai varautumaan kieltoon. Puolalainen Kansallisen muistamisen instituutti, joka pelin on julkaissut, ei luonnollisesti lämmennyt muutoksille, joten venäläiset eivät nyt pääse Kolejkasta nauttimaan.
Onhan tämä nyt ihan sataprosenttisen absurdia. Ensinnäkään ei ole ihan täysin tervettä, miten Venäjällä suhtaudutaan Neuvostoliittoon siten, että tällainen Neuvostoliitto-kritiikki koetaan suoraan Venäjän kritisoimisena ja toiseksi, kuinka kestävä voi olla järjestelmä, jota pystyy uhkaamaan satiirisella lautapelillä? Huhhei.
Asiasta uutisoi esimerkiksi Newsweek.
Tuomo: Ihan linjassahan tuo on Venäjän nykypolitiikan kanssa, eli on ihan älytöntä imagon varjelua ja historian kieltämistä. Eipä mullekaan tule mieleen mitään vastaavaa ihan äkkiä sitten 80-luvun tietokonepelien ja kylmän sodan (Raid over Moscov taisi olla peli, joka nosti kulmakarvoja itärajan takana).
Mikko: Positiivisista uutisista täytyy mainita Food Chain Magnaten huikea menestys. Pelin neljäs painos myytiin ennakkoon loppuun, joten viides painos tulee saman tien. Tämä on ensimmäinen kerta, kun mistään Splotterin pelistä tulee viides painos. Roads & Boatsista on tullut neljä painosta, mutta se ilmestyi ensimmäisen kerran 1999.
”We sold more than twice as many copies of this game in 6-8 months as we sold of Roads & Boats in 17 years”, kommentoi Splotterin Joris Wiersinga asiaa BGG:ssä. Minusta tämä näyttää vahvasti 1000 True Fans -teorialta käytännössä, eli tekemällä sitkeästi omaa juttuaan ja tekemällä sen hyvin, voi pikkuhiljaa kasvattaa itselleen uskollinen yleisön, joka tässä tapauksessa on valmis maksamaan 100 € pelistä kyselemättä turhia.
Tuomo: Hienoa että menestyy. Pitää päästä pelaamaan peliä pian.
Jenkkien puolella on muuten ollut äskettäin lautapelien myyjien ja tukkureiden tilaisuus GAMA Trade Show, jossa esim. Dice Towerin väki oli isolla volyymilla esittelemässä tilaisuudessa julkaistuja uutuuksia ja juttelemalla julkaisijoille sekä lautapelibisneksessä mukana oleville muille tahoille.
Ehkä itselle uusista julkaisuista nousi kärkeen pari klassikkoa ja niiden uudet versiot: RA ja Roborally ainakin saavat uudet kuosit ja kuoret ympärilleen. Roborallya on myös tuunattu sääntöjen osalta, joten saa nähdä millaisia muutoksia peli on saanut.
Paikalla julkaistiin myös muita pelejä, kuten Kummisetä-lautapeli sekä iso läjä ties mitä. Lisää voi lukea vaikka BoardGameGeekin uutisten kautta.
Dice Towerin puolelta löytyy siis myös ziljoona tuntia videota tapahtumasta.
Mikko: Nämä messut on aina vähän sellainen juttu, etten jaksa hirveästi pelivirtaa kytätä. Roborallyn uuden version kyllä bongasin ja se on varmasti monille tervetullut uutuus, etenkin jos homma on hoidettu fiksusti. Tässä tapauksessa ilmeisesti on, varmasti on 1990-luvun puolivälissä ilmestyneessä pelissä on tilaa virtaviivaistukselle.
Tässä alkaa muuten tulla vanha olo, kun alkaa tulla uusintapainoksia tuollaisista harrastuksen alkuvaiheen peleistä. RA:n lisäksi tulee mieleen ainakin Tikal, Amun-Re ja Mexica, joista on tullut tai tulossa tyylikkäät uudet laitokset.
Mikäköhän Kummisedästä on tehnyt ajankohtaisen pelin julkaisemisen kannalta, ei siitä taida leffa- tai tv-puolella mitään reboottia olla käsillä. Toi taitaa kyllä olla melko pitkän linjan projekti, koska muistelisin nähneeni tuosta kansikuvaa jo aikaa sitten.
GAMA:n peleistä bongasin AEG:n uuden Mystic Valen, joka esittelee uuden card-crafting-systeemin. Peli ei ole pakanrakennusta, sillä pelaajilla on sama 20 kortin pakka koko pelin ajan, eikä kortteja lisätä tai poisteta, mutta sen sijaan niitä kehitetään. Kortit pidetään muoveissa, joihin ujutetaan läpinäkyviä palasia, jotka muokkaavat kortin ominaisuuksia.
Veikeä idea. Ei nyt ihan sataprosenttisen uusi juttu, jotain vastaavaa on nähty Gloomissa ja Väinämöis-peli Myytissä, mutta ihan tällaista toteutusta en ole vielä nähnyt. Lopputulos voi olla mielenkiintoinen, menee kyllä listalle peleistä, joihin täytyy vähintäänkin perehtyä tarkemmin.
Uudelleenjulkaisuista kun puhuttiin, silmiini sattui Shut Up & Sit Downin uusi video Mexicasta. Pidin Mexicasta silloin kun se oli uusi peli vuonna 2004 ja sittemmin vanha suola on alkanut janottaa (ei kyllä naamiotrilogian osalta muuten: Tikal ei oikeastaan kiinnosta ja Java vielä vähemmän). Ajattelin hankkia ihan sen Mexican, jonka käsiini saan, mutta kylläpä tämä uusi Super Meeplen ja Iellon painos on niin hienon näköinen, että eipä auta, kai se on tämä hankittava.
https://vimeo.com/160366683
Otetaan tähän väliin vertailuksi vanha Mexica, joka sekin oli varsin nätti peli:
Spielboxista ilmestyi vuoden 2016 eka numero. Promona lehden mukana tuli uusi hahmokortti Port Royaliin. Uusi hahmo on uhkapeluri, jolla saa kortinnostovaiheessa nostaa suoraan neljä korttia kerralla, ei enempää tai vähempää. Näin nostettuja laivoja ei saa palautta miekoilla, mutta jos homma ei feilaa, niin saa ottaa ylimääräisen kortin. Ihan hauska tyyppi, en tiedä miten toimii käytännössä.
Peliarviopuolella Mombasa saa kehuja ja arvioita DSP-ehdokkuudesta. Peliä verrataan Russian Railroadsiin. Arvion lopussa kuitenkin pohditaan suorituksen suhdetta lopputulokseen. “They are nice to play and be busy with, but even for the winner it sometimes is difficult to tell why he won.” Eli vaikea sanoa, miksi lopputulos on se, mikä oli – oliko kyse jostain taitavasta valinnasta, vai oliko voittaja vain vähän onnekkaampi? En kyllä tiedä, onko tätä mahdollista ylipäätään pelata korvamatovaaran vuoksi.
Myös Nippon saa hyvät arvostelut, pelkkää ysiä ja kasia. “This variety of scorings that can be influenced individually is one of the major strong points of Nippon, giving players different strategic options.” Juttu herätti kiinnostusta, aiemmin olen vähän ohittanut Nipponin turhan monimutkaisena (mitä ilmeisesti tekijöiden debyytti Madeira oli).
Vital Lacerdan (Vinhos, CO₂, Kanban) taidegalleriapeli The Gallerist nappasi myös täyden rivin ysejä arvostelussa. Näin tätä pelattavan Lautapelaamaanissa ja mieleen jäi lähinnä hervottoman kokoinen laatikko (joka ilmeisesti painaa 3,5 kiloa). “At SPIEL’15, The Gallerist was insanely expensive at about 79€. It hasn’t gotten any cheaper, but in my opinion it is worth every penny.” Vaan eipä hätää – peli löytyy Lautapeliseuran pelikirjastosta, joten luulenpa, että Ropeconissa tätä voisi kokeillakin.
Kehuja saa myös GMT:n sotapeli Triumph and Tragedy, joka on kyllä tosi mielenkiintoinen. Pelihän on kolminpeli, joka alkaa jo vuodesta 1936 ja kattaa Euroopan ja Pohjois-Afrikan taistelut. Mukana siis länsivaltiot, akselivallat ja Neuvostoliitto ja pääpaino on sotimisen sijasta diplomatiassa ja teollisuudessa ja taloudessa. “The three different victory paths provide a wide open contest as well as various incentives. See the Soviets building industry like crazy? Better attack them and start limiting their resources or population. See the West complete two levels of atomic research and a couple Technologies in their Vault? Better use espionage to “see” what’s there or go after their capital. See the Axis building lots of units? Better use diplomacy, sabotage or other intel to slow them down. Your options are wide open.”
Hieno kiertoilmaus tuossa muuten. Ei tässä mistään tappamisesta tai muusta ikävästä ole kyse, me nyt vaan katsottiin vähän tarpeelliseksi rajoittaa naapurimaan populaatiota. Mutta tässä iskee valitettavasti realiteetit vastaan, eli pelin kesto 3–4 tuntia ja Lautapeliseuran foorumilla puhutaan ennemmin viidestä–kuudesta.
Tuomo: Auts. Jää kyllä pelaamatta näillä näkymin. Onko toi kolminpelattavat sotapelit GMT:lle nyt joku juttu Churchillin jälkeen? Muutenkin vähän tulee se mieleen tosta kuvailusta. Noh, Churchill taitaa sekin jäädä minulta pelaamatta vaikka vaikuttikin mielenkiintoiselta, samoin kuin tuo Triumph and Tragedy.
Mikko: Niin, Churchillkin on kyllä mielenkiintoinen peli. Voi olla sattumaakin, että nyt on osunut kohdalle pari tällaista tapausta. Toisessa maailmansodassa on tietysti melko luontevasti kolme tahoa, jos otetaan koko Euroopan teatteri, länsivalloilla on kuitenkin vähän eri näkökulma kuin Neuvostoliitolla, vaikka yhdessä Saksaa vastaan olivatkin.
Lautapelioppaan viikon tapahtumat
- Maanantaina ilmestyi Lautapelaajan uutuushyllyn kuudes jakso. Jaksossa on 31.3. asti voimassa oleva Codenames-kilpailu.
- Tiistaina aloitettiin muuten vain Codenames-aiheinen kilpailu.
- Keskiviikkona ilmestyi Tapani Aulun frisbeegolf-aiheisen Fribapodcastin yhdeksäs jakso, jossa Mikko vieraili keskustelemassa Dosh Board Golf -lautapelistä.
- Keskiviikkona ilmestyi myös Lautapelituubin jakso, jossa puhuttiin Codenamesista. Tässäkin on mukana Codenames-kilpailu.
- Keskiviikkona – olipa vilkas päivä! – julkaistiin myös arvostelu Take It Easystä.
Viikkokatsaustoimitus kaipaa vahvistusta
Tällainen oli ensimmäinen viikkokatsaus. Seuraavan kerran sitten ensi maanantaina. Viikkokatsaustiimiin mahtuu vielä mukaan: katsaus kirjoitellaan viikon aikana Google Docsiin, eli tehtävä edellyttää lautapeliuutisten bongailua ja kirjaamista dokumenttiin viikon aikana ja muiden löytämien uutisten kommentointia.
Aivan erityisesti kaivattaisiin mukaan jotakuta, joka seuraa Kickstarteria säännöllisesti ja voisi raportoida mielenkiintoisimmat uudet projektit sieltä. Olisitko se sinä? Jos olet, nakkaapa sähköpostia osoitteeseen mikko@lautapeliopas.fi.
Otsikkokuva: kremlin.ru ja killy9999 / BGG.
Yksi vastaus aiheeseen “Viikkokatsaus 28.3.2016: Absurdi Venäjä, uudelleenjulkaisut ja Spielboxin arvostelut”
Osui silmään tuo kommentti Triumph & Tragedyn kiertoilmausten käytöstä: Strategisen tason pelissä sodan tappiot on kyllä abstrahoitu palikanpyörittelyksi, mutta kun puhutaan resurssien ja populaation rajoittamisesta, tarkoitetaan suurvallan liittolaismaiden suomaa resurssimäärää ja työvoimaa.
Liittolaisia saa sitten erotetuksi suurvallan vaikutuspiiristä sekä puhtaan diplomaattisesti että valloittamalla, mutta joukkotuhonnasta ei automaattisesti ole kyse. (pelissä tosin on teknologia, jolla voi suorittaa strategisia pommituksia teollisuutta kohtaan, jolloin teollisuuspisteiden tuhoaminen hoidetaan käytännössä tehtaita ja työväestöä pommittamalla)