Miten hyvin meni?
Goodat.games on nettisivusto, joka kerää BoardGameGeekistä löytyviä pelien tuloksia ja vastaa niiden avulla kysymykseen: kuinkas hyvin tässä pelissä menikään?
Palvelu osaa esimerkiksi kertoa, että Lost Ruins of Arnakissa neljällä pelaajalla keskimääräinen tulos on noin 64 pistettä ja voittajalla noin 75. Tilastot tukevatkin hyvin omaa käsitystäni siitä, että 80 pistettä alkaa jo olla varsin kelpo suoritus.
Palvelusta löytyy pisteitä lähes 500 peliin.
Vallejon työntekijät lakkoilivat menestyksekkäästi
Katalonialaisen Acrylicos Vallejo -maalitehtaan työntekijät lakkoilivat ja 26 päivän työtaistelun myötä saivat aikaan sopimuksen, joka takaa työntekijöille palkankorotuksen, vanhempainetuja, paremmat käytännöt työpaikalla tapahtuvan häirinnän estämiseksi ja työturvallisuusparannuksia.
Monet lautapeliharrastajatkin käyttävät Vallejon laadukkaita akryylimaaleja miniatyyrien maalaamiseen. Nyt voitte käyttää maaleja tietäen, että työntekijöiden olot tehtaalla ovat jonkin verran aikaisempaa paremmat.
Asiasta kertoi Polygon: Striking Vallejo miniature and hobby paint workers win salary, safety agreements.
Muinaisen lautapelin säännöt selvisivät
Kaakkois-Iranissa sijaitsevasta Shahr-i Sokhtasta löydettiin vuonna 1977 lautapeli. Peli oli haudattu pronssikautiselle hautausmaalle koristeelliseen hautaan. Pelissä oli kahdestakymmenestä pyöreästä ruudusta muodostuva pelilauta, jonka muoto tuo mieleen Urin kuninkaallisen pelin, 27 erilaista pelinappulaa ja neljä noppaa. Pelin säännöistä ei luonnollisesti ollut mitään aavistusta.
Tutkijat ovat yhdistelleet arkeologista aineistoa, historiallisia vertailua ja nykyaikaista tietotekniikkaa selvittääkseen, miten tätä peliä oltaisiin saatettu pelata. Peli on ilmeisesti Urin kuninkaallisen pelin kaltainen kilpajuoksu, mutta sitä monimutkaisempi: tarkoitus on juoksuttaa omat nappulat pelilaudan läpi, mutta nappuloissa on myös toisen pelaajan blokkaamiseen tarkoitettuja nappuloita.
Asian selvittämiseen käytettiin myös tekoälyä, jolla simuloitiin tuhansia mahdollisia sääntöjä. Tekoälyalgoritmit vertailivat sääntöjä ja selvittivät, mitkä niistä johtivat miellyttävimpään pelikokemukseen. Siinä missä Urin kuninkaallinen peli oli nimensä mukaisesti Mesopotamian kuninkaiden pelaama, Shahr-i Sokhtan peli löytyi haudasta, jonka omistaja ei ollut kuninkaallinne, vaikka varakas olikin.
Aiheesta kirjoittaa Archaeology News: Researchers finally uncover how to play the 4,000-year-old Shahr-i Sokhta board game. Tutkimuksesta on luettavissa myös The British Institute of Persian Studiesissa julkaistavaksi hyväksytty preprint-artikkeli: Analysis of the Shahr-i Sokhta Board Game with 27 Pieces and Suggested Rules Based on the Game of Ur.
Mikon pelaamia
Joulukuun ykköshitti on tietysti ollut SETI: Search for Extraterrestrial Intelligence. Olen nyt pelannut sitä useamman kerran kaikilla pelaajamäärillä kahdesta neljään ja havainnut pelin erinomaiseksi. Eiköhän se nouse ykköseksi tai viimeistään kakkoseksi, kun on aika listata vuoden 2024 parhaita uutuuspelejä.
SETI:ssä viehättää se, miten sujuvasti peli taipuu erilaisiksi pelikokemuksiksi. Alussa voi ajatella lähtevänsä johonkin tiettyyn suuntaan, mutta aika joustavasti tässä on kuitenkin syytä ajatella strategisia linjoja, jos aikoo menestyä.
Toinen joulukuun hitti on ollut videopeli Balatro. Hoksasin, että se löytyy Apple Arcadesta, joten pääsin testaamaan sitä vaivattomasti. Keväällä ilmestynyt ja runsaasti palkittu ja kehuttu Balatro on pokeriin perustuva korttipeli.
Vastassa on pienempiä ja isompia blindejä, eli tiettyjä pistemääriä ylitettäväksi. Pisteitä kerätään tekemällä pokerikäsiä. Eri pokerikäsillä on pohja-arvot, jotka perustuvat chippeihin ja kertoimiin. Korttien numeroarvot tuottavat chippejä, jotka kerrotaan kertoimella, ja tietyssä määrässä käsiä pitää saada tarpeeksi pisteitä. Pelin edetessä panokset tietysti kohoavat.
Runin aikana voi kehittää omaa pakkaa ostamalla siihen lisää kortteja ja päivittämällä kortteja paremmiksi (tai vain erilaisiksi). Erinomaisen tärkeitä ovat jokerit, jotka antavat erilaisia bonuksia; pääasiassa tapoja saada lisää chippejä ja kertoimia, mutta myös muutakin. Pokerikäsien lähtöarvoja voi parantaa ja tarot-korteilla voi tehdä kaikenlaista ovelaa.
Balatro on palkintonsa ansainnut. Se on yksinkertainen, koukuttava ja sopivasti tuuripitoinen peli. Varsinkin Apple Arcade -tilaajien kannattaa pistää peli testiin. Steamissa tai sovelluskaupoissa pelistä köyhtyy reilun kympin verran.
Sampsan pelaamia
Joulukuu, erityisesti viimeiset pari viikkoa, olivat lautapeliharrastajan perheessä vähemmän yllättävästi pelintäytteisiä. Mitään kovin raskasta ei ollut tarjolla, vaan lähinnä lasten- tai perhepelejä. Vaan eipä sillä, kunhan pääsi pelaamaan.
Kuukauden paras juttu oli testata tekoälymusiikkipalvelua Sunoa. Aiemmin tekemäni riimittelyarvostelut Fish Foods sekä Mr. Jack Pocket heräsivät eri tavalla eloon, kun sanat sai muutettua kokonaiseksi räppikappaleeksi yksinkertaisen ”Finnish rap without chorus” -promptin avulla. Kannattaa käydä kuuntelemassa kappaleet arvioiden kautta ja samalla ihmettelemään, miten hirvittävän pitkälle tekoäly onkaan suomen kielen kohdalla jo edennyt. Tekisi melkein jo mieli kirjoittaa jatkoa aiemmalle Lautapelit ja tekoäly -artikkelille, mutta ehkä jonain päivänä.
Lasten kanssa kovin uutuus oli pitkän etsinnän jälkeen löytynyt Pyramid, joka BGG:ssä tunnetaan paremmin nimellä Pyramid of Penqueen. Pelissä yksi pelaajista on muumio, joka jahtaa muita pelaajia pystysuoraan pelaajien väliin nostettua pelilautaa pitkin. On hauskaa, kuinka tällaisten jahtauspelien tyypillinen yksi vastaa useampi -asetelma on käännetty päälaelleen ja nyt muumio ei näe muita pelaajia, mutta he näkevätkin muumion liikkeet.
Lapsista, erityisesti 8-vuotiaasta, muumion liikkeet ovat hirvittävän jännittäviä ja pelissä on kyllä alusta asti sopiva intensiteetti. Magneettilauta on melkoinen katseenvangitsija ja samaan aikaan se toimii hyvin serminä. Pelikerrat pysyvät myös sopivan jännittävinä loppuun saakka, eikä aikuisella eli muumiolla ole mikään hirvittävän suurta etulyöntiasemaa (yhden olen voittanut minä, lapset kaksi), mikä on hyvin suunnitellun pelin merkki. Tätä tullaan pelaamaan varmasti kerran jos toistekin.
8-vuotias on muutenkin herkullisessa iässä, sillä hän on alkanut siirtyä vähitellen kevyiden perhepelien pariin. Yksi näistä miellyttävistä uutuuksista on kirpparilöytö sekin eli King of the Dice. Noppia heitellään ja ajatuksena kerätä noppayhdistelmillä pöydällä olevia hahmoja. Vaatimuksena on Yatzysta tuttuja juttuja eli suoria, samoja lukuja ja muuta sellaista, mutta myös samoja värejä tai väriyhdistelmiä. Jos mitään ei saa, joutuu ottamaan rangaistuspakasta päällimmäisen kortin, mikä vaihtelee pelin aikana yhdestä miinuspisteestä jopa neljään.
Yatzy-varianttihan tämäkin on, mutta erittäin toimiva sellainen. Heittojen aikana joutuu myös vähän miettimään, vaikkakaan ei suuresti – voinko yrittää useampaa eri korttia, voinko saada kortin yläpuolella olevan kaupunkikortin, miten iso riski kannattaa edes ottaa eli miten suuri rangaistus on luvassa. Sellaisia mukavia pieniä päätöksiä. Paljonhan on myös tuurista kiinni, minkä vuoksi meillä viidestä pelistä kakkosluokkalainen on voittanut kaikki viisi. Okei, ehkä iskä ottaa välillä turhan suuria riskejä, mutta on hyvä, kun peliä pelaa tosissaan ja silti saa lapseltaan pataan. Tätä ehdottelen itsekin, noppien heittely kun on vain niin mukavaa.
Puolison kanssa pääsimme myös verestämään ruostuneita lautapelitaitojamme. Scrabble eksyi pöydälle lähestulkoon kymmenen vuoden poissaolon jälkeen ja peli maistui yllättävän hyvin. On se edelleen sanapelien kuningas, vaikkakin aika raskas ja vaativa sanapelikokemus ja vaatii jonkunlaisen ajastimen tai shakkikellon, jotta pelin saa pelattua edes reiluun tuntiin.
Codenames Duel ja Small World kävivät nekin pöydällä. Duelissa jouduimme aloittamaan jälleen helpolla vaikeustasolla, kun Codenames-taidot ovat ruostuneet aika lahjakkaasti. Pelit menivät kyllä läpi (toinen rimaa hipoen mutta kuitenkin), joten ehkä ensi kerralla voitaisiin viilata peliä himppasen hankalammaksi. Small World kärsii vähän siitä, että pelaajia on vain kaksi, mutta toisaalta erät ovat nopeita, armottomia ja häviän siinäkin lähes aina.
Vilman pelaamia
Joulukuussa on tuttuun tapaan tullut pelattua paljon. Minulle uusia pelejä löytyy listalta yksitoista, osa on tosin lisäosia eikä kokonaan uusia pelejä. BGA:ssa on päässyt testaamaan Earthin lisäosaa Abundance ja se korjaa pelin! Olin kärsinyt sokkona nostamisesta ja olen jopa vältellyt peliä. Lisäosa tuo peliin mukaan pavut!
Papujen avulla voi tehdä montakin asiaa kuten rahan hankkimista, kuutioiden asettamista ja muuta, mutta ehdottomasti tärkein on korttien nostaminen. Voit päättää monesta vaihtoehdosta minkälaisen kortin nostat, vaikkapa sienisymbolilla varustettuna tai kortin, jonka nimessä on jokin väri. Tämä helpottaa tavoitteiden täyttämistä, kun voit nostaa oikeanlaisen kortin. Papuja on pelin alussa kaksi, mutta niitä voi myös saada lisää. Uusissa korteissa voi olla etuna, että saat pavun ja voit myös aina vaihtaa neljä kuutiota pavuksi. Ilman lisäosaa en enää pelaa. Suosittelen todella vahvasti kokeilemaan.
Toinen uusi peli on myöskin lisäri ja Earthin tapaan en tätäkään enään ilman tahdo pelata. BGA:sta löytyy myös Farawayn lisäri People from Below. Lisäri tuo muutamat uudet kortit sekä uusia pikkukortteja. Uudet kortit eivät tuo mitään uutta peliin, mutta tarjoavat vaihtelua vanhaan tuttuun. Mukaan saadaan myös seitsemäs pelaaja!
Terraforming Mars: The Dice Game oli myös joulukuun uusi tuttavuus. En välitä alkuperäisestä Terraforming Marsista, mutta tykkään Terraforming Mars: Ares Expeditionista ja noppa-Mars miellytti minua myös kovasti!
Joulukuussa on paljon pyhiä ja sen vuoksi perhepelejä on tullut pelattua normaalia enemmän. Uutena perhepelinä joulukuussa on Pizza Party, jonka lapset saivat joulukalenterista. En ollut tutustunut peliin lainkaan etukäteen, ostin sen vain, koska kalenterista täytyy aina tulla jokin peli ja olin tänä vuonna vähän myöhässä kalenterin kanssa. Kun lapset saivat pelin, he toki heti tahtoivat sitä pelata. Nopean sääntöjen lukemisen jälkeen peli ei mennytkään niin smoothisti. Pizza Party olikin kaksinpeli!
No, nopeasti kehitimme moninpelivariantin, joka toimi mukavasti. Meidän versiossa kaksi pelaajaa kisaa aina toisiaan vastaan ja kun jompikumpi saa yhden pizzapalan täytettyä alkaa seuraava kierros, jossa seuraavat kaksi kisaavat. Aina mennään myötäpäivään ja yksi pelaaja kisaa kaksi erää putkeen. Lempipeliä tästä ei tullut, mutta ihan kivaa vaihtelua ja eikä nopeuspelejä löydy meidän hyllystä vielä kovin monta.
Tapahtumakalenteri
Kinkkucon 3.–6.1.2025 (Kuopio)
Perinteinen Kinkkucon järjestetään Kuopiossa 3.–6.1.2025 (pe-ma) Lukemalla. Kinkkucon on Pelikerho Kärmeksen järjestämä lautapelitapahtuma, jossa pelataan pelikerhon ja osallistujien mukanaan tuomia pelejä aamusta iltaan. Tapahtumassa noudatetaan ISYY:n turvallisen tilan periaatteita.
Tule pelaamaan tuttuja suosikkejasi tai kokeilemaan uusia lautapelejä hyvässä seurassa! Pääsymaksu 5 € koko viikonlopulta. Lisätietoja Facebookista.
Lautapelaamisen SM-joukkueturnaus 26.4.2025 (Turku)
Nelihenkisin joukkuein pelattava perinteinen SM-joukkueturnaus. Turnauksessa pelataan neljää myöhemmin nimettävää peliä.
Lisätietoja Lautapeliseuran foorumilta.
Lautapelioppaan uudet jutut edellisen katsauksen jälkeen
Arvioin yhden syksyn hittipeleistä: SETI: Search for Extraterrestrial Intelligencen nousee minullakin vuoden uutuuslistalla korkeille sijoille.
Aatu esitteli Imperium-pelisarjan sivilisaatiopelit. Epäsymmetrinen sivilisaatiopeli tekee jotain vähän erilaista ja toimii erityisen hyvin yksin- ja kaksinpelinä.
Sampsa piti Spy Guy -lastenpeliä oivallisena hahmontunnistuspelinä koko perheelle. Myös Kääntyvät konnat -peli sai hyvän arvion pienten lasten perheille suunnattuna filleripelinä. Pari vanhaa arvostelua sai vähän oudomman täydennyksen: Sampsan riimittelemät Fish Foodin ja Mr. Jack Pocketin arviot voi nyt kuunnella tekoäly Sunon räppäämänä. Kokeilu on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
Tuukka testasi filleripeli Spotsin, jossa lisäillään pilkkuja koirille noppia heittämällä. Minäkin olen testannut ja tämän hyväksi havainnut. Tuukka täydensin myös Challengers!-pelin arviota itsenäisen Challengers: Beach Cupin arviolla.
Vilmalla oli testissä Dobble Disney, joka ei tuo Dobbleen sinänsä mitään uutta, mutta onpahan tutut Disney-hahmot korteissa.
Arto testasi kotimaisen lastenpeliuutuuden Kissat kalassa. Yksinkertaisessa viisivuotiaiden lastenpelissä on ihan mukavasti jippoa mukana.
Elisa testasi Fortniten kaltaisia pelejä kompaktiksi lautapeliksi mallintavan Battle Royalen. Ei hullumpi taistelupeli, jossa pelilauta pienenee ja nappulat räjähtelevät taivaan tuuliin. Elisa arvioi myös pukinkontista tulleen Disney Around the Worldin, joka on aivan kelpo lastenpeli noin neljä-viisivuotiaille pelaajille.
Haluatko mukaan Lautapelioppaan toimitukseen? Julkaisen mielelläni Lautapelioppaassa kaikenlaista lautapelisisältöä: peliarvosteluja, top-listoja, pelisuunnittelujuttuja, mitä ikinä mieleen tulee. Lue lisää Lautapelioppaan avustamisesta. Avustajia varten on oma Telegram-ryhmä, johon voi liittyä. Ryhmässä tiedotetaan muun muassa tarjolla olevista arvostelukappaleista. Liittyäksesi ryhmään laita viestiä Telegramissa.
Lautapeliopasta voi seurata monissa eri kanavissa. Lautapeliopas löytyy Telegramista. RSS-syötekin löytyy. Jos haluat varmasti tiedon kaikista uusista jutuista heti kun ne ilmestyvät, Telegram on varmin kanava, jossa viestit eivät huku algoritmien jalkoihin.
Voit myös tilata Lautapelioppaan uutiskirjeen. Uutiskirje toimittaa Lautapelioppaan uutiskatsaukset suoraan sähköpostiisi.
Luetuimmat jutut top 10
Nämä ovat olleet viimeisen neljän viikon aikana Lautapelioppaan luetuimmat jutut:
- Yatzyn säännöt
- Vuoden peli
- El Grande
- Pekingin mysteerit
- Smart10
- Joululahjasuositukset 2024
- 100 parasta peliä 2024
- Carcassonne
- Orbito
- Hitster
Lautapeliblogien päivitykset
Youtubessa Miira ja Annika julkaisivat Hyvin draftatut kortit -vlogissaan taas muutaman uuden jakson: A:lla alkavat pelit, Top-10 ikimuistoiset pelikerrat, Syksyn 2024 lautapelihankinnat, Suosikkisuunnittelijamme osa 2.
Lunkisti.fi:n Tero listasi vuoden 2024 parhaat ja karvaat.
Pelikilta esitteli omat joululahjavinkkinsä vuodelle 2024, toimi pelisommelierinä työpaikanpikkujouluissa ja pohdiskeli pelien päivittämistä.
Anton VS pohdiskeli kannattaako hankkia Golden Temples -versio Quest for El Doradosta.
Nopparallissa arvioitiin Trekking Through History, testattiin Trollius’n Roll ja tutustuttiin Wyrmspaniin.
Tuoreella Peli-Harri-kanavalla arvioitiin Camel Up! -pelin kakkospainos.
Bittein saarilla arvioitiin Sarah Shippin tietokirja Thematic Integration in Board Game Design.
Koko perhe pelaa -blogissa arvioitiin Harmonies.
Peli on helppo opettaa ja myös alkuun pääsee helposti. Syntyvä aivopähkinä ei kuitenkaan ole kevyimmästä päästä vaan melkoisen kuumottava. Vaarana onkin että miettimiseen kuluu aikaa, jos mukana on hitauteen taipuvaisia pelaajia. Meidän peleissä ollaan kuitenkin saatu pidettyä pelin kesto maltillisena juuri noin puolessa tunnissa. Peli antaa kestoonsa nähden paljon.
Lautapeliblogeja löytyy myös Lautapeliseuran blogilistalta ja lautapelijuttusyötteestä.
