Pelaajien valinta -voittajat 2023
Pelaajien valinta -raati on työnsä tehnyt ja poiminut vuoden pelisadosta parhaat palat. Vuoden perhepeliksi raati valitsi Cascadian. Tässä raati meni viime vuoden Spiel des Jahres -raadin jalanjäljissä. Vuoden peli -kisassahan Cascadian täytyi tyytyä finaalipaikkaan.
Perhepelisarjan finalistit olivat 80 Days, Akropolis ja Triqueta.
Vuoden harrastajapeliksi raati valitsi Ark Novan. Se ei ole suuri yllätys, sillä Ark Novan palkinto- ja ehdokkuuslista on jo pitkä.
Harrastajasarjan muut finalistit olivat Flamecraft, Heat: Pedal to the Metal ja Lands of Galzyr.
Vuoden peliteko -palkinto annettiin Mai Sahlbergille, joka on luotsannut Suomen lautapeliseuraa puheenjohtajan asemassa jo kymmenen vuoden ajan.
Tarkemmat perustelut löydät Pelaajien valinta -palkinnon sivuilta.
Deutscher Spiele Preis ja À la Carte
Ryan Lambertin ja Adam Rehbergin suunnittelema Planet Unknown voitti Deutscher Spiele Preis -palkinnon. Palkinto on pääasiassa saksalaisten peliharrastajien äänestämä ja suosii usein vähän raskaampia lautapelejä. Toki myös suosittuja: toiselle sijalle äänestyksessä tuli Spiel des Jahres -voittaja Dorfromantik.
Koko kymmenen kärki oli:
- Planet Unknown (Ryan Lambert ja Adam Rehberg)
- Dorfromantik (Michael Palm ja Lukas Zach)
- Heat: Pedal to the Metal (Asgar Harding Granerud ja Daniel Pedersen)
- Earth (Maxime Tardif)
- Marrakesh (Stefan Feld)
- Woodcraft (Vladimir Suchy ja Ross Arnold)
- Challengers! (Johannes Krenner ja Markus Slawischek)
- Next Station: London (Matthew Dunstan)
- Hitster (Marcus Carleson)
- Tiletum (Simone Luciani ja Daniele Tascini)
Planet Unknown on polyominopeli, jossa laattoja asettelemalla kartoitetaan tuntematonta planeettaa.
Vuoden parhaaksi lastenpeliksi äänestettiin Mysterium Kids: Captain Echo’s Treasure, joka voitti myös Kinderspiel des Jahresin tänä vuonna. Mysteriumin lastenversio on siis selvästi ollut onnistunut.
Fairplay-lehden vuoden parhaalle korttipelille jakama À la Carte -palkinto meni tänä vuonna Sea Salt & Paper -pelille, jonka ovat suunnitelleet Bruno Cathala ja Théo Rivière. Kakkossijalle tuli palkintosuosikki Challengers! ja kolmanneksi Mindbug: First Contact.
Sea Salt & Paper
Sea Salt & Paper on itselleni yksi vuoden yllätyshiteistä. Housuntaskuun helposti mahtuva laatikko sisältää yllättävän paljon peliä.
Sea Salt & Paper on juoksukilpailu tiettyyn, pelaajamäärästä riippuvaan pistemäärään. Sinne pääsemiseen vaaditaan useampi pelikierros. Origami-merenelävillä kuvitetusta korttipakasta koostuvassa pelissä on kokoonsa nähden runsaasti syvyyttä ja herkullisia päätöksiä. Omalla vuorolla nostetaan joko kortti jomman kumman poistopakan päältä tai sitten otetaan sokkona nostopakasta kaksi korttia, joista toinen pidetään ja toinen palautetaan omavalintaiseen poistopakkaan. Sitten voidaan pöydätä korttipari erikoistoimintoa varten tai lopettaa vuoro. Tarkoituksena on saada omista korteista irti mahdollisimman paljon voittopisteitä.
Tietyt kortit muodostavat pareja, jotka pöytäämällä saa erikoistoiminnon, kuten poimia kortti toisen poistopakan syvyyksistä, saada lisävuoro tai vaikka pölliä vastapelaajan käsikortti. Sopivia eläinsettejä keräämällä saa myös pisteitä ja saman värisistäkin korteista voi olla paljon iloa. Kierroksen voi myös voittaa välittömästi keräämällä kaikki neljä merenneitoa.
Peli on täynnä ihanan vaikeita valintoja, sillä johonkin pitää kierrosten aikana keskittyä nopeasti. Muiden nostamia käsikorttejakin pitäisi painaa muistiin, jotta voi tehdä parempia päätöksiä omalla vuorollaan.
Monipuolisen kädenhallinnan lisäksi pelissä on kutkuttava onnenkoetusmekanismi, joka nostaa sen jännittävyyden vielä toiseen potenssiin. Kun omien pöytä- ja käsikorttien antamien pisteiden summa on vähintään seitsemän, voi omalla vuorollaan käynnistää kierroksen lopun kahdella vaihtoehtoisella tavalla.
Jos lopettaa kierroksen välittömästi, saavat kaikki saavat yksinkertaisesti kortteihinsa merkityt voittopisteet. Jos kuitenkin ottaa riskin ja antaa muille pelaajille kierroksen lisää peliaikaa, saa edelleen voittaessaan ylimääräisiä pisteitä ja samalla vähentää tuntuvasti muiden korttipisteitä. Jos riskinottaja ei voitakaan kierrosta, hän menettää valtaosan pistesaalistaan. Oikea-aikaisella riskinotolla voi kääntää pelin kulun, ja nousta hänniltä jälleen haastajaiksi.
Poistopakkojen manipulointi, omien rajallisten valintojen optimointi, muiden pelaajien tarkkailu ja kierroksen lopetuksen ajoitus ja riskinottomahdollisuus nostavat Sea Salt & Paperin vuoden parhaiden fillereiden kärkipaikoille.
Pöydällä Digital tulee taas
Pöydällä Digital -virtuaalipelitapahtuma järjestetään 9.–10.12.2023. Luvassa on puolitoista vuotta sitten pidetyn tapahtuman tapaan puheohjelmaa, peliesittelyjä, digipelaamista, lautapelitarjouksia ja muuta peliasiaa.
Tapahtuman ennakkorekisteröityminen on alkanut. Tapahtuma on maksuton ensimmäiselle tuhannelle kävijälle – viimeksi tapahtumaan osallistui 200 kävijää, joten todennäköistä on, että tälläkin kertaa kaikki halukkaat pääsevät ilmaiseksi mukaan.
Ennakkorekisteröityneiden kesken arvotaan pelipaketti, jossa on Star Wars: The Deckbuilding Game, Ticket to Ride: San Francisco, Setup ja Zombie Kidz Evolution.
SPIEL Essen 23 – kiinnostavimmat pelit
Merz Verlagin mukaan SPIEL Essen -messuilla oli tänä vuonna 193 000 kävijää 85 eri maasta. Näytteilleasettajia oli lähes tuhat, 935. Messuilla esiteltiin perinteiseen tapaan tolkuton määrä pelejä.
Fairplayn Scoutaktion-listat oli tänä vuonna jaettu kahtia: yksi lista oli hallien 3 ja 4 peleille, toinen muille. Hallissa 3 oli valtaosa strategiapeleistä, halleissa 2 ja 4 kaikenlaista sekalaista. Halli 1 oli miniatyyripelejä ja roolipelejä ja hallissa 6 oli isot perhepelijulkaisijat. Scoutaktion-listan kärki määräytyy messukävijöiden antamien äänten perusteella. Kyse on hyvin pienestä otoksesta kaikista messuvieraista: listalle pääsemiseen tarvittiin 20–30 ääntä. Lista antaa kuitenkin jotain osviittaa siitä, mitä yleisö on messuilla parhaana pitänyt.
Hallien 3 ja 4 listan kärki oli tällainen:
- Revive (Helge Meissner, Eilif Svensson, Anna Wermlund ja Kristian Amundsen Østby / Aporta Games)
- Darwin’s Journey (Simone Luciani ja Nestore Mangone / ThunderGryph Games)
- Forest Shuffle (Kosch / Lookout)
- 5 Towers (Kasper Lapp / Deep Print Games)
- Path of Civilization (Fabien Griedel / Captain Games)
- The Guild of Merchant Explorers (Matthew Dunstan ja Brett J. Gilbert / AEG)
- ArcheOlogic (Yoann Levet / Ludonaute)
- The White Castle (Isra C. ja Shei S. / Kosmos)
- Tipperary (Günter Burkhardt / Lookout)
- Earth (Maxime Tardif / Inside Up Games)
Hallien 1, 2, 5 ja 6 kärki oli:
- Faraway (Johannes Goupy ja Corentin Lebrat / Catch Up Games)
- Tribes of the Wind (Joachim Thôme / La Boîte de Jeu)
- Kuhfstein (Rita Modl / Schmidt)
- Bonsai (Rosaria Battiato, Massimo Borzì ja Martino Chiacchiera / DV Games)
- Quicksand (Hjalmar Hach ja Lorenzo Silva / Horrible Guild)
- Dragonkeepers (Michael Menzel / Kosmos)
- Sea Salt & Paper (Bruno Cathala ja Théo Rivière / MM-Spiele)
- Lacrimosa (Gerard Ascensi ja Ferran Renalias / Kosmos)
- Mycelia (Daniel Greiner / Ravensburger)
- Prey Another Day (Matthew Dunstan ja Brett J. Gilbert / Edition Spielwiese)
BoardGameGeekissä Emile de Maat ylläpitää SPIEL ’23 Ranking Tracker -listaa, joka seuraa Essen-julkaisujen menestystä BGG:n rankinglistalla. Mukana ovat Essenissä julkaistuiksi merkityt pelit, joilla ei ollut juurikaan reittauksia ennen messuja. Tämän listan kärkeen ovat tätä kirjoittaessani nousseet seuraavat pelit:
- The White Castle
- Nucleum
- Septima
- Kutná Hora: The City of Silver
- Faraway
- Ancient Knowledge
- Evacuation
- Evenfall
- Imperial Miners
- Apiary
Dice Tower Awards 2022
Dice Tower julkisti palkintovoittajansa jo elokuussa. Dice Tower jakaa pitkän listan palkintoja useissa eri kategorioissa. Tässä koko lista:
- Paras helposti lähestyttävä peli: Flamecraft
- Paras lisäosa: Dune: Imperium – Rise of Ix
- Paras partypeli: Ready Set Bet
- Paras soolopeli: Return to Dark Tower
- Paras kaksinpeli: Splendor Duel
- Paras uusintapainos: Cat in the Box: Deluxe Edition
- Paras yhteistyöpeli: Return to Dark Tower
- Paras pienen julkaisijan peli: Flamecraft
- Paras esikoispeli: Akropolis
- Paras teema: My Father’s Work
- Parhaat tuotantoarvot: Foundations of Rome
- Paras kuvitus: Flamecraft
- Paras strategiapeli: Endless Winter: Paleoamericans
- Innovatiivisin peli: Turing Machine
- Vuoden peli: Heat: Pedal to the Metal
Tarkemmat tiedot voittajista ja kaikkien sarjojen muut ehdokkaat löydät Dice Towerin palkintosivulta.
Viimeinen hyppy -megapeli Jyväskylässä 25.11.2023
Jyväskylässä järjestetään taas megapeli. Pelisysteeminä on Battlestar Galactica -henkinen Den of Wolves ja pelipaikkana Crazy Town Jyväskylän keskustassa. Peli pelataan 25.11. klo 10.30–18.30.
Peliin mahtuu 43 pelaajaa. Lokakuun aikana ilmoittautuville peli maksaa 25 €, myöhemmin ilmoittautuville 30 €. Peli järjestetään, mikäli 12.11. mennessä on 30 ilmoittautunutta. Ilmoittautumisaika päättyy 18.11.2023.
Lisätietoja pelistä saat Facebookista tai Discordista.
Mikon pelaamaa
Lokakuun uusista peleistä kaksi nousee kiinnostavimpina ylitse muiden; toinen edustaa kevyempiä pelejä, toinen raskaampaa sarjaa. Nämä lokakuun kuumat pelit ovat Forest Shuffle ja Horseless Carriage.
Splotterin uusin peli – pitkän, pitkän tauon jälkeen – käsittelee autoteollisuuden varhaisia vuosia, jolloin oli vielä epävarmaa, millaisia ominaisuuksia autoissa ylipäänsä pitäisi olla. Asiakkaiden mieltymykset muuttuvat, joten autotehtaiden pitää kehittää uusia ominaisuuksia, jotta autot kelpaavat ostajille.
Peli naittaa splottermaiseen tapaan yhteen muutaman varsin kiperää päätöksentekoa tuottavan pelimekaniikan. On paikoin kriittisen tärkeä vuorojärjestys, aivan liian ahtaan tehdashallin täyttämistä tuotantovälineillä ja markkinoiden manipulointia. Mielenkiintoista on, ettei rahalla ole pelissä merkitystä – teknologian kehitystä ja tehdashallin varustamista rajoittavat aivan muute seikat.
Jos olisi lautapelisanakirja, Horseless Carriagen kuva löytyisi termin ”fiddly” kohdalta. Tässä on lähes raivostuttava määrä pienten pahvinattereiden käsittelyä. Ei kannata puhaltaa päin pelipöytää. Peli kaipaa kipeästi jotain fiksua inserttiä, sillä alkuvalmistelut ja etenkin pelin purkaminen vievät neljältä asiansa osaavalta pelaajalta hyvän tovin. Itse peli on onneksi kestoltaan arki-iltaystävällinen, nelinpelikään ei vie meidän peliporukaltamme juuri paria tuntia pidempään.
Kaikista huonoista puolista huolimatta Horseless Carriage on upea peli. Se tarjoaa paljon ”aargh olen idiootti”-hetkiä, mutta jos sellaisesta nauttii, tämä peli on kultaa. Nostaisin kahden pelin perusteella Horseless Carriagen Splotterin pelien parhaimmistoon.
Forest Shuffle on ollut kiinnostuslistallani jo tovin, kiitos Tony Boydellin varhaisten kehujen. Lautapelaajat-Discordissa nousi keskusteluja pelin mahdollisesta rikkonaisuudesta, joten otin asiakseni testata peliä Board Game Arenassa. Ensimmäisten pelien perusteella ymmärrän huolen: jokainen näistä neljästä pelistä ratkesi siihen, että toinen pelaajista keräsi enemmän susia ja peuroja.
Itse peli on kyllä kiinnostava: se on tableau builder, jossa rakennetaan omaa metsää pelaamalla pöytään puukortteja ja niiden ympärille sitten erilaisia kasveja ja eläimiä, jotka tuottavat pisteitä. Pelissä on epätavallista kaksiosaiset kortit: puiden ympärille pelattavat kortit ovat jaettu joko vaaka- tai pystysuunnassa kahtia ja niitä jemmaillaan puukorttien alle siten, että toinen puolisko jää näkyviin. Tämä on aika ovela ratkaisu. Pelatut kortit maksetaan muilla käsikorteilla ja peli jatkuu, kunnes pakasta nousee kolmas talvikortti, jolloin koittaa välitön pelin loppu ja kohtuullisen työläs pisteenlaskuprosessi.
Ongelmana on tosiaan pelin hienoinen epäbalanssi. Pelissä on muitakin hyviä kortteja kuin nämä sudet ja peurat, mutta sudet ovat vain ylivoimaisen hyviä: ne antavat sekä paljon pisteitä että runsaasti uusia kortteja. Yksi ongelma on myös se, ettei pelissä voi oikeastaan tehdä mitään estääkseen toista pelaajaa keräämästä näitä kortteja. Jos näkee pöydässä susi- tai peurakortin, se pitää tietysti nostaa heti itselle ja pelata itse tai hävittää muuten, mutta kovin on rajallista silti, miten tällaista voi tehdä. Menestyksessä on siis kyse siitä, että saa nostettua mahdollisimman paljon kortteja, jotta nostaa ne parhaat kortit.
Aiheesta on keskustelua BGG:ssä. Lookout Gamesin kanta on, että peli on vaativa strategiapeli, eikä siinä ole mitään vikaa – eli pelaajat eivät vain osaa pelata. Tämä tuntuu aika ylimieliseltä kannalta siinä vaiheessa, kun useat pelaajat raportoivat pelien ratkeavan lähestulkoon joka kerta siihen, kuka ne sudet ja peurat nostaa. Voi olla, että kysymys on vähän pelaajamäärästä: isommilla pelaajamäärillä ongelma on epäilemättä pienempi. Peliä toisaalta muuten pidetään parhaana nimenomaan kahdella pelaajalla.
Aion itse tutkailla Forest Shufflea vielä. Osin veikkaan, että BGA:ssa pelaaminen tekee epätasapaino-ongelmista ärsyttävämpiä, kun pistemäärä on koko ajan näkyvillä. Korteilla pelaaminen voi vähän häivyttää ongelmaa. Arvostelukappale on tulossa, eli tulen tätä kyllä kokeilemaan erilaisilla pelaajamäärillä. Sittenpähän selviää, miten peli toimii. Mukava sitä joka tapauksessa on pelata, toimi se täydellisesti tai ei.
Lyhyemmistä maininnoista todettakoon, että Fit to Print on hauska sanomalehden etusivun asettelupeli, jossa kerätään ensin hirveällä kiirellä uutisjuttuja ja kuvia etusivun täytteeksi, sitten ladotaan ne paikalleen ja toivotaan että tavaraa on sopiva määrä ja jotenkin järkevällä koostumuksella ja sitten lasketaan pisteitä. Sama hupi toistetaan kolmen kierroksen ajan ja katsotaan, kuka voitti. Nopea peli toimii hienosti jopa kuudella pelaajalla. Pelaisin toistekin.
Villagersin ja Streetsin tekijän Haakon Gaarderin uusin peli Moon on parin pelin jälkeen suunnilleen yhtä hyvä osuma kuin aikaisemmatkin: ihan ok, mutta ei sen enempää. Draftaaminen ja kilpajuoksu tavoitteisiin hiertävät vähän ikävällä tavalla ja varsinkin ensimmäisestä pelistä jäi lähinnä paha maku suuhun. Toisella yrityksellä fiilikseni vähän pehmenivät, mutta aika herkästi siirryn jatkossa toiseen pöytään, jos Moonia on tarjolla.
Cascadia puolestaan on parin perusteella aivan kelpo filleri. Azul-tason peli: vankasti hyvä, jaksan epäilemättä pelata helposti parikymmentä peliä, mutta pidemmän päälle ei välttämättä kanna (Azulia olen pelannut sen parikymmentä peliä ja viimeksi vuonna 2019). Peli on siis palkintonsa ansainnut ja suosittelisin sitä kyllä herkästi fiksua perhepeliä tai kevyttä aikuistenpeliä etsiville.
Lautapelioppaan uudet jutut edellisen katsauksen jälkeen
Mikko arvioi Earth-korttipelin. Suositussa pelissä rakennetaan omaa biosfääriä erilaisista kasvikorteista ja yritetään muodostaa omien korttien välille suotuisia synergioita. Mikko testasi myös Hitster-partypelin, joka voitti Vuoden partypeli -palkinnonkin. Ihan syystä: jos Spotify-tilaus löytyy ja menneiden vuosien hittibiisit maistuvat, tämä on oikein hauska Timeline-muunnelma. Mikko julkaisi myös top 100 -listansa ja arvioi Amon uuden suomenkielisen version Poisonista.
Sampsa kehui Cubitosia. Monia pidettyjä pelejä suunnitelleen John D. Clairin kehittelemä peli osuu Sampsan mieltymyksiin hyvin: ”Cubitos onkin vähän erikoinen tapaus. Samalla se on minulle lähes kaikkea mitä olen halunnut – jännittävä, oivaltava, hyvin kombottuva, nopea ja kaunis, mutta toisaalta ymmärrän, ettei se sovi kaikille.”
Vilma testasi Vuoden perhepeli -voittaja Balloon Popin. Palkinto on ansaittu, jos Vilmalta kysytään: peli on yksinkertainen ja toimiva. Pikkuapinat taas on vähän siinä rajoilla, onko se ylipäänsä peli, mutta onpahan joka tapauksessa mainio keino pistää taaperot liikkeelle. Vilma testasi myös lapsille sopivan Exit Kids: Visainen viidakko -pakopelin, joka osoittautui toimivaksi. Kuun viimeinen arvio Vilmalta oli Pelikon Mandamina, äänetön aivopähkinä, jossa yhdessä tuumin muodostetaan kuvioita puuhelmistä, mutta sanaakaan sanomatta.
Jaakko esitteli Stonemaier Gamesin uutuuspeli Expeditionsin (se vielä uudempi, Apiary, on myös arvioitavana). Peli on jakanut mielipiteitä, mutta Jaakolle maistui, vaikka pelin teema jäikin harmillisen ohueksi.
Pauli jatkoi ilmasotapelien esittelyä. Nyt vuorossa on Fighters of the Pacific, kahden hengen ilmasotashakki, jossa ei ole satunnaiselementtejä ja siten oiva tilaisuus saada päänsä jäätymään.
Sampsa arvioi Ticket to Ride Legacy: Legends of the Westin. Miten toimii Ticket to Ride legacy-mekanismien kanssa? Pelin on vähän vaikea löytää sopivaa kohdeyleisöä, mutta jos on vakituinen porukka Ticket to Ride -faneja ja pelin kalliin hinnan voi jakaa porukan kesken, tästä saa kyllä kelpo annoksen pelattavaa.
Haluatko mukaan Lautapelioppaan toimitukseen? Julkaisen mielelläni Lautapelioppaassa kaikenlaista lautapelisisältöä: peliarvosteluja, top-listoja, pelisuunnittelujuttuja, mitä ikinä mieleen tulee. Lue lisää Lautapelioppaan avustamisesta. Avustajia varten on nyt oma Telegram-ryhmä, johon voi liittyä. Listalla kerrotaan muun muassa tarjolla olevista arvostelukappaleista.
Lautapeliopasta voi seurata monissa eri kanavissa. Lautapeliopas löytyy Telegramista. RSS-syötekin löytyy. Jos haluat varmasti tiedon kaikista uusista jutuista heti kun ne ilmestyvät, Telegram on varmin kanava, jossa viestit eivät huku algoritmien jalkoihin.
Voit myös tilata Lautapelioppaan uutiskirjeen. Uutiskirje toimittaa Lautapelioppaan uutiskatsaukset suoraan sähköpostiisi.
Luetuimmat jutut top 10
Nämä ovat olleet viimeisen neljän viikon aikana Lautapelioppaan luetuimmat jutut:
- Yatzyn säännöt
- Vuoden peli -artikkeli
- Lokakuun uutiskatsaus
- Smart10
- 100 parasta peliä 2023
- Parhaat lautapelit -lista
- Carcassonne
- Rummikub
- Lost Ruins of Arnak
- Bananagrams
Lautapeliblogien päivitykset
Youtubessa Miira ja Annika julkaisivat Hyvin draftatut kortit -vlogissaan taas muutaman uuden jakson: petturipelit, pelit jotka haluaisimme kesyttää, pelit joissa on kummituksia ja sanapelit.
Nopparallin videoissa on unboxattu Marvel D.A.G.G.E.R., unboxattu ja arvosteltu Brass: Birmingham ja arvioitu Bolt Action: Band of Brothers.
Pelikilta listasi Halloween-pelejä kahden listauksen verran: osa 1, osa 2. Pikaohjeita on julkaistu Oriflammeen ja Welcome to the Dungeoniin. Arvosteltavana oli Halloween-teemaan sopiva Final Girl.
Huoltoreitti otti käsittelyynsä todellisen klassikon, kun esiteltävänä on Advanced Squad Leader. Jutussa viitataan Lautapelioppaan ASL-arvioon, josta voi lukea perustiedot, sen päälle Marko kertoo sitten perinpohjaisesti, mistä ASL:ssä on kyse. Antero antaa sitten eriävän mielipiteensä klassikosta. Lisäksi kuvattiin, millainen pelikokemus on Time of Wars: Eastern Europe 1590–1660.
Koko perhe pelaa -blogissa on arvioitu Pelaajien valinta -ehdokkaita: Cascadia, Triqueta, 80 Days, Pelikaappimuistiossakin esiteltiin Pelaajien valinta -finalisteja. Myös Lunkisti.fi oli samalla asialla, samoin Puutyöläinen. Osana tätä finalistiasiaa Lunkisti.fi arvioi 80 Days -pelin.
Tuomon Mukiinmenevät pelit -sarjassa on ilmestynyt Illusion ja Taikuri, Seas of Strife ja Muumipappa purjehtii, Rage ja Rouva Vilijonkka ja Stich-Meister ja Mymmelin äiti.
Tapani kirjoitteli pitkästä aikaa Kankaanpään kirjastopeleistä. Mikko puolestaan on pelannut Horseless Carriagea ja muuta. Myös Forest Shufflesta ja muusta on tullut juttua. Mikko kirjoitti peleistä myös Kulttuuritoimituksen Parasta juuri nyt -palstalle.
Bodogemaniassa arvioitiin Pyramid Dice -peli, jossa ei kuitenkaan pinota noppia pyramideiksi. Pelaajani taas arvioi lapsille sopivan Bubble Stories -pakohuonepelin.
Lautapeliblogeja löytyy myös Lautapeliseuran blogilistalta ja lautapelijuttusyötteestä.