Kategoriat
Uutiset

Lego-lautapelit 2010

Legon lautapelit tulivat Suomen markkinoille ensimmäistä kertaa tänä vuonna, muualla pelejä on nähty jo aikaisemmin, Ramses Pyramid esimerkiksi voitti Spiel der Spiele -palkinnon Itävallassa vuonna 2009. Suomessa kisamenestystä ei tullut yhtä finaalipaikkaa enempää.

Lego-kakku
Synttäreillä tarjottiin tietysti kakkua. Kuva: Mikko Saari

Uusi lanseeraus sopii hyvin tälle vuodelle, sillä 2010 on Legolle Suomessa juhlavuosi — Legot tulivat Suomeen vuonna 1960 eli ne ovat vaikuttaneet suomalaislapsosten leikkeihin tasan 50 vuotta. Lego on huippusuosittu, tutkimusten mukaan 97% suomalaisista tuntee brändin.

Legon lautapelien johtotähtenä ja tunnuksena on Lego-arpakuutio, joka on kustomoitava noppa. Nopan jokaisella sivulla on neljä tuttua nuppia, joihin voi kiinnittää levyjä, joissa on erilaisia kuvioita. Jokaisen Lego-lautapelin mukana tulee tällainen noppa, jota käytetään peleissä eri tavalla — kaipasi peli sitten noppaa tai ei. Peleissä on myös herttaisia yhden nupin kokoisia mikrofiguureja pelinappuloina. Lego-faneille pelit ovat sellaisenaan melkoista herkkua.

Haastattelussa Jesper Nielsen

Minotaurus onkin ehditty jo esitellä Lautapelioppaassa. Kävin Legon 50-vuotisjuhlissa tutustumassa muihin Lego-peleihin ja samalla sain jututettua Jesper Nielseniä, joka työskentelee Legolla pelisuunnittelun parissa. Nielsen on pitkän linjan lautapeliharrastaja, joka tutustui europeleihin jo vuonna 1996. Satojen pelien kokoelman omistavan Nielsenin oma suosikki on Tigris & Euphrates, mutta erityistä arvostusta löytyy myös Menolipulle, joka kuulemma toteuttaa europelien ideaa puhtaimmillaan.
Legon Jesper Nielsen
Jesper Nielsen. Kuva: Mikko Saari

Nielsen kertoi, että pelejä on suunniteltu työryhmällä, jossa konsulttina on toiminut Reiner Knizia. Suoraan Knizian nimissä on peleistä Ramses Pyramid, mutta Knizian taikakosketusta näkyy muissakin peleissä. Nielsen kommentoikin, että projektissa hauskinta on ollut päästä tapaamaan Kniziaa, joka on kuulemma varsin omaperäinen tyyppi. Nielsen pitääkin Kniziaa pelisuunnittelun ylimpänä mestarina.

Mainitsin Nielsenille Lego-pelien pelisuunnitteluideaa kohtaan heränneitä epäilyjä. Toimivien pelimuunnelmien suunnitteleminen ei ole helppoa ja vaatii pitkäjänteistä kokeilua — miten sellainen sujuu lapsilta? Nielsen myönsi, että näinhän se on, mutta toisaalta lapset eivät edes kokeile suuria juttuja. Peleihin tehdään pieniä muutoksia, jotka toimivat helpommin. Lego testaa pelejä aidoilla lapsilla säännöllisesti nähdäkseen, että ne toimivat.

Nielsen oli yleisesti ottaen tyytyväinen Lego-peleihin, vaikka myönsikin, etteivät ne kaikki omaan makuun osukaan — mutta eipä Nielsen itse olekaan kohderyhmää. Nielsenkin piti huonona Ramses Pyramidin parjattua lopetusta, jossa pitää heittää nopalla kuutonen, mutta puolusti sitä toisaalta sillä, että lapset pitävät satunnaisuudesta ja mahdollisuudesta nousta tappioasemasta voittoon. Ramses Pyramidiä Nielsen piti muuten vähän liian mutkikkaana pelinä, Minotaurus edustaa parempaa tyyliä — siinähän pelin tavoite on hetkessä kristallinkirkas.

Nielsen kommentoi myös, miten Legolla on ollut haasteita sääntöjen kirjoittamisessa. Niinpä — tähän asti Legon ohjeet ovat olleet puhtaasti kuvia. Uusimmissa Lego-peleissä säännöt ovat jo melko hyvät, mutta opettelemista on ollut ja työtä riittää.

Legolta on siis jatkossakin odotettavissa lapsille suunnattuja pelejä, joissa kannustetaan kokeilemaan ja kehittämään.

Vuoden 2010 Lego-pelit esittelyssä

Minotauruksesta löytyy arvostelu, joten siitä ei sen enempää, mutta tässä lyhyt katsaus muihin Lego-peleihin. Tiivistettynä voisi todeta, että Lego-pelit ovat käyttökelpoisia lastenpelejä, mutta peliharrastajaa ne eivät juuri lämmitä eivätkä pärjää sellaisenaan parhaille lastenpeleille. Osa peleistä on erittäin yksinkertaisia ja aikuiselle pitkäveteisiä.

Lunar Command -lautapelin kansiLunar Command on peliharrastajan näkökulmasta joukon kiinnostavimpia pelejä. Kyseessä on kaksinpelattava avaruusaiheinen aluehallintapeli. Tavoitteena on kerätä pisteitä rakentamalla laudalle avaruusasemia, joiden sisälle yritetään aidata ja liikuttaa pisteitä tuottavia robotteja ja astronautteja. Avaruusasema kuuluu sille, jonka nappuloita aseman reunoilla on enemmän, joten toiselta voi vallata rakennelmia. Pelissä on pakollisena elementtinä noppa, joka määrää mitä saa tehdä, mutta nopan sivut ovat varsin kirjavia ja antavat usein monta vaihtoehtoa.

Pelailin tätä nelivuotiaan Nooan kanssa ja Nielsen kommentoi ohi mennessään, ettei ollut vielä nähnyt kenenkään niin nuoren pelaavan Lunar Commandia. Ei sitä kyllä hyvällä tahdollakaan voinut oikeaksi pelaamiseksi sanoa, mutta vähän isomman pelikaverin kanssa Lunar Command voisi olla ihan jännittävä tapaus.

Monster 4 -pelin kansiMonster 4 on yksinkertaista neljän suoraa, jälleen kerran noppavetoisena. Kaksinpelinä tämä on tylsä kuin mikä, mutta nelinpelissä voi olla vähän enemmän säpinää, mutta sittenkin peli on aika tavanomaista tavaraa. Virikkeinä tarjolla on vaihtomahdollisuuksia, kaikille kelpaavia jokerinappuloita ja hämähäkki, joka tyhjentää laudan neljänneksen nappuloista, mutta noppa tekee pelistä melkoista tuurirallia. Idea on kuitenkin sopivan yksinkertainen, sellaista Pentago-osastoa.

Robo Champ -pelin kansiRobo Champ kuulostaa teoriassa paremmalta kuin on käytännössä. Pelaajat aloittavat robotin keskivartalolta, johon pitäisi saada pää, kädet ja jalat niin, että kaikki osat ovat samaa väriä. Homma on vain hivenen hankala, kun noppa määrää, mitä väriä saa ottaa. Toisiltakin pääsee varastamaan, mikä lähinnä pitkittää kärsimystä. Tätä suosittelen välttämään.

Creationary-pelin kansiCreationary on nimensä mukaisesti Pictionary-osastoa, eli yksi rakentaa ja muut yrittävät arvata, mitä tulee. Jos joku arvaa, arvaaja ja rakentaja saavat pisteen. Tässä on jo ajatusta, Lego-faneille peli lienee hyvää viihdettä. Veikkaan, että tässä on perhepelinä hittipotentiaalia, vaikka peli ei Vuoden peli -kisassa pärjännytkään edes finaalipaikan veroisesti.

Ramses Pyramid -pelin kansiRamses Pyramid on monivaiheinen peli, jossa ensin sekä kerätään kristalleja että painetaan mieleen toisten kristallien paikkoja, sitten kiivetään kristallien avulla pyramidin seinää ylös muumioita vältellen ja lopuksi yritetään voittaa Ramses heittämällä nopalla oikea tulos. Tekemistä riittää ja kikkailua koko rahan edestä, pyramidia kun voi pyöritellä eri tavoin ja niin edelleen. Hitusen mutkikas ja loppu on kyllä ankea, mutta pelissä on silti hieman seikkailun tuntua.

Pirate Code -pelin kansiPirate Code on Mastermindiltä näyttävä merirosvopeli, jossa ratkotaan toisten koodeja Mastermind-tyyliin. Mukaan mahtuu neljä pelaajaa ja arvauksia sanelee osin noppa. Noppa lienee pakollinen osa, se kun on Lego-pelien tunnus, mutta tässä se ei kyllä välttämättä paranna peliä. Pirate Code on yksinkertainen päättelypeli, joka varmasti häviää vertailussa Mastermindille, mutta toisaalta — tätä pelaa neljä ja lapsille yksinkertainen on joskus parempaa. Jättäisin ehkä nopan pois.

Lava Dragon -pelin kansiLava Dragon tarjoaa tulivuoren ja lohikäärmeen. Tulivuorta on kiivettävä ylöspäin. Peli on yksinkertaista heitä-ja-liiku-kuviota, mutta nopan tuunattavuutta käytetään tässä mielenkiintoisesti. Nopan sivut ovat aluksi enimmäkseen tyhjiä ja kun heittää tyhjän sivun, saa lisätä sivulle omanvärisen napin, niin että noppa muuttuu hieman suotuisammaksi. Mielenkiintoinen viritys, mutta tämäkin on lopulta yksinkertainen lastenpeli.

Race 3000 -pelin kansikuvaRace 3000 jäi testaamatta ja harmittaa eniten, sillä kilpa-ajoteeman luulisi jälkikasvuun toimivan. Nopparallia tämäkin ja hyvin tuuripitoista sellaista. Race 3000 käyttää samaa nopansäätöä kuin Lava Dragon, eli hyvällä tuurilla saa nopasta itselleen erittäin ystävällisen ja kisan voittaminen on helppo juttu.

Magikus-pelin kansiMagikus on sarjan helpoimmasta päästä. Pelissä kerätään maagisia aineksia hyllyltä liikkumalla pöllöllä johonkin kohtaan, heittämällä noppaa ja poimimalla nopan määräämä tuote pöllön riviltä tai sarakkeesta. Nopassa on myös jokeri ja varastusmerkki. Yhdentekevää nopanheittelyä, mutta ikäsuositus on 6+, joten nuorimmille pelaajille Magikus lienee ihan sopivan haastava. Ei juuri hokkusta ja ihan vähäsen pokkusta, kuten Geekissä arvostelu otsikoitiin.

Harry Potter Hogwarts -pelin kansiHarry Potter Hogwarts on setin lippulaiva, joka ilmestyy Suomessa vasta lokakuussa. Tämä on varsin mittava peli, jossa on yli 300 palikkaa. Niistä rakennetaan Tylypahkan koulu, jossa Harry ja toverit seikkailevat. Pelissä on liukuvia huoneita ja siirtyviä portaita, joten jos joku on sekä Harry Potterin että Legon fani, peli lienee pakko-ostos.

Legon virallisten pelisivujen ohjekirjassa mainittu pelit.lego.fi-nettiosoite ei vielä toimi, mutta Legon sivuilta löytyy silti lisätietoa peleistä.

Mainittakoon, että Lego siis kutsui minut tutustumaan peleihin ja syömään korruptiokakkua (joka oli vieläpä hyvää). Maksoin kuitenkin itse matkani, joten kalliiksi tuli sekin ilmainen lounas… Olen lisäksi työskennellyt välillisesti Legolle kääntäjänä, näistä peleistä tosin vain Ramses Pyramidin ja Creationaryn uusittujen sääntöjen osalta.

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Yksi vastaus aiheeseen “Lego-lautapelit 2010”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *