Pakanrakennuspelit (deck-building game) ovat Dominionista alkunsa saanut peligenre. Alkujaan puhtaina pakanrakennuspeleinä esiintynyt pelimekaniikka on sittemmin löytänyt tiensä monenlaisiin peleihin, joissa mekaniikka voi esiintyä pienessäkin osassa.
Pakanrakennus pelimekaniikkana on tuttua Magic: The Gatheringin kaltaisista keräilykorttipeleistä. Pelimekaniikan perimmäiset juuret lienevät vielä kauempana, Strat-o-matic Baseballin kaltaisissa urheilupeleissä, joissa pelaajat kokoavat oman joukkueensa.
Olennainen ero on siinä, että uusissa pakanrakennuspeleissä pakanrakennus ei ole pelin ulkopuolinen asia, joka tehdään valmistelevana toimenpiteenä ennen peliä, vaan olennainen osa itse peliä. Pakka, jolla pelataan, rakentuu ja kehittyy pelin aikana.
Pakanrakennuksen peruskaava
Dominionin kaava on yksinkertainen. Pelaajilla on alussa identtiset korttipakat, joissa on yksinkertaisia kortteja. Joka vuoro käytössä on viisi korttia, joilla voi hankkia uusia kortteja. Osa korteista on arvokkaampia rahakortteja, osa pisteitä ja osa erilaisia mahdollisuuksia tarjoavia toimintokortteja.
Uudet ostokset päätyvät poistopakkaan, jonne vuoron lopuksi heitetään kaikki käsikortit, käytettiin niitä tai ei. Sitten vain uudet viisi korttia käteen ja odottelemaan omaa seuraavaa vuoroa.
Dominion päättyy, kun tietty määrä kortteja on hankittu. Silloin lasketaan pelaajien pakkoihinsa keräämät pistekortit. Pistekortteja ei voi kuitenkaan ostaa estoitta, koska pelin alussa ne ovat lähinnä haitallisia, niistä kun ei ole pelin aikana mitään hyötyä.
Kopioita ja muunnelmia
Ensimmäiset pakanrakennuspelit kopioivat Dominionin kaavaa surutta. Sittemmin on onneksi nähty vähän enemmän vaihtelua, mutta esimerkiksi viiden kortin käsi on pakanrakennuspeleissä vakio-ominaisuus, samoin koko korttikäden kierrätys joka vuoro.
Ascension vei pakanrakennusta hieman sattumanvaraisempaan suuntaan. Dominionissa tarjolla on vakiona olevien piste- ja rahakorttien lisäksi kymmenen erilaista korttia, jotka valitaan isommasta valikoimasta ennen peliä. Ascensionissa on pakka kortteja, josta nostetaan tarjolle valikoima kortteja ja kun yksi ostetaan, pakasta tulee toinen tilalle. Tämä keventää alkuasettelua, mutta tekee suunnittelemisesta vaikeampaa.
Japanilainen Trains on selvä Dominion-klooni, mutta se lisää peliin pelilaudan. Pisteitä kerätään paitsi kortteina pakkaan, myös rakentamalla rautateitä pelilaudalla.
Star Realms vei pakanrakennusta askeleen Magic: The Gatheringin suuntaan. Ascensionista kehitetty peli nappaa edeltäjästään kahden valuutan ajatuksen, mutta nyt väkivalta ei kohdistukaan pakasta nouseviin hirviöihin, vaan suoraan vastapelaajaan. Ensimmäisenä vastapelaajansa auktoriteetin nollaan repivä pelaaja voittaa. Tämä tekee pelaamisesta jonkin verran dynaamisemman kokemuksen, Ascensionissa varsinkin loppupisteenlasku on melko tylsä juttu.
Erilainen voittoehto on myös kotimaisessa Dale of Merchantsissa, jossa rakennellaan oman pakan korteista torikojuja. Torikojuihin pelatut kortit ovat pois käytöstä ja lisäksi voittoehto: ensimmäisenä kahdeksan kojua rakentanut pelaaja voittaa. Dale of Merchants tuulettaa muutenkin pakanrakennuksen käytäntöjä: tässä pelissä ostetut kortit tulevat suoraan käteen käytettäväksi seuraavalla vuorolla ja ainoastaan käytetyt kortit poistuvat kädestä.
Pakanrakennus osana suurempaa kokonaisuutta
Pakanrakennus on hauska pelimekaniikka, jota voi hyödyntää myös osana lautapeliä. Vuoden 2016 kuumimpiin uutuuksiin kuuluva Great Western Trail sisältää pakanrakennusta: jokaisella pelaajalla on karjalauma, joka on toteutettu korttipakkana. Korttikättä veivataan pelin aikana hyvään kuosiin, jotta Kansas Cityyn saavuttaessa se on hyvässä terässä. Mukana on kaikki pakanrakennuksen peruselementit: korttien kierrättäminen, uusien korttien ostaminen ja vanhojen korttien tuhoaminen.
Myös Rococossa on mielenkiintoinen pakanrakennuselementti. Toiminnot tehdään pelaamalla kädestä työläiskortteja. Työläisiä on mahdollista hankkia lisää, jolloin saa enemmän vaihtoehtoja ja enemmän parempia työläisiä (ja tässäkin tapauksessa tarpeettomille huonommille työläisille voi antaa kenkää). Vastapainona runsaasti työläisiä ostava pääsee käyttämään parhaita työläisiään harvemmin, kun koko pakka on kierrätettävä läpi.
Mac Gerdtsin mainio Concordia perustuu vastaavaan ideaan. Toimintoja tehdään kortteja pelaamalla. Tässä tapauksessa koko pakka on käytettävissä, toiminnon saa valita kädestä vapaasti. Kun sopivat toiminnot loppuvat, pelataan Tribune-kortti ja nostetaan pelatut kortit takaisin käteen. Pakanrakennuksella on tässä myös olennainen osa pisteytyksen suhteen: jokaisessa pakan kortissa on myös pisteytyssääntö. Pelin lopussa menestyminen vaatii, että laudalla on paljon tavaraa ja kädessä paljon kortteja, ja mielellään niin, että korttien ja laudalla olevan tavaran välillä on synergiaa.
Reiner Knizian El Dorado on hyvä yksinkertainen perhepelitasoinen pakanrakennuspeli, jossa pakkaa käytetään kilpajuoksun tavoitteena. Pelin päämäärä on hyvin selkeä: pelilaudan toisessa päässä odottaa El Doradon kultainen kaupunki ja ensimmäisenä perille päässyt vie voiton! Matkan varrella on viidakkoa, kyliä ja vesistöjä ja jokaisen eri esteen ohittaminen vaatii erilaisia osaajia – niitä voi sitten ostaa pakkaansa. Aina on vaihtoehtoja: ehkä ostat hyvin kipparin, jolla pääset vesiesteen ohi, tai sitten panostat viidakkokiitäjiin ja kierrät niillä vähän pidempää reittiä. El Dorado on yksinkertainen, hauska ja jännittävä, eli erittäin hyvä perhepeli.
Pussinrakennusta ja muita variaatioita
Pakanrakennuksessa ei ole aina kyse korteista. Yksi suosittu variaatio on pussinrakennus, jossa ei haalita kortteja pakkaan, vaan pelimerkkejä pussiin. Perusperiaate on kuitenkin sama.
Puzzle Strike on pahvisiin pokerichippeihin perustuva pussinrakennuspeli, jonka teemana on arcade-tappelupelit. Pelimekaniikka on kuitenkin silkkaa pakanrakennusta, osa chipeistä on ihan suoria kopioita Dominionin korteista. Pisteiden keräämisen sijasta piestään toisia pelaajia, joten Puzzle Strike on tutustumisen arvoinen, jos pitää Dominionin ideasta, mutta haluaa lisää suoraa vuorovaikutusta.
Altiplanossa omaan pussiin hankitaan pahvilätkiä resursseiksi, joilla sitten voi ostaa uusia lätkiä. Joka vuoro pussista nostetaan tietty määrä lätkiä, joita sitten asemoidaan oman suunnittelulaudan eri ruutuihin ja kun omalla nappulalla sitten juoksennellaan laudalla alueelta toiselle, varastoidut lätkät voi käyttää toimintojen maksamiseen. Pelin erikoisuutena on se, miten resursseja voi jemmata seuraavia kierroksia varten varastoon, pakanrakennuspeleille tyypilliseen tapaan kaikkea ei tarvitse käyttää samalla vuorolla.
The Quacks of Quedlinburg on yhdistelmä pussinrakennusta ja onnenkoetusta. Pussissa on taikajuoma-aineksia, joita pelataan omaan pataan. Jos pataan tulee valkoisia laattoja liikaa, pata kiehahtaa yli ja pelaaja joutuu rahat vai kolmipyörä -valinnan eteen – jos pata ei kiehu yli, saa valita molemmat eli rahat ja pisteet. Rahoilla voi sitten ostaa uusia aineksia, joilla parantaa sitten mahdollisuuksiaan seuraavalla kierroksella.
