Zombie Kidz Evolution

Lapsille suunnattu yhteistyöpeli, jossa puolustetaan koulua sisään vyöryviltä hassuilta zombeilta. Tehtäviä suorittamalla peliin paljastuu uutta jännittävää sisältöä. BoardGameGeek-sivuston lastenpelien ranking-listan ykkönen. Zombie Kidz Evolution on juuri niin hyvä kuin miltä se kuulostaa.

Esittely ei sisällä spoilereita eli juonipaljastuksia.

Perusidea: torju zombit ja lukitse portit

Kätevän kokoisesta laatikosta löytyy koulua kuvaava kaksipuolinen pelilauta, neljä pelihahmoa, kahdeksan zombilaattaa, hiukan tarvikkeita ja 13 salaperäistä kirjekuorta. 

Peli alkaa hyvin yksinkertaisesti. Pelilaudan puoli valitaan pelaajamäärän mukaan. Neliön muotoisessa koulurakennuksessa on viisi huonetta ja sen reunoilla neljä piha-aluetta. Pelaajien hahmot eli sankarit aloittavat keskimmäisestä huoneesta, ja pihoille sijoitetaan kuhunkin yksi zombi.

Vuoron aluksi pelaaja heittää värinoppaa ja lisää zombin varastosta nopan osoittamaan huoneeseen. Yksi nopan sivu on tyhjä, sen tullessa uudelta epäkuolleelta säästytään. Seuraavaksi sankari voi joko jäädä paikalleen tai siirtyä viereiseen huoneeseen tai pihalle, jos alueiden välillä on ovi. Sitten saa tuhota eli poistaa korkeintaan kaksi zombia sieltä missä on. Tuhotut zombit palaavat varastoon, josta ne ilmaantuvat ennen pitkää uudestaan laudalle. 

Jos kaksi pelaajaa on samalla pihalla, he voivat vuoron lopuksi vielä lyödä ylävitoset ja laittaa lukon pihaportille. Pelaajat voittavat lukitsemalla kaikki neljä porttia, jolloin koulu on turvassa. Tappio puolestaan tulee, jos yli kahdeksan zombia pääsee sisälle, eli jos zombilaatat ovat loppu, kun niitä pitäisi lisätä. 

Riskinhallintaa ja noppatuuria

Aikuinen ratkaisee hyvin nopeasti pelin matematiikan: jokaisen vuoron aluksi zombivarasto pienenee yhdellä, joten joka vuorolla olisi mieluusti myös tuhottava vähintään yksi, mieluummin kaksi zombia, jotta tilanne pysyy hallinnassa. Lisäksi kolmen zombin laumoja ei saisi päästää kertymään: tällaiseen huoneeseen ei voi mennä, joten näitä zombilaattoja ei saa enää siivottua laudalta.

Jos pelaajat vain sinkoilevat huoneesta toiseen zombien perässä, portteja ei saada lukittua. Ennen pitkää on siis pakko ottaa pieniä riskejä ja tehtävä lukkoja, vaikka samalla vuorolla vihollinen jäisi tuhoamatta. Peli opettaakin hyvin yhteistyötä: jää sinä tänne hoitelemaan nuo zombit, kun me käymme lukitsemassa tuon portin.

Onnella on merkitystä, ja se tuo peliin jännitystä. Heittämällä nopasta paljon tyhjiä pelistä tulee helppo. Jos taas jonnekin osuu se kolmas zombi, jokainen seuraava heitto samaan huoneeseen vaikeuttaa pelin voittamista huomattavasti. Joskus peli ratkeaa noppatuuriin, mutta useimmiten järkevällä pelaamisella tällaista tilannetta ei pääse syntymään. Toisaalta parhaiten lasten mieliin on jäänyt eeppinen pelikerta, jonka olisimme hävinneet ilman kolmea peräkkäistä tyhjää heittoa.

Yllättäviä juonenkäänteitä

Peruspelissä ei enempää sisältöä ole, ja se viihdyttäisi pidempään ehkä noin 6–8-vuotiaita. Mutta tämä on vasta alkulämmittelyä: pelin suola on sen nimenkin paljastama evoluutio. Kun kokemusta kertyy, pelaajat saavat avata kirjekuoria, joiden sisältö muuttaa seuraavia pelejä.

Kuorien sisällöstä ei voi tässä kertoa enempää kuin sääntövihko paljastaa: pelaajien hahmot saavat uusia kykyjä, ja myös zombeista tulee villimpiä. Peli saa siis lihaa luiden ympärille – se muuttuu pikkuhiljaa monimutkaisemmaksi mutta myös mielenkiintoisemmaksi ja hauskemmaksi. Ja voi sitä jännitystä, kun uutta kuorta päästään avaamaan! 

Edistymistä mitataan sääntövihkon takasivun radalla, johon saa liimata tarran jokaisen pelin jälkeen. Lisäksi sääntövihko antaa tehtäviä, kuten “voittakaa kolme peliä peräkkäin”, joiden suorittamisesta saa lisää tarroja. Tarrojen kertyminen radalle kertoo, milloin pelaajat saavat avata uuden kirjekuoren.

Systeemi toimii mainiosti. Uuden kirjekuoren kimppuun päästään yleensä noin kahden tai kolmen pelin välein, joten uusia juonenkäänteitä ehditään pelata pari kertaa ennen seuraavia yllätyksiä. Jos tahti tuntuu liian nopealta, voi sopia esimerkiksi, että tarra ansaitaan vain voitetuista peleistä. Tätä kirjoittaessa olemme avanneet kuusi kirjekuorta, ja niiden sisällöt ovat olleet sopivan helppoja omaksua, mutta silti jännittäviä.

Houkutteleva kokonaisuus

Zombie Kidz Evolution on siis lapsille ja perheille suunnattu legacy-peli, joka muuttuu pelikertojen myötä erilaiseksi. Tämä yhdistettynä tehtävien tavoitteisiin tekee pelaamisesta koukuttavaa ja parhaimmillaan zombien kanssa otetaan monta erää peräkkäin. Aikuinen viihtyy oikein hyvin lasten kanssa pelatessa.

Koko paketti on hieno ja pitkälle mietitty. Säännöt ja pelilauta ovat selkeät. Sääntövihko on teemoitettu “Zombin metsästäjien oppaaksi”. Kuvitus on räiskyvän värikästä ja sarjakuvamaista, eivätkä zombit ole järin pelottavia vaan pikemminkin hassuja.

Pelissä riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa, vähintään noin 25 pelikerraksi. Mikä parasta, sitä voi mainiosti pelata yllätysten ja tehtävien loputtuakin. Puhtaasta legacy-pelistä poiketen muutokset eivät nimittäin ole peruuttamattomia, vaan modulaarisia: halutessaan pelaajat voivat ennen jokaista peliä päättää, mitkä tunnetut lisäykset otetaan mukaan seuraavaan peliin. Tämän ansiosta myöskään peliporukan ei tarvitse olla aina täsmälleen sama. Perussäännöt selittää nopeasti uusillekin pelikavereille.

Julkaisijan ikäsuositus on 7+, mutta pienemmätkin voivat hyvin olla yhteistyössä mukana, jos sisarukset tai aikuiset auttavat sopivasti. Vähintään on syytä vahtia, etteivät perheen pienimmät avaa houkuttelevia kirjekuoria ennen aikojaan. Toisaalta aikuisten on maltettava mielensä ja annettava lasten tehdä omia ratkaisuja pelissä. Kouluikäiset lapset voivat hyvin pelata keskenäänkin.

Jos kiinnostus lopahtaa, pelin voi myydä eteenpäin pienin varauksin: sitä ei saa tarrojen vuoksi kokonaan resetoitua, eikä kaikkia yllätyksiä voi piilottaa uudestaan, vaikka kirjekuoret säästäisi, mutta lisäysten järjestys on jäljitettävissä, ja ne voi halutessaan ottaa käyttöön alkuperäisessä järjestyksessä. Peli on toisaalta mainio sellaisenaankin, ilman vähittäistä kehittymistä.

Edeltäjä ja seuraaja

Zombie Kidz Evolution on tehty vuonna 2013 julkaistun Zombie Kidz -pelin pohjalta. Alkuperäisessä ollaan koulun sijasta hautausmaalla, eikä peli kehity ajan myötä. En ole sitä pelannut, mutta ilmeisesti sen mekaniikka vastaa suunnilleen uuden version alkupeliä, eli peli on varsin yksinkertainen.

Vaikka ikäsuositus Zombie Kidzissäkin on 7+, netistä löytyvien arvioiden perusteella suunnilleen 5–8-vuotiaiden kanssa siitä voi saada paljon hupia ja oppia yhteistyöpeleihin. Sitä vanhempien kanssa valitsisin Evolutionin, ainakin jos perheessä yhtään harrastetaan lautapelejä.

Jos taas Zombie Kidz Evolution on jo koluttu läpi ja kaivataan uusia haasteita, voi tarttua jatko-osaan. Zombie Teenz Evolution (2020) vie seikkailun kaupungin kaduille ja käyttää hieman uusia ideoita, mutta perusta on sama kuin Kidz Evolutionissa: yhteistyötä ja yllätyksiä. Nettiarvostelijoista osa pitää sitä yhtä hyvänä tai parempana kuin edeltäjäänsä, osa taas hivenen huonompana. Peli on ilmeisesti hiukan vaativampi, mutta ei nimestään huolimatta suunnattu teini-ikäisille, vaan ikäsuositus on maltillinen 8+.

Bonuksena Kidz– ja Teenz-pelejä voi pelata osittain ristiin. Voit vaikkapa ottaa suosikkihahmosi Kidz-pelistä ja pelata sillä Teenz-pelin uusissa maisemissa. Lisäksi julkaisijan verkkosivuilta löytyy kolme haastetta, jotka yhdistelevät molempien pelien elementtejä. Lisää on mahdollisesti tulossa.

Faktat Zombie Kidz Evolutionista

Suunnittelija: Annick Lobet

Julkaisija: Le Scorpion masqué (2018, suomeksi 2021)

Mutkikkuus: Alussa peli on hyvin yksinkertainen, mutta rikastuu pikkuhiljaa. Sopii  mainiosti perhepeliksi tai kouluikäisille lapsille keskenään pelattavaksi. Pelaajat voivat tarvittaessa päättää, miten mutkikasta peliä pelataan.

Onnen vaikutus: Kohtalainen. Peli voi ratketa noppatuuriin, mutta taitavalla pelaamisella onnen vaikutusta voi kompensoida.

Vuorovaikutus: Yhteistyö on välttämätöntä pelin voittamiseksi. On tosin varottava klassista yhteistyöpelien ongelmaa, jossa yksi dominoiva pelaaja määrää kaikkien siirrot.

Teema: Zombi-teema toimii ja sopii peliin hyvin. Sarjakuvamaisen kuvituksen ansiosta se ei myöskään ole lapsille pelottava. Kokonaisuus on hieno ja houkutteleva.

Uudelleenpelattavuus: Pelin kehittymisen ansiosta pelaaminen on jopa koukuttavaa, muuten peruspeliin saattaisi kyllästyä. Peli toimii hyvin myös yllätyskuorien loputtua.

Kieliriippuvuus: Peli on periaatteessa kielivapaa. Pelin kehittyminen tuo kuitenkin lisää sääntöjä, ja vaikka niiden muistamista avitetaan symbolein, on hyödyllistä osata itsekin lukea. Julkaistu useilla kielillä, arvostelukappale oli suomenkielinen.

Pelaajamäärä: 2–4. Mikään ei kuitenkaan estä ohjaamasta haluamaansa määrää hahmoja yksinkin, ja toisaalta enemmänkin pelaajia voi olla mukana pöydän ääressä, jos neuvottelut hahmojen liikuttamisesta sujuvat sopuisasti.

Pituus: 10–30 min. Pelin kehittyessä mietittävää tulee enemmän.