Uusi suomalainen pelijulkaisu on aina ilon aihe. Xoliba on abstrakti kaksinpeli, jonka on suunnitellut Ari Saastamoinen. Pelin on julkaissut espanjalainen abstraktien pelien erikoisjulkaisija Nestorgames, joka julkaisee pelejä palvelukustanteina.
Xoliba on helposti mukana kulkeva peli, joka toimitetaan yksinkertaisessa kangaspussissa, josta löytyy hiirimattomateriaalia oleva pelilauta ja nippu pieniä nappuloita. Peliä olisi mukavampi pelata isommilla nappuloilla, mutta muuten toteutus toimii ja on abstraktien pelien tapaan elegantin tyylikäs.
Kolmionmuodostusta
Pelin alkuasetelma on sattumanvarainen. Pelaajien nappulat ja neutraalit valkoiset nappulat sekoitetaan ja asetetaan pelilaudan risteyksiin. Sen jälkeen ne käännetään auki, jolloin saadaan satunnainen aloitusasetelma.
Pelin tarkoituksena on muodostaa kolmioita vaihtamalla oman nappulan ja vieressä olevan neutraalin nappulan paikkoja siten, että muodostuu kolmen oman nappulan muodostama kolmio. Kaikki kolmion sisälle jäävät nappulat käännetään ympäri valkoinen puoli ylöspäin. Tavoitteena on saada kaikki vastapuolen nappulat käännettyä kumoon.
Erä päättyy, kun toinen pelaajista ei pysty enää muodostamaan kolmioita. Silloin lasketaan pisteet: jokaisesta käännetystä vastapuolen nappulasta saa yhden pisteen. Voittoon vaaditaan 35 pistettä, eli kun yhdestä erästä voi saada korkeintaan 17 pistettä, peli kestää vähintään kolme erää.
Hankala hahmotettava
Xoliba on syvällinen ja raskas peli pelata. Pienten nappuloiden täyttämältä pelilaudalta on alkuun vaikea hahmottaa mahdollisuuksia muodostaa hyödyllisiä kolmioita, etenkin kun kaikenlaiset kolmiot eivät ole sallittuja: ainoastaan sellaiset kolmiot, joiden kanta kulkee pelilaudan vaaka- tai pystysuoria viivoja pitkin, hyväksytään. Tämä aiheuttaa varsinkin aluksi päänvaivaa, vaikka sääntö onkin lopulta perusteltu: kolmioiden muodostaminen olisi muuten liiankin helppoa.
Kun pelilauta alkaa aueta eli kun neutraaleja nappuloita on enemmän, kolmioiden muodostaminen on hivenen helpompaa, vaihdon kun saa tehdä paitsi vieressä olevan neutraalin, myös kauempana olevan neutraalin napin kanssa, jos välissä on pelkästään neutraaleja nappeja. Nappuloiden harvetessa on toki vaikeampaa tehdä hyödyllisiä kolmioita, jotka vangitsevat sisäänsä vastapuolen nappuloita.
Xoliban suurin ongelma omalla kohdallani onkin se, ettei sen pelaaminen ole erityisen hauskaa. Kolmioiden muodostaminen on enemmän työlästä kuin mukavaa, ja kun lauta alkaa tyhjentyä, isojen kolmioiden saaminen aikaan on vaikeaa ja pelaaminen menee pienten tai jopa tyhjien kolmioiden kanssa nyhjäämiseksi. Koin pelin myös turhan pitkäksi verrattuna vaikkapa Gipf-sarjan parhaisiin peleihin, jotka minulle edustavat abstraktien pelien parhaimmistoa: ensimmäisen erän jälkeen tuntuu hieman uuvuttavalta ajatus jatkaa vielä vähintään kaksi erää, mutta yksi erä ei aivan tunnu täysinäiseltä pelikokemukselta.
Kokeneille pelaajille kokemus voi olla toisenlainen: taitava pelaaja saattaa saada erän loppuun jopa seitsemällä siirrolla, jolloin yhden erän kanssa ei kauaa tarvitse vanheta. Tämä vaatii kuitenkin pelikokemusta, aloittelijoiden kesken peli on pidempi.
Näin ollen suosittelen Xolibaa lähinnä abstraktien pelien ystäville, jotka nauttivat analyyttisestä laudantuijottamisesta. Syvyyttä pelissä kyllä riittää, jos pelistä innostuu. Satunnainen alkuasetelma varmistaa myös sen, että shakin tapaista aloituskirjastoa ei ole – sen hintana jotkut alkuasetelmat voivat kyllä olla hivenen epätasaisia.
Myös yksinpelipähkinöiden ystävä saattaa viihtyä Xoliban parissa. Pienen lisäosan avulla Xolibaa voi pelata myös kolminpelinä, mutta tätä en voinut kolminpelinappuloiden puutteen vuoksi testata.
Xoliba-kirja
Ari Saastamoinen on kirjoittanut Xolibasta kirjan. Kirjassa selitetään Xoliban säännöt ja kuvataan pelistrategian perusteita ja taktiikan alkeita. Kirjassa on myös tehtäviä, jotka valaisevat pelistrategiaa ja -taktiikkaa.
Kirjassa esitellään pelin uusitut säännöt, jotka kuulemma parantavat peliä tuntuvasti. Päivitetyt säännöt löytyvät myös Nestorgamesin sivuilta.
Kirjan voi ostaa Adlibriksestä (kaupallinen yhteistyö).
Tekoälyvastustajia
Xolibaan on olemassa parikin erilaista tekoälyvastustajaa. Stephen Tavenerin AiAi on Javalla kirjoitettu peliohjelmisto, jolla voi pelata useita eri pelejä. Helsingin yliopiston opiskelijoiden laatima nettipeli on puolestaan pelattavissa selaimella.
Faktat Xolibasta
Suunnittelija: Ari Saastamoinen
Julkaisija: Nestorgames (2015)
Mutkikkuus: Säännöt ovat melko yksinkertaiset. Pelaaminen on kuitenkin vaativaa, koska kolmioiden hahmottaminen vilkkaalta pelilaudalta on työlästä.
Onnen vaikutus: Alkuasetelma tuo peliin tuurielementin, mutta pelin aikana tuuria ei tietenkään ole. Huonolla tuurilla erää voi olla vaikea voittaa, jolloin pitää vain minimoida tappioita ja toivoa parempaa onnea seuraavaan erään.
Vuorovaikutus: Peli on abstraktien kaksinpelien tapaan tiukkaa kamppailua pisteistä.
Teema: Täysin abstrakti.
Uudelleenpelattavuus: Sattumanvarainen alkuasetelma tuo peliin sen verran vaihtelua, että jos pelistä innostuu, kestää se varmasti kulutusta. Syvyyttä Xolibasta ei puutu.
Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole lainkaan tekstiä.
Pelaajamäärä: 1–3.
Pituus: 30–45 minuuttia.