Wingspan

Suunnittelija Elizabeth Hargraven esikoispeli Wingspan sai lentävän lähdön. Julkaisija Stonemaier Games päätyi erikoiseen ratkaisuun ja julkaisi pelin ennakkotilaajille kuukausia ennen pelin saapumista kauppoihin. Vastaanotto oli hyvää, mutta myös harmistunutta, kun peliä ei sitten saanutkaan mistään. Vaikutuksen peli on joka tapauksessa tehnyt: se on BoardGameGeekin listoilla 50 parhaan pelin joukossa ja perhepelien listaykkönen. Peli voitti myös Deutscher SpielePreisin ja Kennerspiel des Jahresin vuonna 2019.

Miksipä ei. Esikoisteokseksi peli on hyvää työtä ja Stonemaier Games on pistänyt parastaan, pelin toteutus on ensiluokkaista jälkeä. Komponentit ovat näyttävät, kuvitus upeaa ja kaikki yksityiskohdat on viimeistelty hyvin. Ulkoasu on varmasti edistänyt pelin menestystä, samoin omaperäinen lintuteema. Pelissä nimittäin vahdataan lintuja ja korttipakasta löytyy 170 pohjoisamerikkalaista lintulajia kauniisti kuvitettuina.

Lintuhommia

Pelaajat saavat eteensä pelilaudan, jossa on kolme riviä: metsät, niityt ja vesialueet. Jokainen rivi liittyy eri toimintoon ja lintujen pelaaminen riville muuttaa rivin toimintoa paremmaksi. Lisäksi linnuilla voi olla erikoisvoimia, jotka aktivoituvat, kun rivin toiminnon tekee.

Omalla vuorollaan saa siis valita yhden kolmesta toiminnosta ja lisäksi saa pelata lintuja laudalle (lintulaudalle, kato nääs! Juumorjes sitä lintu-ja munavitsien määrää, minkä tämä peli saa aikaan). Metsän toimintona on ruoan kerääminen. Ruokaa saa noppatornin ulos sylkemistä nopista ja sitä tarvitaan lintujen pelaamiseen. Jotta linnun saa pelata, pitää maksaa vaadittu ruoka.

Niityn toimintona on muniminen. Lintukorteille mahtuu tietty määrä munia – riippuen tietysti siitä, millaisen määrän munia lintu todellisuudessakin tuottaa – ja munimistoiminnolla munia saa lisätä linnuille mielensä mukaan. Munia tarvitaan myös lintukorttien pelaamiseen.

Vesialueiden toimintona on lintukorttien nostaminen. Uusia kortteja saa nostaa joko kolmesta näkyvästä kortista tai sitten pakan päältä.

Toimintoja on tietty määrä – pelin alussa kahdeksan, mutta jokaisella kierroksella toimintoja on tarjolla yksi vähemmän. Sen vastineeksi toiminnot tehostuvat, kun laudalle pelatut linnut tekevät toiminnoista voimakkaampia.

Pisteitä joka puolelta

Kierrokset päättyvät kierroksen tavoitteiden arviointiin. Jokaisella kierroksella on joku tietty juttu, josta saa pisteitä. Tavallisesti kyse on munista: ratkaiseva tekijä voi olla munien määrä tietyntyyppisissä pesissä, munien määrä tietyillä alueilla tai vaikkapa munallisten tietyt ehdot täyttävien lintukorttien lukumäärä. Parhaiten suoriutunut pelaaja saa eniten pisteitä ja muut sitten vähemmän. Pisteet merkitään toimintokuutiolla, mikä on oivallinen keino muistaa, että toimintoja on joka kierros vähemmän ja vähemmän.

Neljän kierroksen jälkeen peli päättyy. Pisteitä tulee lintukorteista – osa linnuista voi olla hyvinkin arvokkaita – ja kierroksenloppupisteistä, mutta ei siinä vielä kaikki! Pelaajilla on lisäksi bonuskortteja, jotka antavat lisäpisteitä linnuista tietyin ehdoin. Jokainen lintulaudalla oleva muna on pisteen arvoinen, samoin lintujen alle jemmatut kortit ja lintujen korteilleen keräämät ruoat. Eniten pisteitä kerännyt vie voiton.

Leppoisa, mukava peli

Wingspan on kiva peli, jossa on mukavasti puuhastelua. Kovin syvällisiä strategioita pelissä ei ole, aika paljon on kiinni siitä, millaisia lintuja onnistuu pakasta nostamaan ja miten ne sopivat yhteen kierroskohtaisten tavoitteiden kanssa. Tavoitteet ovat toki heti pelin alusta asti näkyvillä, joten niitä voi pitää koko ajan mielessä ja tarttua tilaisuuden tullen vastaan tuleviin lintuihin. Toisaalta jos lintutarjonnan kanssa käy huono tuuri tai vaikkapa tarjolla oleva ruoka sopii nihkeästi tarvittuihin lintuihin, peli käy vähän tahmeaksi ja voittaminen on vaikeaa.

Perhepeliluokituksen ykkössija ei olekaan ihan tuulesta temmattu juttu. En nyt tiedä, onko Wingspan juuri paras mahdollinen perhepeli, mutta jos hakusessa on sellainen peliharrastajan perhepeli, Wingspan on kyllä mainio valinta, jos vain kieli ei tule ongelmaksi. Pelissä on jonkin verran tekstiä salassa pidettävissä korteissa, eikä se muutenkaan ihan pienten lasten peli ole. Peliharrastajan näkökulmasta peli on toisaalta kevyt ja vähän turhan paljon tuurista kiinni.

Positiivisella puolella kuvitus on kyllä huippuluokkaa, komponentit ovat söpöjä ja enimmäkseen aivan käytännöllisiä (lintulaudan näköisen noppatornin kätevyydestä en ole ihan satavarma) ja teema on muutenkin vahvasti pelissä mukana: lintujen erikoisvoimat perustuvat paljon lintujen todellisiin piirteisiin, joten peliä pelatessaan voi oppia jotain linnuista. Ainakin kaksinpelinä peli on myös mukavan ripeä, kovin pitkään tämän kanssa ei vanhene, eikä peli viivy pöydässä liian pitkään. Lisäpelaajista en usko tulevan suuremmin hyötyä, lähinnä useamman pelaajan peleissä tarjolla olevat linnut ja ruoka vaihtuvat vähän nopeammin.

Isoin harmi on, että linnut ovat pohjoisamerikkalaisia ja mukana on vain muutama Suomessa esiintyvä laji. Suomennettu ja edes Euroopan tasolle lokalisoitu laitos olisi mahtava juttu ja nostaisi pelin arvoa perhepelinä suomalaisille perheille moninkertaiseksi. Tällaisenään pelaan Wingspania mielelläni oikeastaan koska tahansa, mutta omaan kokoelmaan en näe tätä tarpeelliseksi hankinnaksi.

Lisäosat

— Heikki Laakkonen

Wingspanin mainio sekoitus erikoiskykyjä, kädenhallintaa ja toimintojen optimointia yhdistettynä yllättävään teemaan tekee siitä minulle poikkeuksellisen pelin euro- ja perhepelien joukossa. Mitä enemmän olen sitä pelannut, sitä enemmän olen siitä pitänyt, eikä kyllästyminen ole iskenyt. Tosin mukana on ollut ensi pelien jälkeen aina lisäosa – tai kaksi. Toistaiseksi Wingspan on laajentunut markkina-aluevetoisesti kahdella lisäosalla, mutta suunnitelmia on kaikkien mantereiden kattamisesta. 

Euroopan linnut

European Expansion on ensimmäinen lisäosa Wingspaniin. Se on helppo lisäosa: enemmän sitä samaa. Eli uusia lintuja, kierrostavoitteita ja bonuskortteja. Lisäosan ainoa uusi asia on sinivihreät lintuvoimat, jotka tapahtuvat kierrosten lopuksi. Helppoa ja yksinkertaista. 

Oseanian linnut

Oceania Expansion on sitten pelaajille suunnattu lisäosa. Oseania tuo mukanaan uusien lintujen, tavoitteiden ja bonusten lisäksi uudet pelaajalaudat, nopat ja ruokatyypin. 

Uusi pelaajalauta on oleellisin osa lisäosaa. Pelaajalaudan muutokset tekevät pelistä mielenkiintoisemman ja toiminnoista tasaveroisempia. Nyt ruoka- ja lintutarjontaa voi resetoida ja toimintoja tehostaa paremmin. Esteettisesti pelilauta ei ole yhtä viehättävä kuin alkuperäinen, mutta lintujen allehan se kuitenkin pitkälti peittyy pelin aikana. 

Nektari on uusi ruokatyyppi. Se toimii jokerina, eikä ole yllätys, että nektarinopat katoavat ensimmäisinä lintulaudalta. Aivan harkitsematta nektaria ei kuitenkaan kannata ottaa, sillä kierroksen lopussa käyttämättömän nektarin menettää. Muuten lintujen pelaamiseen, pelilautojen toimintoihin ja lintujen kykyihin käytetty nektari menee vastaavalle alueelle. Pelin lopussa katsotaan, ketkä ovat eniten nektaria kullakin alueella käyttäneet ja he saavat pisteitä. 

Oceania Expansion tuo mukanaan keltaiset, pelin lopussa aktivoituvat lintuvoimat. Toinen uutuus on siivettömät linnut, joiden siipiväli on käytännössä se, minkä sen haluaa olevan. Oseanian lintujen joukossa on myös ominaisuuksia, joilla bonuskortteja pääsee kierrättämään. Eipä tarvitse sitten enää niin paljon tuskastella huonosti sopivien tavoitteiden kanssa. 

Oseania tekee pelaamisesta helpompaa. Lintukoneiston rakentamisen alkuun pääsee vaivattomammin ja ensimmäinen lintu voi helposti olla kolmekin ruokaa vaativa lintu, kiitos alussa saatavan nektarin. Nektari on BGG:ssä synnyttänyt keskustelua, että se tekee pelaamisesta liiankin helppoa, ja variantteja on kehitelty. Minä en kuitenkaan ole kokenut nektaria ongelmana. Nektarienemmistöjen seuraaminen ja selvittäminen on kuitenkin hieman vaivalloista (samalla tavoin kuin kierrostavoitteista saatavien pisteiden lasku, kun pisteitä jaetaan useamman pelaajan kesken) ja se on ainoa asia, josta en Oseaniassa välitä. 

Wingspan Asia

— Arto Leinonen (27.11.2022)

Wingspan Asia on hieman enemmän kuin lisäosa, sillä se toimii itsenäisenä kaksinpelinä. Lisäksi mukana on soolosäännöt ja normaalin Wingspanin laajennus jopa seitsemälle pelaajalle.

Oleellisin uutuus on duet-pelitapa kahdelle pelaajalle. Mukaan peliin tulee yhteinen karttalauta, jonne pelaajat sijoittavat merkkejään pelaamiensa lintujen mukaan. Kierrosten pisteytykset liittyvät karttalaudan tilanteeseen. Myös pelaajalaudat ovat uudet.

Soolopelissä pelataan duettia satunnaisesti operoivaa Automaa vastaan. Automalla on oma korttipakka josta nostetaan joka vuorolle toiminnon määrittävä kortti. Automan vuorot ovat nopeita ja systeemi toimii hyvin. 

Flock-pelitapa laajentaa Wingspanin kuudelle ja seitsemälle pelaajalle. Käytössä täytyy kuitenkin olla Oseania-lisäosa, sillä Aasiassa mukana tulevat pelilaudat ovat Oseanian versiota (ja toiselta puolelta duet). Ison porukan pelien pitkä odotteluaika on ratkaistu siten, että pelissä on kerrallaan kaksi aktiivista pelaajaa.

Aasian lintukorteissa yksi silmiinpistävä elementti on onnenkoetus ja uhkapelaaminen. Uusia lintuvoimia ei ole, mutta aiemmissa lisäosissa esitellyt kierrosten ja pelin lopussa aktivoituvat voimat ovat mukana.

Aasian julkaisun yhteydessä julkaistiin myös jättimäinen Nesting Box, laatikko johon kaikkien nykyisten ja tulevien lisäosien pitäisi mahtua. Hinta huitelee lähempänä 100 euroa, joten tämä on luksustuote vain vannoutuneimmille faneille.

Mantereen valinta 

– Heikki Laakkonen ja Arto Leinonen

Peruspeli on kelpo peli, mutta kiinnostavaa yleensä vain noin kolmen ensimmäisen kierroksen ajan. Viimeinen kerros on usein pitkälti vain munintaa ja siksi tylsää. Pisteitä voi yrittää hakea niityn ohella vesistöstäkin, mutta metsä ei ole samalla lailla hyvä pistelähde. Lisäosat korjaavat näitä onnistuneesti, mikä on tervetullutta. 

Valinta lisäosien hankkimisen välillä on helppo tehdä: kaksinpeliin Asia, uutta halajaville Oseania, tuttua ja turvallista kaipaaville Eurooppa. Mitään estettä ei tietenkään ole kaikkien hankkimiseen ja lisäämiseen, mutta korttipakka kasvaa sitten jo melkoiseksi.

Toinen pelin ja lisäosan hankintaan vaikuttava asia voi olla kieli. Lautapelit.fi on julkaissut Wingspanin ja kaksi ensimmäistä lisäosaa suomenkielisenä laitoksena, mutta Asia on toistaiseksi (marraskuussa 2022) saatavilla vain englanniksi.

Wingspan Fan Art

— Vilma Vihervaara (2.3.2024)

Fan Art -lisäosa ei tuo peliin mitään uutta, sillä kaikki siinä olevat linnut on julkaistu jo aikaisemmissa versioissa. Ainoa muuttunut asia on kuvitus, korttien ominaisuudet ovat täysin samat kuin alkuperäisen kortin.

Lisäosaan valittiin 255 fanien tekemää kuvitusta. Tässä on leikitelty erilaisilla tyyleillä erittäin upeasti. Löytyy piirroksia, vesivärimaalauksia, meepleistä muodostettuja kuvia, virkattuja lintuja, digitaalisia taideteoksia ja vaikka mitä! Oma lemppari on ehdottomasti lintu, joka on tehty painetusta vauvan jalanjäljestä. 

Fan Art -lisäosa on ilmestynyt vain englanniksi. Se toimii kyllä hyvin suomennetun pelin kaverina, vain yksi ongelma tuli vastaan: tavoitekortti, jossa pitää kerätä -nen-päätteisiä lintuja. Näitä et englanninkielisistä korteista löydä!

Lisäosa sisältää kortteja kaikista aiemmin ilmestyneistä lisäosista. Voit pelata tällä, vaikka et omistaisi lisäosia. Ainoastaan osaa Oseania-lisäosaan kuuluvista korteista et voi käyttää, ellei sinulla ole Oseania-lisäriä, koska kortit käyttävät uutta nektari-resurssia. Nämä kortit voi toki poistaa pakasta, jos pelaa ilman Oseaniaa.

Fan Art voikin olla hauska tapa saada kaikkien lisäosien kortteja yhdessä boksissa. Meidän pelipöydässä tätä on pelattu aina Oseanian lisäosan laudoilla ja nopilla. Mukana on ollut vain fanikuvitetut kortit. Tämän avulla voit myös kokeilla, mikä lisäosa olisi eniten sinun mieleesi. Jos omistat jo muut lisäosat, tämä ei tuo sinulle kuvitusta lukuunottamatta mitään uutta, joten se on melkoisen turha hankinta.

Koska kuvittajia on paljon ja samoin eri tekniikoita, voivat kortit jonkun silmään olla turhan riitelevän näköisiä keskenään. Ei ole yhtä kaunista tyyliä, vaan seassa on myös suloisia lasten piirustuksia ja runsaasti eri värejä. Minua tämä ei kuitenkaan häirinnyt, vaikka aluksi pelkäsin onko pelin ulkoasu liian sekava. 

Faktat Wingspanista

Suunnittelija: Elizabeth Hargrave

Julkaisija: Stonemaier Games (2019), Lautapelit.fi (2020)

Mutkikkuus: Säännöt ovat helpot ja sääntökirja laadukas. En lukenut sääntökirjaa etukäteen ennen ensimmäisen pelin pelaamista ja peli selvisi tulikokeesta: saimme pelattua onnistuneesti ilman virheitä.

Onnen vaikutus: Korttituuri vaikuttaa aika paljon, sen kiertämiseen ei ole kovin paljon keinoja, ja tarjolla oleva ruokakin vaikuttaa, vaikka siinä 2:1-vaihtomahdollisuus onkin tarjolla. Jos lintuvalikoima on nihkeä, menestys on tiukassa.

Vuorovaikutus: Toisten pelaajien tekemisillä on vähän merkitystä, mutta suoraa epämiellyttävää vuorovaikutusta pelaajien kesken ei ole.

Teema: Korttien kuvat ovat upeita ja lintuteema toimii todella hyvin, lintulajien piirteet on mallinnettu peliin pelimekaniikankin tasolle varsin hyvin.

Uudelleenpelattavuus: Erilaisia lintukortteja on 170 ja bonuskorttejakin on ihan hyvä nippu, joten vaihtelua riittää. Peruskuvio ei kuitenkaan suuremmin muutu, mutta uskoisin tästä irtoavan hyvinkin mielenkiintoa pidemmän aikaa.

Kieliriippuvuus: Linnuilla on erikoisvoimia, joissa on aika paljon tekstiä, ja bonuskorteissa on tekstiä. Avoimilla korteilla pelaaminen ei kuitenkaan ole mahdotonta.

Pelaajamäärä: 1–4, yksinpeli Automa-korttipakkaa vastaan. BGG:ssä pidetään kolminpeliä parhaana pelaajamääränä aika selvällä enemmistöllä, mutta mikään pelaajamäärä ei ole huono.

Pituus: 40–70 minuuttia. Kun peli etenee ja käy mutkikkaammaksi, käytössä olevien toimintojen määrä vähenee, mikä on omiaan vauhdittamaan peliä.