Kategoriat
Peliarvostelut

Waterfall Park

Alean arvostetussa pelisarjassa numerolla 2 ilmestyneen Chinatown-kaupankäyntipelin uusi tuleminen tapahtuu huvipuiston rakentelun muodossa. Waterfall Park tiivistää ja pehmentää klassikkoa.

Waterfall Park on uusi versio klassisesta Chinatown-kaupankäyntipelistä vuodelta 1999. Waterfall ja Chinatown eroavat toisistaan pääasiassa teemansa puolesta; Waterfall Park on myös pari kierrosta edeltäjäänsä lyhyempi ja muutenkin hieman kompaktimpi ja pehmeämpi.

Minulta on kyseinen klassikko jäänyt välistä, joten hyppäsin mielelläni Waterfall Parkin pariin, etenkin kun peli on todella näyttävä ja kaunis. Jokaisella pelaajalla on myös näppärät telineet omille laattojen kehyksille. Vaan kun peliä raahaa ympäri kyliä, kuten minä, on tuloksena räjähdys laatikossa. Täytyy laittaa jotain osia jatkossa pusseihin.

Waterfall Parkin kansi

Huvipuiston rakentamista

Waterfall Parkissa yrität rakentaa mahdollisimman hienon puiston. Pelaajat varaavat itselleen puistosta paikkoja, joihin sitten rakennellaan huvipuistokohteita. Samanlaisia kohteita tulee saada vierekkäin, jotta niistä saa enemmän pisteitä ja osa paikoista tuottaa enemmän pisteitä kuin toiset. Mutta kannattaako vastustajalle myydä se ainoa häneltä puuttuva pala?

Peli on vain ja ainoastaan kaupankäyntiä. Peli toimii 3–5 pelaajalla. Jos BGG:n tietoihin on uskominen, peli on paras viidellä. Me pelasimme aina neljällä ja se toimi kyllä mukavasti. Kolmella voi olla raakaa, jos joku pelaaja ei löydä kauppakumppania. Pelaajamäärä vaikuttaa nostettavien laattojen ja korttien määrään.

Kaupankäynnin säännöt ovat Chinatownin tapaan varsin vapaat. Voit vaihtaa mitä vain mihin vain, luova saa olla ja ainahan voi pyytää mitä tahansa, eri asia on toki maksaako kaveri sen mitä haluat. 

Kädentäydeltä paikkakortteja
Paikkakortit osoittavat, minne päin huvipuistoa saa rakentaa. Kuva: Vilma Vihervaara

Kaupankäyntiä ja suunnittelua

Kierroksen alussa pelaajat saavat paikkakortteja, jotka osoittavat tiettyjä laudan ruutuja. Näistä heitetään kaksi pois ja pidetään loput ja nämä ruudut merkitään pelaajien omilla kehyksillä: ne ovat nyt pelaajien omistuksessa olevia ruutuja.

Valmisteluvaiheessa pelaajat saavat myös kohdelaattoja. Sitten alkaa kaupankäyntivaihe, joka päättyy, kun kukaan pelaajista ei enää tahdo vaihtaa mitään. Vaihtaa saa siis kaikkea: omistettuja paikkoja, rakentamattomia ja rakennettuja kohteita ja rahaa.

Kun kaupat on solmittu ja laatat vaihdettu, pelaajat saavat rakentaa kädessään olevia huvipuistokohteita omistamiinsa ruutuihin. Pakko ei ole, laattoja voi jättää käteen odottamaan parempaa tilaisuutta. Jokaisen kierroksen päätteeksi pisteytetään sekä valmiit että keskeneräiset rakennelmat: ne tuottavat rahaa kokonsa mukaisesti, valmiit tuottavat tietysti paremmin kuin keskeneräiset.

Yksi peli kestää neljä kierrosta. Eniten rahaa kerännyt pelaaja voittaa pelin. Rahat luonnollisesti kerätään numeropuoli alaspäin, jotta muut eivät tiedä paljonko sinulla on rahaa. Pelin pituus riippuu täysin siitä, kuinka pitkään hierotte kauppoja.

Kortti 21 laudalla ruudun 21 vieressä; ruudussa 22 keltaisen elokuvateatteri.
Ruutu 21 kiinnostaa ainakin keltaista, joka haluaa elokuvateatterinsa viereen toisen. Toki jokuhan voi rakentaa ruutuun 21 oman elokuvateatterinsa ja ostaa sitten keltaiselta tuon laudalle pelatun… Chinatownin neliöruudukko on vaihtunut heksaruudukoksi (vaikka nämä neliöiltä näyttävätkin), mikä tekee settien rakentamisesta helpompaa. Kuva: Vilma Vihervaara

Kaupankäynti kannattaa

Kaupankäyntipeleissä on riskinsä. Minulla on liuta ystäviä, joiden kanssa en peliä nosta pöydälle. Onneksi löytyy myös niitä, joiden kanssa peli toimii. Perhepeliksi tämä on hyvä valinta, paitsi jos lapset ovat kilpailuhenkisiä rontteja, jotka yhdessä hyökkäävät yhtä pelaajaa vastaan.

En ole kaupankäyntipelien fani, mutta Waterfall Park on todella kaunis ja toivon, että peli pääsee oikeassa seurassa pöydälle. Kaupankäynnissä on aina se mahdollisuus, että pelaajat liittoutuvat yhtä vastaan ja tätä inhoan. Vielä en saanut lapsia kokeilemaan Waterfall Parkia, 6-vuotias kuopus ei tällä hetkellä tahdo opetella uusia pelejä, mutta eiköhän senkin aika koita.

Lähikuva Waterfall Parkin kehikkotelineestä.
Pelaajien ruutuja merkkaaville kehikoille on näin näppärät telineet. Chinatownissa omistuksia merkittiin puu- tai pahvilätkillä, nämä kehikot ovat kyllä aika nätti ratkaisu. Kuva: Vilma Vihervaara

Faktat Waterfall Parkista

Suunnittelija:

JulkaisijaRepos Production (2023)

Mutkikkuus: Säännöt ovat yksinkertaiset ja strategioissa pätee vanha periaate: osta halvalla, myy kalliilla. Siihen voi ainakin pyrkiä.

Onnen vaikutus: Laatat nostetaan sattumanvaraisesti, samoin paikkakortit. Jos saat surkeat laatat ja kortit, hyvällä kaupankäynnillä on kuitenkin mahdollista parantaa tilannetta paljon.

Vuorovaikutus: Waterfall Parkin ydin on pelaajien välisessä kaupankäynnissä.

Uudelleenpelattavuus: Sattumanvaraisuus ja kaupankäynti on mielenkiintoista ja varmasti peli pääsee oikeassa seurassa pöydälle moneen kertaan.

Saavutettavuus: Pelissä ei ole lainkaan tekstiä. Jokaisella pelaaja värillä on myös oma symbolinsa.

Pelaajamäärä: 3–5, enemmän on parempi.

Kesto: Noin 30–45 minuuttia. Kovalla tinkaamisella peli venyy pidemmäksikin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *