Filip Milunskin kahden hengen korttipelissä Vampire Empire ihmiset yrittävät tappaa keskuuteensa päässeitä vampyyreja ja estää vampyyreja tappamasta heitä. Toinen pelaajista pelaa vampyyreilla ja toinen ihmisillä. Molemmilla on käytössään toisistaan eroavat 40 kortin pakat.
Ihmispelaajan peliin sisältyy etsivän työtä ja varsinkin alkupeli on varsin vainoharhaista. Vampyyripelaajan pelin ytimessä on bluffaaminen. Puolien eroavaisuuksista huolimatta peli on varsin hyvin tasapainossa.
Pelin idea
Pelissä on yhdeksän hahmoa, joista kolme on vampyyreja ja kuusi ihmisiä. Ainoastaan vampyyripelaaja tietää alussa, mitkä hahmoista ovat vampyyreja. Ihmispelaaja tietää varmuudella kaksi luotettavaa ihmistä, jotka eivät voi olla vampyyreja.
Kolme yhdeksästä hahmosta on yhtä aikaa linnassa, jossa ne voivat hyökätä toistensa kimppuun. Loput hahmot ovat kaupungissa, mistä niitä siirtyy linnaan sitä mukaa, kun joku edellisistä hahmoista poistuu sieltä. Yleensä linnasta poistutaan vain kuoleman kautta.
Molemmat pelaajat voivat ohjailla linnassa olevia hahmoja omilla vuoroillaan. Kaikki hahmot ovat molempien käytössä. Tiettyjä poikkeuksia kuitenkin on. Jos linnassa on vampyyriksi paljastunut hahmo, vampyyripelaajan on pelattava sillä. Ihmispelaaja taas ei voi pelata paljastuneella vampyyrilla.
Peli loppuu, kun molemmat pelaajat ovat pelanneet kaikki korttinsa, tai sitten kun joko vampyyreista tai ihmisistä kaikki ovat kuolleet. Jos molempia hahmoja on lopussa jäljellä, vampyyripelaaja saa hengissä olevista hahmoistaan kaksi pistettä ja ihmispelaaja yhden pisteen.
Kortit
Pelin yhdeksän hahmoa jakautuvat papistoon, aatelisiin ja palvelusväkeen. Jokaiseen ryhmään kuuluu kolme hahmoa ja jokaisella ryhmällä on omat taistelukorttinsa, joita käyttämällä hahmoilla pystyy hyökkäämään tai puolustamaan.
Pelaajien 40 kortin pakat muodostuvat taistelukorteista sekä tukikorteista, joilla voi esimerkiksi estää toisen pelaajan toimintoja tai antaa hahmoille lisävoimia puolustukseen tai hyökkäykseen. Osa tukikorteista on samanlaisia molemmissa pakoissa, mutta erojakin löytyy.
Sen lisäksi, että kummankin pelaajan pakassa on taistelukortteja jokaiselle hahmoryhmälle, on molemmilla myös omia toisistaan eroavia taistelukortteja. Ihmispelaajan pakassa on pyhä vesi -kortteja, joilla voi paljastaa hahmoja vampyyreiksi ja taistella vampyyreja vastaan. Vampyyrilla taas on vampyyrikortteja, joita voi käyttää vain paljastuneilla vampyyreilla pelaamiseen.
Vuorojen kulku
Pelaajien vuorot jakautuvat kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa vuorossa oleva pelaaja saa poistaa kädestään kortteja ja nostaa tilalle uusia. Pelaajilla on käytössä kaksi poistopakkaa. Kellariin poistetut kortit sekoitetaan nostopakan loputtua uudeksi pakaksi. Vallihautaan poistetut kortit menevät kokonaan pois pelistä. Kun kellari on kerran sekoitettu uudeksi pakaksi, käytössä on enää vallihauta poistoja varten. Poistotoiminnon jälkeen pelaajalla on kädessään kahdeksan korttia.
Toinen pelivaihe on käytössä vain vampyyrilla. Siinä vampyyripelaajalla on mahdollisuus paljastaa yhden vampyyrin identiteetti. Paljastamisen ajoitus on vampyyrin pelissä oleellista. Identiteetin salaaminen pitää ihmispelaajan epätietoisena, mutta toisaalta paljastetulla vampyyrilla on helpompi tehdä tuhoa.
Tämän toisen vaiheen jälkeen kummallakin pelaajalla on mahdollisuus pelata haluamansa määrä tukikortteja. Tukikorttien pelaamisesta joutuu maksamaan poistamalla kädestään kortteja vallihautaan. Vastustajan vuorolla pelatut tukikortit ovat kalliimpia kuin omalla vuorolla pelattavat.
Kolmas vaihe on taisteluvaihe, jossa kummallakin pelaajalla on kolme toimintavaihtoehtoa, joista vain yhtä voi käyttää samalla vuorolla. Vampyyrilla voi piilottaa yhden linnassa olevan hahmon kaupunkiin. Tämä maksaa kolme vampyyrin taistelukorttia. Ihmispelaajalla on mahdollisuus käyttää pyhää vettä udellakseen onko joku hahmo vampyyri. Tämä maksaa kaksi pyhä vesi -korttia.
Kaksi muuta toimintavaihtoehtoa ovat samat kummallakin pelaajalla. Yleisimmin käytetty vaihtoehto on hyökätä jollakin linnassa olevalla hahmolla toisen hahmon kimppuun. Hyökkäykseen ja puolustukseen käytetään taistelukortteja ja ainoastaan puolustava hahmo voi kuolla. Edellisten vaihtoehtojen lisäksi voi passata siirtämällä kaksi korttia kädestään vallihautaan. Myös taistelussa käytetyt kortit päätyvät vallihautaan.
Yksinkertaista mutta taktista
Taktikoidessa on otettava huomioon monia seikkoja. Käden hallinnassa on syytä muistaa, että omaa kättään pääsee täydentämään vasta vastustajan vuoron jälkeen, joten kaikkia kortteja ei sovi käyttää hyökkäämiseen omalla vuorollaan. Tämän vuoksi varsinkin ihmispelaajan on joskus järkevää antaa omien hahmojen kuolla puolustamatta niitä ollenkaan. Vampyyri taas voi taktikoida muun muassa hyökkäämällä omien paljastamattomien vampyyrien kimppuun. Tällä kierolla liikulla voi huijata ihmisen tuhlaamaan korttejaan vampyyrin puolustamiseen.
Peli on saatu toimimaan pienillä pakoilla, mistä johtuen molempien pelaajien pakkojen rakenteen oppii muistamaan aika hyvin jo muutamassa pelikerrassa. Tämä vähentää kokeneemman pelaajan etua ja tekee uuden pelaajan kanssa ottelemisesta mielekkäämpää.
Menestymisen kannalta pelissä olennaisinta on onnistua tasapainottelemaan hyvin korttien poiston kanssa. On varsin ratkaisevaa, kumpi onnistuu säilömään kellariinsa enemmän käyttökelpoisia kortteja pakan uudelleen sekoittamista varten. Tilanne, jossa omat kortit loppuvat huomattavasti toista ennen on kohtalokas.
Laadukas peli sisällöltään ja ulkoisesti
Vampire Empire on erinomainen korttipeli, johon on onnistuttu sisällyttämään paljon kiinnostavia nyansseja tekemättä sääntöjä monimutkaisiksi. Pelaaminen on hyvin suoraviivaista, mutta silti jokaisella pelikerralla tuntuu mieleen nousevan uusia kokeilemisen arvoisia taktisia ideoita.
Peli on White Goblin Gamesin tapaan laadukkaasti ja tyylikkäästi toteutettu. Onnistunut kuvitus tukee hyvin teemaa ja kortit ovat muovisia, mikä parantaa niiden kestoa. Peli on pakattu kiiltävään peltiseen laatikkoon, mikä on hienoa, mutta säilyttämisen kannalta epäkäytännöllistä. Peltiboksien vieroksujien kannattaa odottaa piakkoin julkaistavaa Stronghold Gamesin painosta, joka ilmestyessään parantanee pelin saatavuutta Suomessa.
Faktat Vampire Empirestä
Suunnittelija: Filip Miłuński
Julkaisijat: White Goblin Games, Stronghold Games (2012)
Mutkikkuus: Säännöt ovat varsin yksinkertaiset, mutta taktisuutensa puolesta kyseessä on silti selvästi aikuisten peli.
Onnen vaikutus: Onni vaikuttaa lähinnä nostetuissa korteissa. Taitavalla poistamisella saa pienennettyä onnen vaikutusta paljon.
Vuorovaikutus: Pelaaminen on jatkuvaa vuorovaikutusta.
Teema: Taitavalla kuvituksella ja korttisuunnittelulla on saatu vampyyriteema toimimaan oivallisesti.
Uudelleenpelattavuus: Suppeasta pakasta huolimatta peli tuntuu ainakin ensivaikutelman perusteella kestävän pelaamista hyvin.
Kieliriippuvuus: Tukikorteissa on jonkin verran tekstiä, joten englannin kieltä on kyettävä lukemaan ainakin jotenkin.
Pelaajamäärä: 2
Pituus: 20–60 minuuttia. Yhden pelin kesto voi olla alle puoli tuntia, mutta tarkkaan harkitsevat pelaajat saavat tähän menemään tunninkin.