Unlock!

Unlock! edustaa EXIT: The Gamen ohella pakohuonepelien aatelia. Siinä missä EXIT nappasi kotimaassaan Saksassa vuoden parhaan pelin Spiel des Jahres -palkinnon, Unlock! toi kotiin Ranskan vastaavan As d’Or -pystin. Palkintopelejä siis molemmat ja sarjat ovat venyneet jo useampaan osaan.

Unlock! eroaa EXIT-peleistä muutamalla keskeisellä tavalla. Niinpä mielipiteetkin jakautuvat: toisten mielestä EXIT on paras pakohuonepeli, toisille taas Unlock! edustaa genren huippua. Melko harvassa ovat ne, jotka liputtavat jonkun kolmannen tahon puolesta.

Mutta sulkeudutaanpa Unlock!-pelien maailmaan ja katsotaan, päästäänkö ulos.

Sisällysluettelo

• Escape Adventures
• Mystery Adventures
• Secret Adventures
• Exotic Adventures
• Heroic Adventures
• Timeless Adventures
• Epic Adventures
• Mythic Adventures
• Game Adventures
• Legendary Adventures
• Unlock! Star Wars on arvosteltu erikseen.

Sovellusvetoista pakohuoneilua

Ensin pitää valita pelattava peli. Euroopassa Unlock! on paketoitu isommaksi boksiksi, josta löytyy kolme skenaariota. Amerikassa skenaarioita myydään irrallaan. Jokainen skenaario koostuu korttipakasta. Lisäksi tarvitaan joku älylaite, sillä Unlock! vaatii avukseen mobiilisovelluksen. Nettiyhteyttä ei tarvita pelin aikana.

Unlockin perusidea on, että kortit on merkitty numeroin ja kirjaimin. Kun peli alkaa, pelaajat löytävät itsensä jostain tilasta. Huoneen kuvaan on merkitty numeroita ja kirjaimia, joiden mukaiset kortit saa kaivella pakasta esiin ja katsoa. Näistä korteista voi aueta uusia kortteja (numerot voivat olla paitsi avoimia, myös hyvin piilotettuja).

Kortteja voi myös yhdistellä. Perusideana on sinisten ja punaisten korttien yhdistäminen. Jos kädessä on sininen avain numerolla 11 ja punainen lukittu ovi numerolla 35, pakasta löytyy todennäköisesti kortti 46, josta löytyy avoimen oven kuva ja käsky heittää pois kortit numero 11 ja 35 (koska 11 + 35 = 46). Jos yhdistelmä ei toimi, numeroa ei joko löydy pakasta ollenkaan tai sitten kortista paljastuu käsky painaa sovelluksen sakkonappia.

Lisäksi on vihreitä koneita, joita käsitellään jotenkin sovelluksen kautta ja keltaisia koodikortteja, jotka vaativat koodin syöttämistä sovellukseen. Harmaat kortit eivät reagoi muihin kortteihin, mutta niistä löytyy kaikenlaista lisäinformaatiota. Sarjan myöhemmissä peleissä on kehitelty sitten kaikenlaista uuttakin jännittävää.

Prosessi tulee selväksi, kun pelaa paketin mukana tulevan noin kymmenen kortin miniskenaarion. Sitten on valmis tositoimiin!

Vaativaa pähkäilyä

Vaikka perusidea onkin yksinkertainen, mikään kovin helppo peli Unlock! ei ole. Osa pähkinöistä on aika työläitä ja vaatii todennäköisesti vinkkien käyttämistä. Sovellus jakelee vinkkejä, mutta samoin kuin EXIT-peleissä, vinkit eivät ole mielestäni kovinkaan hyviä: usein ensimmäinen vinkki ei vielä kerro kovin paljon, ja sitten seuraavaksi tuleekin jo vastaus.

Iso riesa pelissä ovat piilotetut numerot. Jos vanhoja tietokoneseikkailupelejä pelanneilla on ikävä vanhaa kunnon pikselinmetsästystä, sitä hupia pääsee muistelemaan Unlockin parissa. Jos ei tykkää piilotettujen numeroiden hakemisesta, sovelluksesta saa kytkettyä automaattiset vinkit päälle. Suosittelen, jos yhtään siltä tuntuu, salanumeroiden etsiminen ei nimittäin ole välttämättä kovinkaan hauskaa. Tämä on onneksi muuten jäänyt uudemmissa Unlockeissa pienempään osaan.

Osa tehtävistä hyödyntää ääntä, jolloin kortti antaa koodin, jonka näpytteleminen sovellukseen soittaa jonkun ääninäytteen. Taustamusiikillakin saattaa joskus olla merkitystä. Muutama muukin nokkela laatikon ulkopuolinen idea pelistä löytyy. En spoilaa, mutta sen verran sanon, että vaikka voi tuntua hyvältä idealta ottaa reissuun mukaan pelkästään pieneen tilaan mahtuva korttipakka eikä muita komponentteja, sillä joissain skenaariossa tämä voi johtaa hankaluuksiin.

Korttien yhdistely on ihan vekkuli mekanismi, mutta ei täysin vailla ongelmia. Osan yhdistelmistä voi hylätä suorilta käsin, jos näkee, että summan luku on suurempi kuin mitä pakasta löytyy. Kortteja plärättäessä saattaa mieleen jäädä, mitä pakasta löytyy ja mitä ei; tarkoitus on, että pakka on satunnaisessa järjestyksessä muistamisen vaikeuttamiseksi, mutta se taas tietää runsasta korttien hakemista. Virheitäkin on mahdollista tehdä.

Toimiva pulmapeli

Unlock! kuitenkin toimii aivan mainiosti. Itse rankkaan sen niukasti kakkoseksi EXIT-pelien jälkeen. Unlockin hyvä puoli on uusintakäyttöä kestävä toteutus: kun peli on pelattu, sen saa takaisin pelikuntoon kun pistää kortit nippuun ja järjestää alakulman numeroiden mukaan järjestykseen (ja useimmissa tapauksissa sitäkään ei tarvitse tehdä, vaan kortit voi vain sekoittaa). Samat pelaajat eivät tietenkään voi pelata samaa skenaariota uudestaan, mutta pelin voi antaa jollekin toiselle pelattavaksi.

Toisaalta EXIT-pelit tarjoavat mielestäni mielenkiintoisempia ja monipuolisempia pulmia. Unlock! pyörii paljon korttien yhdistelemisen ja numeroiden ympärillä. Ensimmäisen paketin skenaarioissa on ainakin vähänlaisesti vaihtelua sisällön suhteen; tyyleissä toki sitten siitäkin edestä. Mutta näkisin, että Unlock! voi kyllä taipua vähän monipuolisempiinkin ideoihin kuin mitä ensimmäinen paketti antaa ymmärtää.

Unlockin paras puoli on ehdottomasti se, että peliä voi testata ilmaiseksi. Asmodeen sivuilta löytyy useampikin skenaario, jotka voi printata itse. Kaveriksi tarvitaan vain sovellus. Nämä ovat vähän pienempiä skenaarioita ja sisällöltään rajallisempia, mutta niistä saa kyllä maistiaista siitä, millainen peli Unlock! on.

Doo-Arann Dungeonia en kuitenkaan suosittele ensimaistiaiseksi: se on mielestäni heikoin ja sekavin tähän asti pelaamistani. Fifth Avenue on mukavan helppo aloitus, eikä The Elitenkään pitäisi liikaa päätä vaivata. Molemmat ovat aivan mainioita ilmaisia ensikokeiluja.

Mikä nyt sitten itse kunkin suosikiksi nouseekaan, Unlock! on ehdottomasti testaamisen arvoinen, jos on pakohuoneista ja pulmapeleistä kiinnostunut.

Unlock! Escape Adventures

Ensimmäinen Unlock!-paketista tuntuu jo olevan pitkä aika, vaikka se ilmestyi 2017. Se antaa kuvaa siitä, mitä sarja tarjoaa, mutta on myöhempien boksien rinnalla auttamatta vähän vaatimattoman oloinen.

The Formula on yksinkertainen, jotenkin aiheensa ja asetelmansa puolesta perinteisen pakohuoneen mieleen tuova operaatio, jossa salaisesta laboratoriosta pitää tunnissa löytää mystinen seerumi. Skenaario on toimiva, mutta ei erityisen jännittävä.

Squeek & Sausage tutustuttaa pelaajat professori Nosideen, joka kohdataan toistekin. Lähestymistapa on humoristisempi, teemasta tulee mieleen LucasArtsin vanhat seikkailupelit. Samanlaista vinoa logiikkaa tässäkin tarvitaan.

The Island of Doctor Goorse saattaa nimensä puolesta tuoda mieleen The Island of Doctor Brain -klassikon. Tämän skenaarion erikoisuutena on, että se jakaa pelaajat kahteen ryhmään, joten se sopii skenaarioista parhaiten isommalle porukalle.

Unlock! Mystery Adventures

Mystery Adventures niputtaa samaan laatikkoon skenaariot The House on the Hill, The Nautilus’ Traps ja The Tonipal’s Treasure. Kaikki kolme ovat selvästi seikkailullisempia, kuten yllä oleva kaaviokin osoittaa.

The House on the Hill on kauhuseikkailu, jossa joukko nuorukaisia on onnistunut lukemaan pätkän Kuolleiden kirjasta ja siten vapauttanut kaikenlaista pahuutta liikkeelle. Nyt pitäisi sitten päästä sisään, löytää kirja ja saada hommalle stoppi. Skenaario oli melko helppo, mutta tunnelmaltaan hyvä.

The Nautilus’ Traps on varmasti mielipiteitä jakava skenaario: olen kuullut paljon kritiikkiä sen puzzleja kohtaan ja olihan niissä jokunen aika kiperä ja turhauttavakin juttu. Jutun juonena on sukellusmatka, joka päättyy merihirviön hyökkäykseen ja pakoon vedenalaisiin tunneleihin. Happi on lopussa, miten käy? Skenaarion toteutustapa on kuitenkin mukavasti vähän erilainen, joten itse pidin.

The Tonipal’s Treasure on merirosvon aarrejahtia ja paras Unlock!-skenaario tähän asti. Mukana oli monta hyvää puzzlea ja huomattavasti vähemmän turhauttavia vaikeasti hahmotettavia puzzleja. Tätä oli ilo ratkoa alusta loppuun, merirosvoseikkailu erottui selvästi edukseen.

Unlock! Secret Adventures

Salaisista seikkailuista löytyy kolme skenaariota: A Noside Story, The Tombstone Express ja The Adventurers of Oz. Kaikki kolme sijoittaisin kaaviossa seikkailupuolelle, puhtaasta pakohuonetunnelmasta on selvästi pyritty seikkailullisempaan maailmaan.

A Noside Story on henkistä jatkoa ensimmäisen paketin Squeek & Sausagelle. Samalla LucasArtsin vanhat seikkailupelit mieleen tuovalla teemalla mennään. Tehtävien logiikkakin on hauskalla tavalla vinoa. Tämä toimi hyvin.

The Tombstone Express on rakenteeltaan vähän kokeilevampi juttu, western-aiheinen junamatka, jossa selvitellään jalokivivarkautta. Skenaariossa on enemmän vuorovaikutusta sovelluksen kanssa. Isoin miinus oli loppu, jossa ratkominen pysäytetään seinään ja käsketään päätellä ratkaisu. Olisin halunnut pohtia vielä rauhassa. Lopetuksesta jäi paha maku, muuten The Tombstone Expressille täytyy antaa pisteet siitä, että se yrittää jotain uutta.

The Adventurers of Oz on myös rakenteeltaan vähän epätavallisempi juttu: skenaario seuraa Ihmemaa Ozin juonta. Osassa pulmista voi olla pieniä hankaluuksia, jos tarina ei ole tuttu, mutta kovin syvällistä tuntemusta kirjasta ei sentään edellytetä. Tämä oli oikein hauska skenaario.

Unlock! Exotic Adventures

Eksoottiset seikkailut tarjoaakin kieltämättä melko eksoottista menoa. Nämäkin ovat vahvasti seikkailullisia huoneita, mutta kokonaisuutena sijoittaisin tämän kyllä heikoimmaksi Unlock!-boksiksi.

Night of the Boogeymenissä kohdataan pikku Viljamin painajaiset, kun erilaiset möröt ovat käyneet yön pimeydessä Viljamin kimppuun. Pelaajat joutuvat ratkomaan mysteerejä hankkiutuakseen möröistä eroon. Peliin tuo omaa hilpeyttään se, miten möröt rajoittavat pelaajien toimintaa, jos niihin törmää.

Scheherazade’s Last Tale on Tuhannen ja yhden yön tarinoiden maisemiin sijoittuva seikkailu, jossa pelastetaan tarinoita kertovaa Scheherazadea ilkeän visiirin kimpusta. Tämä on paketin paras skenaario, mutta osoittautui aika hankalaksi – osa tehtävien ratkaisuista oli melko hankalasti oivallettavia.

Expedition: Challenger vei Unlockia kyllä uusiin suuntiin, mutta jos tämä on se suunta, mihin sarja menee, minä hyppään kyydistä. Vähän samaa sorttia sovelluskikkailua tässä on kuin The Tombstone Expressissä, enkä minä pidä siitä. Haluaisin pelin olevan enemmän kiinni korteista kuin sovelluksen kanssa säätämisestä. Onneksi Heroic Adventuresin myötä näyttäisi, että ihan yksinomaan tähän suuntaan Unlock ei ole menossa.

Unlock! Heroic Adventures

Nämä sankarilliset seikkailut huojensivat mieltä hieman pettymykseksi osoittautuneen Exotic Adventuresin jälkeen. Heroic Adventures on mielestäni tähänastisista selvästi paras Unlock!, todella mainio paketti seikkailtavaa.

Insert Coin on retrovideopeliteemaa, vähän Squeek & Sausagen tapaan, mutta nyt ollaan enemmän arcade-kolikkopelien kuin vanhojen seikkailupelien maailmassa. Toiminta on siis suoraviivaisempaa. Peli etenee taso kerrallaan, joten kerralla käsillä on rajallisesti pähkäiltävää, mikä tekee skenaariosta aika helpon – mutta myös oikein hauskan.

Sherlock Holmes: The Scarlet Thread of Murder on hieman Chronicles of Crimen mieleen tuova murhamysteeri, jossa itse rikosjuttu on kyllä melko paljon yksinkertaisempi. Mukavasti epäiltyjen etsimisessä ja motiivien tonkimisessa on tekemistä kuitenkin ja vaikka haaste ei ole hirveän vaikea, sen ratkominen on mukavaa.

In Pursuit of the White Rabbit on Liisa ihmemaassa -aiheinen ja antaa heti alkajaisiksi pelottavat 90 minuuttia peliaikaa – haastetta on siis luvassa. Tunnissa tämäkin sitten lopulta ratkesi, mutta matkan varrella oli aika paljon pähkäiltävää. Vihjeitä tarvittiin jonkin verran, mutta enimmäkseen pulmat ratkesivat ihan omalla tuumailulla. Erittäin viihdyttävä skenaario tämäkin.

Unlock! Timeless Adventures

Ajattomat seikkailut ovat tainneet saada nimensä Lost in the TimeWarp! -skenaariolta, jossa päästään aikamatkailun pyörteisiin. Jälleen kerran vaikeustasoilla ei tunnu olevan suuremmin merkitystä, kaikki kolme skenaariota tuntuivat jokseenkin samantasoisilta.

The Noside Show on hauska sirkusaiheinen seikkailu, jossa päästään taas kohtaamaan professori Noside. A Noside Story on edelleen tämän tyylilajin eli älyvapaan seikkailupelilogiikan huippu Unlockeista, mutta tämäkin oli erinomaisen viihdyttävä.

Arsène Lupin and the Great White Diamond vie pelaajat timanttijahtiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn maisemiin. Elegantti jugendkuvitus henkii aikakauden tunnelmaa, itse seikkailu on aika suoraviivaista etenemistä paikasta toiseen.

Lost in the TimeWarp! on hauskoja ja yllättäviä käänteitä sisältävä aikamatkailu, jossa vieraillaan samoissa maisemissa useammalla eri aikakaudella. Aikamatkailun mahdolliset perhosvaikutukset tulevat todellakin tutuiksi! Hauska skenaario oli oiva lopetus tälle paketille.

Unlock! Epic Adventures

Eeppiset seikkailut ovat sarjan seitsemäs boksi ja se näkyy muun muassa kaikkien skenaarioiden nimissä. Seitsemän on maaginen luku, sillä Epic Adventures on yksi parhaista Unlock-bokseista.

The Seventh Screening on vanhojen kauhuelokuvien teemalla tehty seikkailu, jossa on jokunen varsin nokkela idea. Yksi hyvä veto on se, että kun elokuva on mustavalkoinen, niin punaiset ja siniset kortit eivät erotu toisistaan. Skenaario leikkii elokuvateemallaan ja vie pelaajia sisään ja ulos elokuvasta. Lopetus jätti erinomaisen hyvän mielen.

The Dragon’s Seven Tests antaa 77 minuuttia aikaa ratkaista vähän haastavampi, monivaiheisempi mysteeri, jossa pelaajat haluavat päästä kultaisen lohikäärmeen temppeliin oppilaiksi – tilaisuus kun tulee vain seitsemän vuoden välein. Mestari Li on vakuutettava, mutta mistä koko mestari ylipäänsä löytyy? Skenaari on nokkela ja tyylikäs.

Mission #07 on boksin vaikein, mutta meille tämä oli aika helppo. Aikaa on varattu 90 minuuttia, mutta skenaario ratkesi aika vaivattomasti 45 minuutissa. Skenaario on kaksiosainen, mikä vähän helpottaa, kun pakka jaetaan kahteen osaan ja vaihtoehtoja on vähemmän. Muutama puzzle vaatii kuitenkin hoksottimia ja oivalluksia, ja sovellusta käytetään pelin tukena hyvin.

Unlock! Mythic Adventures

Kahdeksatta boksia odoteltiin jo kesälle 2020, mutta se saatiin vasta loppuvuodesta. Eipä tuo mitään, hyvää kelpaa odotella, ja tämä on kyllä jälleen kelpo boksi. Kahdeksikkoteema näkyy yhdessä skenaariossa, myyttinen teema toisessa ja kolmas on muuten vain kiinnostava.

In the Clutches of Hades on se myyttinen tapaus. Teema on hauska sattuma, koska olen juuri viime ajat pelannut Hadesta. Tässä on vähän eri sävy, mutta kreikkalaisen mytologian parissa puuhastellaan pelastamassa ystävää Haadeksesta. Teeman suhteen pisteet perinteisten sukupuoliroolien kääntämisestä, muuten tämä oli boksin heikoin skenaario, pulmat olivat tässä turhauttavimpia.

Professor Noside’s Animal-O-Matic jatkaa aikaisempien Noside-seikkailujen linjoilla, eli edelleen mennään samalla pöhköllä vanhojen seikkailupelien vinolla logiikalla. Noside on keksinyt aseen, jolla voi siirtää mielensä johonkin eläimeen ja kuten arvata saattaa, ei se ihan putkeen mene. Seikkailu on luova, hauska ja tarjoaa monia oivalluksen hetkiä.

Around the World in 80 Minutes kertoo tutun Phileas Foggin ja Passepartout’n seikkailun Unlock-muodossa. Tarina on rakennettu kekseliäästi ja siinä on mielenkiintoisia pulmia. Lähdemateriaalin ikä vähän näkyy, mutta itse skenaario oli kyllä hauska ja jätti hyvän fiiliksen, ratkominen eteni sujuvasti.

Unlock! Game Adventures

— Sampsa Ritvanen (2.10.2022)

Pelisarjan kymmenes osa ajautuu suorastaan metatasolle, kun pakopeliaiheina ovat muut lautapelit. Mukana ovat pakopeliversiot sellaisista klassikkopeleistä kuin Ticket to Ride, Mysterium ja Pandemic, jotka kaikki ovat Unlockin julkaisijan Asmodeen pelejä. Vaikka kokonaisuus tuntuu hieman mainokselta, niin en valita, sillä kyseessä on yksi sarjan parhaimpia pelejä.

Ticket to Ride on boksin selvästi helpoin sekä myös temaattisesti löyhin peli. En kyllä uskonutkaan junapelistä irtoavan kummoista taustatarinaa, vaan kevyttä salapoliisitarinaa on lähinnä kuorrutettu pelisarjaan sopivalla pirtsakalla musiikilla ja kuvituksella. Sovellus käyttää kameraa ihan hauskasti hyödyksi ja pari näppärää ideaa on myös leivottu mukaan. Lopun ”kuulustelu” oli kylläkin täysin turha lisä. Tämä oli sellainen hyvän mielen jouheva pakopeli ja sillä tavalla kyllä tavoittaa esikuvansa tunnelman.

Mysterium on myös rikostarina, jossa selvitellään kartanolla tapahtunutta murhaa. Alkuperäinen peli on vahvemmin läsnä välillä esiin tulevien murhatun haamun näkyjen kautta. Nämä olivatkin ihan mukava lisä, vaikka niiden vetovoimaa hyödynnettiin pelissä turhan vähän. Loppuratkaisu oli näin jälkikäteen analysoituna ihan hyvä, vaikka meille rikos ei avautunut ilman vihjeitä. Muuten tämäkin pakopeli eteni mukavasti tarjoten hyytävän tunnelman. Soolopelaajille huomiona, että yksi pulma vaatii useampaa pelaajaa, mutta sen voi helposti myös ohittaa.

Pandemic on on laatikon mukaan vaikein peli, mutta vaikeus taitaa lähinnä viitata kestoon. Sovellus kertoo, että peli kestäisi 70 minuuttia, mutta pelin aikana voi kerätä lisää aikaa ja meillä peli kestikin vajaa 90 minuuttia. Alkuperäinen peli on vahvasti läsnä, kun jo heti alkuun esille läväytetään kaikki tutut elementit kartasta hahmoihin ja jopa tuttuihin tautikuutioihin. Tykkäsin tästä kovasti ja moniin vaikeampiin Unlock-seikkailuihin verrattuna se eteni loogisesti eteenpäin ja sisälsi monta toimivaa ideaa. Pari vihjettä tarvittiin, mutta siinäpä se. Jotkut ovat suhtautuneet lopun tehtävään ristiriitaisesti, mutta minä pidin siitäkin.

Unlock! Legendary Adventures

Legendaariset seikkailut ottaa kahden seikkailun aineksiksi legendaarista lähdemateriaalia: mukana on Sherlock Holmesin ja Robin Hoodin seikkailuja.

Boksin helpoin seikkailu, Action Story, pistää pelaajat jahtaamaan maailman arvokkaimman jalokiven varastanutta Stella-rosvoa hurjassa autojahdissa. Rosvo on pysäytettävä, mutta seikkailu saa yllättäviä käänteitä. Seikkailu on helpon vaikeusasteensa mukaisesti aika suoraviivainen, mutta viihdyttävä ja tämä nouseekin helppojen Unlock!-skenaarioiden parhaimmistoon.

Robin Hood on perinteiseen tarinaan nojaava seikkailu, jossa on paljon hyvää. Pulmat ovat mielenkiintoisia ja luovuutta vaativia. Mukana on myös sovellusta käyttäviä toimintaosuuksia. Vaikein pulmista perustuu ilmeisesti ranskalaiseen perimätietoon; veikkaan, että tätä ei monikaan suomalainen saa ratkaistua ilman apua. Kokonaisuudessaan tämä oli kuitenkin erinomainen.

Sherlock Holmes: The Case of the Burnt Angelsin kohdalla odotukset olivat korkealla, koska edellinen Holmes-tapaus The Scarlet Thread of Murder oli hyvä. No, tämä ei niinkään – vaikeustaso oli hilattu aika korkealle ja pulmien ratkominen vaati ennätysmäärän vihjeitä, sen verran kaukaa haetuilta jotkut ratkaisut tuntuivat. Vaativien haasteiden ystäville tämä tapaus tarjoaa runsaasti pureskeltavaa.

Vaikka palaneiden enkelien tapaus vähän turhauttikin, kokonaisuutena Legendary Adventures nousee kuitenkin sarjan parempien boksien joukkoon.

Faktat Unlockista

Suunnittelijat: Alice Carroll, Cyril Demaegd, Thomas Cauët

Julkaisijat: Space Cowboys (2017-)

Mutkikkuus: Säännöt ovat yksinkertaiset ja peruskuviot oppii opetusskenaarion avulla muutamassa minuutissa. Pelaaminen on sääntöjen suhteen helppoa, mutta vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta.

Onnen vaikutus: Tuuria ei ole mukana, joskin välillä tuntuu, että on tuurista kiinni, huomaako piilotettuja numeroita.

Vuorovaikutus: Yhdessä tuumin näitä on ratkottava, muuten jää jumiin varmasti. Useamman ihmisen ajattelua tarvitaan, jotta ongelmat ratkeavat. Liian isossa porukassa osa jää kuitenkin väistämättä toimettomiksi.

Teema: Kovin syvällisiä tarinoita nämä skenaariot eivät kerro, mutta tyylit vaihtelevat ja tuovat erilaista tunnelmaa. Abstraktia ongelmanratkomista peli kuitenkin pohjimmiltaan on.

Uudelleenpelattavuus: Jokaisen skenaarion voi pelata samalla porukalla vain kerran.

Kieliriippuvuus: Korteissa on englanninkielistä tekstiä ja osa ongelmista on kieleen perustuvia. Kovin vaikeita kielipulmat eivät ole, joten siitä ei kenenkään pelin pitäisi jäädä kiinni, jos peruskielitaitoa vain löytyy.

Pelaajamäärä: 2–6. Makuasia, mutta minun mielestäni vähemmän on parempi. Isolla porukalla kaikille ei välttämättä riitä tekemistä. Osa skenaarioista sopii paremmin isommille porukoille, mutta enimmäkseen pitäisin noin neljää hyvänä ylärajana.

Pituus: 45–75 minuuttia. Tehtävissä on aikaraja, jonka puitteissa pitäisi suoriutua, mutta peliä saa jatkaa, vaikka aika loppuisikin. Ilman kelloakin saa pelata, jos haluaa, mutta hauskempaahan tämä on, jos kello tikittää.