Trio-nimisiä pelejä on ilmestynyt ainakin kymmenkunta. Tämä Kaya Miyanon (宮野 華也) suunnittelema peli oli alunperin nimeltään nana (japaniksi ”seitsemää” tarkoittava nimi näyttää näin hauskalta: ナナ). Yksinkertainen peli on selvästi onnistunut koukuttamaan yleisönsä ja voitti myös Ranskan vuoden peli -palkinnon eli As d’Or’n vuonna 2024.

Mieto ja tulinen
Pelin tavoitteena on kerätä kolmen kortin settejä. Pelaajille jaetaan alussa kortteja pakasta, jossa on numerot 1–12 kolmeen kertaan, ja loput kortit laitetaan pöydälle kuvapuoli alaspäin. Vuorossa oleva pelaaja saa joko kurkata pöydällä olevista korteista jonkun tai voi katsoa jonkun pelaajan suurimman tai pienimmän kortin.
Pelaajan vuoro päättyy, jos tämä löytää kolme samaa korttia tai paljastaa kortin, joka on eri numeroa kuin edellinen kortti. Jos vuoro päättyy epäonnistumiseen, katsotut kortit palaavat sinne mistä tulivat.
Miedon version voittaa saamalla pöytään kolme kolmen kortin settiä ja tulisen, jos saa kaksi toisiinsa kytkeytyvää kolmen kortin settiä (esimerkiksi kakkoset kytkeytyvät viitosiin ja yhdeksikköihin, eli setit kakkosista ja viitosista olisi voitto). Seiskoista muodostuva trio on poikkeus: jos joku saa seiskat pöytäänsä peli päättyy välittömästi kummassakin versiossa.
Minua ilahduttavat pelin helpot säännöt ja etenkin se, että pelistä on kaksi versiota: helpompi eli mieto ja vaikeampi eli tulinen. Tykkään myös laatikon pienestä koosta: se ei vie paljoa tilaa pelihyllyssä ja on myös helppo ottaa reissuun mukaan.
Tuttua ja turvallista hyvin tehtynä
Pelissä ei varsinaisesti ole mitään uutta, mutta vanhaa on yhdistelty hienosti ja tehty näyttävä ulkoasu. Korttien kuvitus on yksinkertainen ja selkeä. Muistelen lapsena pelanneeni aasi-korttipeliä, jossa piti Trion tapaan kerätä settejä ihan normaaleilla pelikorteilla (mikäänhän ei muuten estä kokeilemasta Trioa tavallisilla pelikorteilla).
Peliä voi myös pelata joukkueina neljällä tai kuudella pelaajalla, mutta valitettavasti emme ole sitä vielä päässeet kokeilemaan. Joukkuepelissä kahden hengen joukkueet tekevät yhteistyötä. Joukkuetoverit voivat viestiä vain vaihtamalla kortteja keskenään silloin tällöin. Joukkupeli kuulostaa todella kivalle ja tahdon ehdottomasti sitä kokeilla, kunhan saamme sopivan kokoisen porukan pöydän äärelle.
Triossa on vahva muistipelimekaniikka. Sinun täytyy olla tarkkana muiden vuoroilla ja painaa heidän kääntämänsä kortit mieleesi. Jos et tykkää muistipeleistä, Trio ei luultavasti ole sinua varten.
Säännöissä muistutan kiinnittämään huomiota kohtaan, joka on järkevästi paksunnettu: saat pyytää aina vain pelaajan suurinta tai pienintä korttia. Me pelasimme aluksi väärin niin, että sai kysyä mitä tahansa numeroa. Sinänsä tämäkään ei haittaa, tuli luotua vahingossa pelille uusi variantti.
Faktat Triosta
Suunnittelijat: Kaya Miyano (宮野 華也)
Julkaisijat: Lautapelit.fi, Cocktail Games (2024)
Mutkikkuus: Yksinkertainen ja helppo perhepeli tai filleri, tämän opettaa kenelle tahansa nopeasti.
Onnen vaikutus: Onnella on osuutta asiassa, kun valitset keskeltä korttia, jonka kurkkaat. Tärkeintä on kuitenkin hyvä muisti.
Vuorovaikutus: Joudut koko ajan tarkkailemaan muita ja painamaan mieleen heidän peliliikkeensä.
Teema: Korttien meksikolaisteema on mukavan näköinen, mutta muutenhan tämä on täysin abstrakti numeropeli.
Uudelleenpelattavuus: Nopeaa korttipeliä jaksaa kyllä pelailla uudestaan kerta toisensa jälkeen.
Saavutettavuus: Pelaaminen ei vaadi lukutaitoa, eikä väreillä ole merkitystä. Riittää, että osaa numerot 1–12.
Pelaajamäärä: 3–6.
Pituus: 10–15 minuuttia.