Trekking Through History

Lautapelit.fi julkaisi alkuvuodesta 2024 suomen- ja englanninkielisen painoksen alkujaan Underdog Gamesin vuonna 2022 julkaisemasta Trekking Through Historysta. Kun sitä tarjottiin Lautapelioppaalle testiin, niin pitihän kyseiseen tarjoukseen tarttua, sen verran näyttävä peli on kyseessä. 

Trekking Through Historyssa pelaajat lähtevät kolmen päivän mittaiselle aikamatkalle, jossa he vierailevat ihmiskunnalle merkittävissä historiallisissa tapahtumissa. Pelillisesti yksi päivä vastaa yhtä pelikierrosta, jonka aikana pelaajat pelaavat useampia vuoroja keräten historiakortteja omalle aikamatkalleen ja toteuttavat parhaansa mukaan kyseiselle päivälle valitsemaansa matkasuunnitelmaa. Kolmannen päivän päätteeksi toteutuneet aikamatkat pisteytetään ja eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa pelin.

Aikakoneet valmiiksi ja aikamatka alkakoon!

Pelin alussa jokainen pelaaja saa neljä matkasuunnitelmakorttia, joista pelaaja valitsee yhden matkasuunnitelmakseen pelin ensimmäiselle päivälle. Lisäksi pelaaja saa kristallisäiliön ja asettaa sinne yhden aikakristallin. Pelaajien taskukellot asetetaan kelloratalaudan lähtöpisteeseen satunnaisessa järjestyksessä ja pinon päällimmäinen pelaaja aloittaa pelin.

Pelilaudalla on aina tarjolla kuusi erilaista historiakorttia, jotka on laitettu esille kyseisen päivän historiakorttipinosta. Vuorollaan pelaaja valitsee yhden tarjolla olevista historiakorteista ja lisää sen aikamatkalleen. Jos uuden kortin vuosiluku on lähempänä nykyaikaa kuin matkan edellinen kortti, uusi kortti asetetaan osaksi aikamatkaa. Jos taas uuden kortin vuosiluku on kauempana historiassa kuin matkan edellisessä kortissa, valittu kortti aloittaa uuden aikamatkan. Tällöin aiemman matkan kortit tiivistetään pinoksi ja asetetaan syrjään odottamaan loppupisteytystä. Mitä enemmän kortteja aikamatkassa on, sitä enemmän siitä saa pisteitä pelin lopussa, joten pelissä kannattaa pyrkiä muodostamaan niin pitkiä aikamatkoja kuin mahdollista.

Jos pelaaja ei halua valita mitään tarjolla olevista historiakorteista, hän voi valita esivanhempikortin, joka toimii ikään kuin jokerikorttina: esivanhempikortin vuosiluku katsotaan samaksi kuin matkan edellisen kortin vuosiluku. Esivanhempikorttia käyttämällä pelaaja voi siis pitää matkansa aktiivisena, vaikka tarjolla olevissa historiakorteissa ei olisi sopivia vuosilukuja näkyvillä. 

Pelaaja saa valitsemastaan kortista myös erilaisia palkkioita. Pääsääntöisesti korttien palkkiot ovat erilaisia kokemusmerkkejä, joita kortin valinnut pelaaja saa ottaa yhteisestä varannosta ja asettaa matkasuunnitelmalleen. Matkasuunnitelman täyttyessä pelaaja saa pisteitä ja mahdollisesti muita hyötyjä, kuten uusia aikakristalleja. 

Jokaiseen korttiin on merkitty myös hinta, jota tässä pelissä kuvataan historiakortin tapahtumassa vierailemiseen kuluvilla tunneilla. Valittuaan historiakortin pelaaja liikuttaa omaa taskukelloaan eteenpäin kelloradalla korttiin merkityn tuntimäärän verran. Jos pelaajalla on aikakristalleja, hän voi käyttää niitä lyhentääkseen tapahtumaan kuluvaa aikaa yhdellä tunnilla aikakristallia kohden, mutta tapahtuma kuitenkin kestää aina vähintään yhden tunnin.

Aika juoksee ja päivät kuluvat

Kun vuorossa oleva pelaaja on valinnut kortin, asettanut sen aikamatkalleen ja tehnyt muut edellä mainitut toiminnot, historiakorttirivillä täytetään uudella kortilla. Sitten onkin seuraavan pelaajan vuoro. 

Vuorojärjestys määräytyy kelloradalla olevien taskukellojen mukaan: viimeisimpänä kelloradalla oleva pelaaja pelaa vuoronsa seuraavaksi. Samalla pelaajalla voi siis olla useampi vuoro putkeen, jos hän on vuoronsa päätteeksi edelleen kelloradalla viimeisenä. Jos samassa ruudussa on useampien pelaajien taskukelloja, pinon päällimmäisenä oleva pelaaja pelaa vuoronsa ensin.

Peli jatkuu edellä mainitulla tavalla, kunnes kaikkien pelaajien taskukellot ovat kiertäneet kelloradan kokonaan ympäri. Tällöin päivä päättyy ja pelilaudalta poistetaan kuluvan päivän historiakorttipino, seuraavan päivän pino asetetaan sen tilalle ja uudet kortit asetetaan näkyville. Pelaajat poistavat nykyisen matkasuunnitelmansa ja valitsevat pelin alussa saamistaan matkasuunnitelmista uuden suunnitelman käyttöönsä seuraavaksi päiväksi. Pelaajien keskeneräiset aikamatkat kuitenkin pysyvät aktiivisena päivän vaihtumisen yli. Uusi päivä voi alkaa!

Kun kolmas päivä on päättynyt, on loppupisteytyksen aika. Tällöin pelaajat lisäävät pelin aikana keräämiinsä pisteisiin tekemistään aikamatkoista sekä jäljellä olevista aikakristalleista saatavat pisteet. Eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa pelin!

Aika(moista) ajanvietettä

Oikein näyttävään asuun puetussa Trekking Through Historyssa siis riittää pohdittavaa, kun korttia valitessa pitää miettiä niin kortin vuosilukua, kortista saatavia palkkioita kuin kortin aikamaksua. Peli tarjoaakin mukavasti pohdittavaa kokeneemmillekin pelaajille, mutta on säännöiltään sopivan simppeli, jotta lautapelejä satunnaisemminkin pelaavat henkilöt eivät kuormitu säännöistä liikaa. Peli ei siis muutu missään vaiheessa ryppyotsaiseksi murahteluksi, vaan säilyttää keveytensä koko pelaamisen ajan. 

Kaiken lisäksi kokonaisuutta tukevat laadukkaat pelikomponentit: neopreenimatto ja kauniisti kuvitetut kortit ovat komeaa katsottavaa eikä kokemusmerkkienkään laadussa ole valitettavaa. Myöskään allekirjoittaneen kaltaisia värisokeita pelaajia ei ole unohdettu, vaan merkit ovat erimuotoisia ja -kuvioisia, jolloin pelaajan ei tarvitse murehtia, erottaako värejä oikein. Järkevästi suunniteltu pelilaatikon lokerikko myös nopeuttaa pelin alkuvalmistelua ja purkamista huomattavasti, kun pelin saa levitettyä pöydälle alta aikayksikön (heh, vahinkopuujalka) ja kerättyä poiskin lähes yhtä nopeasti.

Mikään peli ei kuitenkaan ole täydellinen, eikä siten myöskään Trekking Through History. Vaikka aikamatkateema ja pelissä vilisevät historialliset tapahtumat voivatkin olla pelin ääreen innostava tekijä, Trekking Through Historylta ei kannata odottaa mitään syväluotaavaa aikamatkailukokemusta. Aikamatkailu kyllä näkyy ajan kulumisena (pelissä siis… tai no, ihan oikeassa maailmassakin) ja manipuloimisena kelloradalla sekä kortteihin merkittyinä vuosilukuina, mutta loppujen lopuksi kokonaisuus pelkistyy hyvin pitkälti kokemusmerkkien keräämiseen ja erilaisten symbolien tuijottamiseen. Minun silmissäni Trekking Through History lähestyy jo paikoitellen Patchworkin ja Azulin kaltaista abstraktiutta, mikä ei kylläkään ole millään tapaa huono asia. 

Toisaalta teeman pönkittämiseksi kortteihin on kyllä sisällytetty mukavia tietopläjäyksiä historiallisista tapahtumista. Niitä ei vain erityisemmin ehdi lukea pelaamisen lomassa, sillä peli etenee varsin sutjakkaasti: Trekking Through Historyn läpsyttelee helposti 30–40 minuutissa. Jostain Trekking Through Historya koskevasta keskustelusta luin, että jokin peliporukka on ottanut peliin kotisäännön, että kerran yhden (peli)päivän aikana kunkin pelaajan pitää lukea yhden valitsemansa historiakortin tietopläjäys ääneen muille pelaajille. En ole kyseistä “sääntöä” testannut, mutta näkisin sen vahvistavan mukavasti pelin historiateemaa.

Erityisiä ongelmia Trekking Through Historysta saa hakemalla hakea, mutta pelissä vaikuttaisi olevan lievä epätasapaino pitkien aikamatkojen tekemisen ja matkasuunnitelmien täyttämisen välillä. Tai oikeammin sanottuna: niistä saatavien pisteiden välillä. Kaikissa pelikerroissani pelin voitosta ovat kamppailleet lopulta ne pelaajat, jotka ovat saaneet kerättyä vähintään yhden kymmenen kortin mittaisen aikamatkan – sen verran valtaisa siitä saatava pistemäärä on verrattuna lyhyisiin matkoihin. Jos joku pelaajista on koittanut erilaista taktiikkaa ja kerännyt useampia lyhyempiä aikamatkoja keskittyen matkasuunnitelmien vaatimuksiin, on hän auttamatta jäänyt loppupisteytyksessä jälkeen, sillä matkasuunnitelmista kerätyt pisteet eivät ole riittäneet haastajaksi. 

Pienenpienistä kritiikinsiemenistä huolimatta Trekking Through History osoittautuu siis oikein mainioksi ja näpsäkäksi peliksi. Pelin kohderyhmänä näkisin ensisijaisesti perheet ja satunnaiset pelaajat, joille peli varmasti tarjoilee sopivasti pähkäiltävää. Laatikkoon merkittyä kymmenen vuoden ikäsuositusta pidän yllättävän korkeana, enkä näkisi jo kahdeksanvuotiailla erityisen suurta ongelmaa pelata Trekking Through Historya esimerkiksi aikuisten kanssa. Raskaiden pelien suosijoille Trekking Through History on auttamatta aivan liian kevyt toistuvaan pelaamisen, mutta miksei se sopisi heillekin lämmittelyksi tai kevyeksi välipalaksi peli-illan aikana. 

Jos aika käy pitkäksi

Lautapelit.fi:n julkaisemaan painokseen on sisällytetty Aikahypyt-moduuli, jonka voi halutessaan lisätä peliin. Käytännössä moduuli käsittää 24 kortin pakan aikahyppykortteja, joista mukaan peliin otetaan sattumanvaraisesti kolme korttia, yksi kutakin päivää kohden. Aikahyppykortteja on kahdenlaisia: aktivoitavia tai jatkuvia. Jos päivän aikahyppykortti on aktivoitava, pelaaja voi vuorollaan kerran päivän aikana esivanhempi- tai historiakortin valitsemisen sijaan aktivoida kyseisen päivän aikahyppykortin. Jatkuvat aikahyppykortit ovat puolestaan voimassa kaikille pelaajille koko päivän. Aikahyppykortit tuovat peliin mukavan lisämausteen ja suosittelenkin varsinkin kokeneempia lautapelaajia lisäämään ne peliin samantien (vaikka säännöissä kielletäänkin avaamasta moduulia ennen kuin peruspeliä on pelattu ainakin kerran).

Eipä Trekking Through Historyssa ole unohdettu meitä yksinpelaajiakaan! Lisämoduulin lisäksi pelissä onkin säännöt yksinpelille, jossa pelaaja kilpailee Historioitsijaa, automaattista vastustajaa, vastaan ja tavoitteena on kerätä Historioitsijaa enemmän pisteitä. Siinä missä pelaaja edelleen valitsee kullekin aikamatkapäivälle oman matkasuunnitelmansa, Historioitsija käyttää koko pelin ajan yhtä matkasuunnitelmaa, joita on tarjolla neljä erilaista (jokainen eri vaikeusastetta). Valitusta matkasuunnitelmasta riippuen Historioitsijalla voi olla myös erilaisia lisäsääntöjä, joiden mukaan se toimii.

Perusperiaate kuitenkin on, että Historioitsija ottaa vuorollaan historiakortin, jossa on pienin vuosiluku, joka sopii sen matkaan. Jos mikään kortti ei sovi, Historioitsija ottaa pienimmän vuosiluvun ja aloittaa uuden matkan. Matkasuunnitelmaansa täyttäessään Historioitsija voi aktivoida erilaisia erikoissymboleja, jotka useimmiten heittävät kapuloita pelaajan rattaisiin. Yksinpeli ei suoranaisesti tunnu millään tapaa mullistavalta eikä herätä erityistä innostusta, mutta sentään mahdollistaa pelin pelaamisen, jos peliseuraa ei meinaa löytyä. Minulle Trekking Through History on kuitenkin muiden (ihmis)pelaajien kanssa pelattava lautapeli.

Nopealla googlailulla näyttää siltä, että Trekking Through History vaikuttaisi olevan osa jonkinlaista useamman pelin sisältävää Trekking/Trekking Through-pelisarjaa, johon ainakin sisältyy Trekking the National Parks (2014) ja Trekking the World (2020). Muista pelisarjan, jos sitä siis voi pelisarjaksi kutsua, peleistä minulla ei ole kokemusta, mutta nopealla tutkailulla peleissä vaikuttaisi olevan jonkinlaisia samankaltaisuuksia, vaikkakin aivan eri peleistä voi silti puhua. Jos Trekking Through History innostaa, niin näin vinkki vitosena kannattanee tutustua myös muihin Charlie Binkin peleihin!

Faktat Trekking Through Historysta

Suunnittelija: Charlie Bink

Julkaisija: Underdog Games (2022), Lautapelit.fi (2024)

Mutkikkuus: Peli on varsin simppeli opettaa: säännöt käy läpi muutamassa minuutissa. Peliä ei voi väittää millään tapaa mutkikkaaksi, mutta se silti tarjoilee mukavasti pohdittavaa ja valittavaa, jotta “vaativammatkaan” pelaajat eivät tylsisty pelin ääressä, ainakaan aivan heti.

Onnen vaikutus: Korttituuri vaikuttaa peliin tietenkin jonkin verran, mutta muuten onnen vaikutus on hyvin vähäinen ellei jopa lähes olematon. Pelaajamäärä voi vaikuttaa jonkin verran tuurin vaikutukseen: isommilla pelaajamäärillä kortit vaihtuvat tiuhempaan.

Vuorovaikutus: Pelaajien välistä suoraa vuorovaikutusta ei ole oikeastaan ollenkaan, vaan kaikki vuorovaikutus tapahtuu välillisesti: toinen pelaaja voi halutessaan napata tarvitsemasi kortin nenäsi edestä, mutta siihenpä pelin vuorovaikutuksellisuus oikeastaan jää.

Teema: Teema jää valitettavasti pelimekaniikkojen varjoon ja peli lähentelee jo Patchworkin kaltaista abstraktiutta. Kortteihin painetut tietoiskut ovat kiva lisä, mutta niitä ei valitettavasti aivan hirveästi ehdi lukea pelin aikana. Kuvitus on kuitenkin oikein onnistunutta ja herättää tapahtumia mainiosti eloon.

Uudelleenpelattavuus: Pelissä on runsaasti vaihtelevia elementtejä aina tarjolla olevista historiakorteista pelaajien saamiin matkasuunnitelmakortteihin eli täysin samanlaista pelikertaa tuskin tulee kahdesti vastaan. Peli ei kuitenkaan “paljasta” uusia puolia itsestään pelikertojen myötä, vaan pelin peruskaava sisältöineen pysyy samana pelikerrasta toiseen.

Saavutettavuus: Korteissa ei ole pelattavuuden kannalta juurikaan mitään, mikä vaatisi lukutaitoa (tietoiskut ovat mukava lisä, mutta niitä ei tarvitse lukea, jotta peliä voisi pelata), kunhan pelaajilla on jonkinlainen käsitys eaa.-merkinnästä ja aikajanan kulusta. Erivärisissä merkeissä on käytetty erilaisia muotoja ja kuvioita, mikä helpottaa oikeiden merkkien tunnistamista minun kaltaisilleni värisokeille pelaajille.

Pelaajamäärä: 1–4.

Pituus: 30–60 minuuttia.