Kategoriat
Peliarvostelut

Tori

Kimmo Sorsamon Epäillyistä alkanut Helsinki-trilogia jatkuu Torilla. Pelin aiheena on Helsingin Kauppatorin bisnekset vuoden 1952 olympialaisten aikaan. Pelaajat yrittävät menestyä torikauppiaina. Pelin alussa tori on tyhjä, mutta pelin edetessä se täyttyy erilaisilla markkinakojuilla, jotka yrittävät houkutella asiakkaat puoleensa.

Siinä missä Epäillyt sai peliharrastajilta hieman viileän vastaanoton, Tori on huomattavasti vakuuttavampi tapaus. Peli tarjoaa siinä määrin mietittävää ja haasteita, että se on itse asiassa perhepeliksi jo varsin vaativa.

Markkinahumua

ToriPelin tavoitteena on kerätä pisteitä, joita saa sekä rakentamalla enemmistöjä erivärisistä kojuista, mutta myös suorittamalla omia salaisia tehtäviä. Nämä salaiset tehtävät edellyttävät pelaajalta myyntikojujen rakentamista tietyistä väreistä ja tietyille alueille, joten ne tuovat pelaajille hieman tavoitteita ja selkeyttävät siten peliä.

Pelaajat siis rakentavat myyntikojuja Kauppatorille, joka on pelin alussa tyhjä ja jaettu yhdeksään alueeseen. Kojujen rakentaminen alkaa myyntitiskistä, jonka saa laudalle pelaamalla halutun alueen numerolla varustetun rakennuskortin. Näitä kortteja voi nostaa Menolippu-tyyliin joko avoimesta valikoimasta tai sokkona pakasta.

Kojua voi sen jälkeen laajentaa suuremmaksi. Laajentaminen maksaa taas sopivan alueen rakennuskortin, mutta lisäksi tuotekortteja yhtä monta kuin minkä kokoinen kojukokonaisuus laajennuksen jälkeen on. Ensimmäinen laajennos vaatii siis kaksi korttia, toinen kolme ja niin edelleen.

Tuotekortteja saa houkuttelemalla asiakkaita kojulleen. Torilla harhailee viisi asiakasta, joista jokainen kaipaa jotain tiettyä tuotetta. Kun tämä asiakas houkutellaan omalle kojulle – se on yksi mahdollinen siirto – pelaaja saa tuotekortteja kojun koon verran. Vaatii siis vähintään kaksi asiakkaan vierailua, että saa vaadittavat kortit kokoon.

Innokkainta korttien hamstraamista hillitsee käsikorttirajoitus – kädessä ei saa pitää määräänsä enempää kortteja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kovin monen värin tuotekortteja ei yhtä aikaa kerätä, kun käteen pitää mahtua myös rakennuskortteja.

Asiakkaiden vaihtuvat halut

Asiakkaat ovat pelin nokkelin piirre. Värejä on kuusi, joten erivärisiä asiakkaitakin on yhtä monta. Viisi asiakkaista on aina laudalla ja kuudes odottaa laudan vieressä. Kun asiakas houkutellaan kojulle, nappula vaihdetaan laudan ulkopuolella odottavan kanssa – asiakas on saanut mielihalunsa tyydytettyä ja haluaa nyt jotain muuta.

Tässä vaiheessa hyödyllisestä asiakkaasta tulee epämiellyttävä tientuke, sillä vääränvärinen asiakas estää oikeanlaisten asiakkaiden pääsemisen kojulle. Pelaajan täytyy siis kutsua asiakas sopivanväriselle kojulle tai odottaa, että joku toinen pelaajista tekee niin. Tämä onkin yksi ulottuvuus pelin strategiassa: aina ei kannata houkutella asiakasta itselleen, mikäli asiakas tukkii parhaillaan vastapelaajalle tärkeää kojua.

Asiakkaan voi kutsua ongelmitta vain lähimmälle oikeanväriselle kojulle. Jos haluaa asiakkaan kauemmas, joutuu maksamaan rakennuskortteja markkinointiin, jolla asiakas saadaan unohtamaan lähemmät kojut. Asiakasmekanismi on varsin mainio ja tuntuu raikkaalta. Se on ehdottomasti Torin hienoimpia yksityiskohtia.Asiakkaat rivissä

Pistejahtia ja pelin lopettamista

Suuria pisteitä tässä pelissä ei kerätä. Eri väreissä on tarjolla vaihtelevia pistepotteja, sekä kulta- että hopeakorttien muodossa. Ensimmäisenä laajennuskojun rakentava ottaa molemmat kortit. Tasoihin tuleva pelaaja nappaa itselleen hopeakortin (ja voi menettää sen myöhemmin tasoihin tulevalle pelaajalle) ja jos joku menee ohi, hän saa sekä kulta- että hopeakortin itselleen.

Omat salaiset kortit ovat suunnilleen yhtä arvokkaita enemmistökorttien kanssa. Niiden suorittaminen edellyttää pelaajamäärästä riippuen 4-6 laajennuslaattaa oikeistä väreistä ja oikeilla alueilla – rakentamalla vaadittuja värejä vaaditulle alueelle helpottaa tehtäväänsä, mutta kortit ovat muuten täysin itsenäiset.

Lisäksi on mahdollista saada bonuspisteitä hajautuksesta eli rakentamalla monia eri värejä vähintään yhden laajennoksen verran.

Näissä riittää tavoitetta, mutta tosiaan, suuria pistesaaliita ei kerätä. Pistemäärät ovat sen verran alhaisia, että tasapelejä päästään varmasti ratkomaan useasti ja tasapelisääntö onkin tärkeä: pelin lopettamalla varmistaa voittonsa. Pelin pituuden kontrolloiminen onkin Torissa olennaista, sillä lopettamalla sopivalla hetkellä on voittamisen kannalta olennaista. Peli päättyy, kun jostain väristä käytetään viimeinen laatta tai kun kahdesta väristä on vain yksi laatta jäljellä.

Asiakkaita Torilla
Asiakkaat kulkevat torilla, jonne ilmestyy jatkuvasti uusia kojuja.

Tyylikäs peli

Epäillyille Tori häviää siinä, että pelilauta on aavistuksen karu verrattuna Epäiltyjen todella näyttävään pelilautaan. Muuten Tori on siististi toteutettu peli. Kuvittajana on häärinyt sama Tim Foley kuin Epäillyissäkin. Laatat ovat selkeästi eri värisiä ja palvelevat siten hyvin tarkoitustaan. Rakennuskortit ovat jotenkin ankean ruskeita; sama vika vaivaa pelilautaa, mutta siinä monotonisuuden ymmärtää, lauta on varsin selkeä. Korteissa voisi olla enemmänkin väriä.

Kaikki kuitenkin toimii ja kun pelilauta alkaa täyttyä laatoista, tuloksena on oikein miellyttävä näky.

Peli toimii niin kahdella kuin neljällä pelaajalla. On makuasia, kummasta pitää enemmän. Kaksinpelissä on enemmän tilaa rakennella itse, nelinpelissä tulee ahtaampaa ja kilpailu asiakkaista on kiinnostavampaa. Blokkailu-ulottuvuus tulee enemmän esille kun pelaajia on enemmän. Yhtä kaikki peli toimii hyvin eri pelaajamäärillä, pistekorttien vaatimukset muuttuvat pelaajamäärän mukaan, joten peli kyllä sopeutuu.

Tori on onnistunut peli, joka varmasti tarjoaa myös peliharrastajille purtavaa ja päänvaivaa. Perhepeliksi se voi olla tosiaan hieman raskaskin, varsinkin kun sääntökirja ei ole aivan helppolukuisin tai vaivattomin – se olisi kaivannut kenties vähän helpompaa ja ystävällisempää taittoa ja asettelua. Tori ei kuitenkaan ole mahdottoman vaikea peli, kunhan vain jaksaa nähdä hieman vaivaa ja opettelee säännöt huolellisesti.

Faktat Torista

Suunnittelija:

Julkaisija: Competo (2010)

Mutkikkuus: Alkuun herättää ihmetystä, mutta ensimmäisen pelin jälkeen avautuu jo ihan toisella tavalla. Tori vaatii kuitenkin huolellista sääntöjen opiskelua.

Onnen vaikutus: Melko matala, kyse on selvästi taitopelistä.

Vuorovaikutus: Mukana on blokkaamista, kilvoittelua rajallisista resursseista ja asiakkaiden liikuttelulla voi jopa tehdä vähän jäynää vastapelaajille, mutta mitenkään erityisen ilkeää kilpailu ei ole.

Teema: Suomi-teemasta plussaa, vaikka toriteemalla odottaisikin ehkä enemmän bisnespeliä. Nyt kyse on vain laattojenasettelusta ja laattaenemmistöistä eikä varsinaisesta kaupankäynnistä.

Uudelleenpelattavuus: Hyvältä vaikuttaa.

Kieliriippuvuus: Peli on täysin kielivapaa.

Pelaajamäärä: 2-4, paras pelaajamäärä riippuu omista mieltymyksistä.

Pituus: 45-60 min, pituus riippuu vähän siitä, millä tavalla pelaajat pelaavat ja kuinka ahkerasti peliä yritetään lopettaa.

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

10 vastausta aiheeseen “Tori”

Arvosana kaksi perustuu tällä hetkellä ohjekirjaan tutustumiseen sekä pakkauksen ja pelimerkkien tutkimiseen. On varsin erikoista, että kun pelissä on näinkin paljon materiaalia, on toteutus tehty mielestäni varsin heikosti.

Kummastuttaa, miksi laatat ja muu materiaali (pistekortit?) on tehty vain yksipuoleisella printillä, kuitenkin taustaan on printattu tuo 70 luvun oranssi väri. Kun pelimerkit kaataa koteloon (jossa ei ole inlayta) olisi helpottanut pelin aloitusta jos merkit olisivat kaksipuoleisia, jolloin niitä ei tarvitsisi aina lajitella ja käännellä pelin alussa. Alkuvalmistelut kuitenkin ovat kohtuullisen isot pelissä…

Graafisella tyylillä on haettu 50 luvun henkeä, mikä ei mielestäni ihan täysin välity kaikesta materiaalista… Henkilökohtaisesti varsinkin pelilaudan graafinen toteutus on todella keskinkertainen, torilla on kloonattuja hahmoja ympäriinsä sekä väritys on varsin harmaata ja ruskeaa, ei tainnut olympialaisten aikaan aurinko paistella…

Miksi kommentoin vahvasti visuaalista puolta, on se, että mielestäni 2010 luvulla lautapelin kehittäminen ei enää ole 80 luvun tavoin sitä, että vain hyvä toteutus ratkaisee, vaan ostajat tekevät usein ostopäätöksiä myös ulkonäön perusteella ja vaativat laadukkaita tuotteita.

Ohjekirja ei sinällään vaikuttanut mielestäni hirveän vaikealukuiselta, toki varmasti on muutama kohta mihin pelin aikana pitää palata, asiaa kun on kuitenkin kohtuu paljon, vaikkakin mekaniikat sinällään ovat yksinkertaisen ja järkevän oloiset. Esimerkit tilanteista olivat erittäin hyvät ja selkeät.

Mielenkiintoinen peli (jota tullaan kyllä varmasti pelaamaan), mutta vaikuttaa toteutukseltaan hieman prototyypiltä eikä täysin viimeistellyltä ja valmiilta tuotteelta…

Lisäkommentti vielä itse pelin ulkopuolelta:

Pelin hinta 45 euroa on varsin kohtuuttoman oloinen sisältöön nähden (varsinkin kun sisältöä ei ole edes listattu boksin takakannessa, jolloin ostaja ei tiedä yhtään mitä saa rahallaan).

Jos peli olisi kympin halvempi, varmasti menisi paremmin kaupaksi…

Gfafiikka mukiinmenevää, mutta pelimekaniikaltaan erityisen mielenkiintoinen peli, joululahja-ainesta.

Löysin marketista alle ovh-hinnan.

Muutaman kahden pelaajan jälkeen on säännöistä noussut esiin yksi kysymys. Onko asiakas mahdollista “kerätä” vastustajan kojuun, vai voiko asiakkaan kerätä aina vain omaan kojuun?

Löytyi uudenvuodenaattona Turun Stockmannilta kolmanneksella ovh-hinnasta, joten kannattaa kysellä em. tavaratalosta jäljellä olevia kappaleita.

Kuten säännöissä lukee, “Kerää kojun värinen asiakas kojuSI vapaaseen sisäänkäyntiruutuun.” Okei, missään ei varsinaisesti kielletä keräämästä sitä vastustajalle, mutta olisiko siitä jotain hyötyä? Ehkä tietyn värisen asiakkaan vapauttaminen?

Nimenomaan tietyn värisen asiakkaan vapauttaminen voi olla joskus kannattavaa, vaikka antaisitkin toiselle pelaajalle tuotekortteja. Hänellä voi myös olla kohtalaisen paljon kortteja kädessä, jopa 8, jolloin ylimääräisistä tuotekorteista on hänelle huomattavan paljon vähemmän hyötyä.

Kahden pelaajan pelissä tämä voi myös estää toista pelaajaa keräämästä kahta eriväristä asiakasta kojuihinsa aina uudelleen ja uudelleen, jos oma(t) kojusi on blokattu tms. Rakennuskortin kerääminen + asiakkaan markkinointikin voi kestää kaksi tai useampia vuoroja, jos kädessä/saatavilla ei ole tarvittavia rakennuskortteja. Lisänä tämä voi vaikuttaa negatiivisesti myös omiin suunnitelmiisi käsikorttirajoituksen vuoksi.

Tämä sääntöongelma saattaa hyvinkin olla suunniteltu peliin, mutta olisi hyvä saada selville, miten tämä on alunperin tarkoitettu pelattavaksi. Jos asiakkaan voi todella kerätä vain omaan kojuunsa, täytyy tällaisiin tilanteisiin varautua tulevaisuudessa erilaisilla taktiikoilla.

Peli löytyi kympillä säästöpörssistä, tai mikä lie oli. Ohjekirja on tosiaan sangen pitkä ja paikoitellen hiukan sekava, mutta ensimmäisen pelin jälkeen strategiat alkavat jo hahmottua, ja peli vaikuttaa ihan positiiviselta ei-onnea vaativalta peliltä. Hintansa väärti kyllä.

..Tampereelta kirppislöytönä tuli hommattua, 4€. Kaunis peli ja ei kyllästy edes kaksinpeliin nopeasti kun alkaa löytämään uusia taktiikoita toisen nujertamiseen. Toimii.

8€ Anttilan alennusmyynnistä ja tuntuu että peli on maksanut itsensä jo kahden pelikerran jälkeen takaisin. Ensimmäisellä kerralla sääntökirjaa lukiessa meinas alkaa päätä särkemään mutta kun kerran pelas läpi niin alko sujumaan. Vasta kaksinpelinä kokeiltu mutta siinäkin tuntuu olevan kivasti vuorovaikutusta toiseen pelaajaan, kauhulla odotan jos joskus pääsee nelinpeliä kokeilemaan. Kiva että satunnaisuutta ei ole pelissä muutenkuin rakennuskorteilla ja bonuskorteilla.

Miinukset täällä onkin jo todettu, mutta ne ovat mielestäni kovin pieniä muuten toimivaan kokonaisuuteen ja raikkaaseen pelimekaniikkaan nähden. Pitää vielä mainita että laatikossa ei ole kuin yksi iso lokero, joten minigrip-pusseihin turvauduttiin ainakin täällä jotta pelin setuppiin ei menisi niin paljoa aikaa. Silti tätä tullaan varmasti tahkoamaan vuorotellen Menolipun kanssa. Suosittelen!

Hei
Ollaan hankittu Tori joitain vuosia sitten ja pelattu sitä mielellään. Sitten pari vuotta sotten ohjekirja hävisi mökkireissulla ja nyt ei enää oikein muisteta miten peli meni. Voisiko joku ystävällisesti kuvata tai skannata meille ohjeet niin päästään taas pelaamaan. Suuret kiitokset! mammamu4500(at)gmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *