Tiskijukka

Musiikkiaiheisia partypelejä ilmestyy markkinoille säännöllisin väliajoin. Potentiaalia riittää, mistä kertoo esimerkiksi Hitsterin Vuoden partypeli -palkinto vuodelta 2023. Myös Tiskijukka selvitti tiensä finaaliin asti, mutta lopulta vuoden 2024 voittajaksi kruunattiin Telepaattori.

Testissä oli Vuoden peli -kisassa mukana ollut Tiskijukka Retro. Sarjassa on myös ilmestynyt Pop ja Leffamusaa.

Rentoa arvailua ja hyvää musiikkia

Pelin keskiössä on vinyylilevyn muotoinen pelilauta, joka sisältää 12 raitaa. Raidat eivät ole kappaleita, vaan ne ovat vihjeitä, jonka mukaan tiskijukan on soitettava kappale.

Pelaaja joka on vuorossa (tiskijukka), nostaa sattumanvaraisesti yhden kortin, jossa on numero 1–12. Numero kertoo, mikä raita tiskijukan tulee soittaa. Hän valitsee mielestään sopivan kappaleen, joka soitetaan muille pelaajille. Muut pelaajat asettavat oman pelimerkkinsä sen raidan kohdalle, minkä he luulevat tiskijukan soittaneen.

Muiden tehtyä valintansa tiskijukka kertoo oikean vastauksen. Tiskijukka saa pisteen jokaisesta väärästä vastauksesta. Muut pelaajat saavat pisteen vastatessaan oikein. Lisäksi jokainen pelaaja vastaa rehellisesti, pitivätkö he kappaleesta. Tiskijukka saa yhden pisteen jokaisesta myönteisestä vastauksesta.

Tiskijukka ei voi valita liian ilmeistä kappaletta, koska muuten pelaajat arvaavat sen. Muilla pelaajilla on oikeus kuulla perustelut valintaan, eli ihan mitä tahansa ei voi soittaa. Lisäksi tiskijukan on keksittävä sellainen kappale, joka miellyttää muita kuuntelijoita. Kappaleen valitseminen ei aina ole ihan helppoa, ja kompromisseja on tehtävä. Pahoilta jäätymisiltä usein kuitenkin vältytään, ja peli on mukavan nopeatempoinen.

Joustava ja monipuolinen ajanviete

Niin kuin monien muiden partypelien, myös Tiskijukan kohdalla nousee esiin kysymys ”onko tämä peli vai ajanviete?” Pelin ohjeet eivät anna kiinteää kierrosmäärää. Yhden kierroksen jälkeen kehotetaan julistamaan voittaja tai pelaamaan uusi kierros.

Lisäksi pelin sisältö on varsin vaatimaton. Vinyylilevypelilauta, joka tarjoaa kaksi puolta, A:n ja B:n, on kivan temaattinen ja tunnelmallinen. Muut komponentit, eli numerokortit ja pelaajien omat merkit, eivät ole korkeinta laatua, mutta eipä peli paljoa maksakaan. Lisäksi se on aivan litteä, eikä siten vie juuri lainkaan tilaa.

Oli tämä sitten peli tai ei, on yksi asia kiistämätön: Tiskijukka on oikein mainiota ja koukuttavaa ajanvietettä. Joustavan keston ja helppojen sääntöjen takia se sopii monenlaisiin tilanteisiin. Peli vaatii jonkinlaista tietämystä musiikista, vaikkei se olekaan varsinaisesti tietovisa. Jotkut raidat vaativat esimerkiksi käännöskappaletta tai cover-kappaletta. Jos ei ole erityisemmin 60–70-lukujen suomalaisiin käännösiskelmiin perehtynyt, käännöskappaleen nimeäminen ei ole välttämättä ihan helppoa. Laajasta musiikkitietämyksestä on etua.

Levyssä on kaksi settiä kysymyksiä, A- ja B-puoli. Ohjeissa, jotka on painettu takakanteen, kehotetaan valitsemaan niistä toinen. Puolissa on selvä vivahde-ero. A-puoli on selvästi perheystävällisempi, kun taas B-puoli sopii aikuisempaan makuun. Kyse ei ole pelkästään vaikeustasosta, vaan aihepiireistä, joissa liikutaan.

Formaatti mahdollistaa hyvin omien sääntöjen keksimisen. Olemme esimerkiksi sopineet A- ja B-puolien vaihtamisesta jokaisen kierroksen välein. Mikään ei myöskään estä omien 12 kysymyksen listojen laatimista, jos pelin tarjoamat kysymykset käyvät liian tutuiksi. Numerokortteja voi myös poistaa pelistä, jos jotkut aiheet tuntuvat liian vaikeilta tai jopa sopimattomilta kyseiseen tilanteeseen.

Hyvän musiikin voimalla

Tiskijukan vahvuus on se, että sen parissa pääsee kuuntelemaan hyvää musiikkia lautapeliä muistuttavassa muodossa. Yksinkertainen idea yhdistää levyraadin pieneen visailuun. Hyvällä porukalla pelatessa peli tarjoaa koukuttavaa viihdettä pidemmiksikin ajaksi. Meillä sessio on venynyt pisimmillään jopa yli neljään tuntiin.

Tiskijukka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen uutuus, jos haussa on rennohko, vauhdikas musiikkivisailu.

Faktat Tiskijukasta

Suunnittelijat: Kai Seppänen

Julkaisijat: Tactic (2024)

Mutkikkuus: Säännöt ovat todella helpot ja nopeat.

Onnen vaikutus: Arvailuksi homma välillä menee, sillä kappale voi sopia moneenkin teemaan. Tiskijukka pyrkii usein harhauttamaan muita pelaajia valitsemalla kappaleen, joka sopii mahdollisimman moneen raitaan. Strategialla on siis väliä. Laajalla biisipankilla saa etua muihin nähden.

Vuorovaikutus: Jatkuva. Hyvän musiikin lisäksi peli tarjoaa rentoa yhdessäoloa ja hienoja tarinoita. Suosittelen tätä pelattavaksi edes jollain tavalla tuttujen ihmisten kanssa. Parasta peli on läheisellä kaveriporukalla.

Teema: Musiikkivisailun ja levyraadin yhdistelmä todella simppelisti toteutettuna.

Uudelleenpelattavuus: Puolia on 2, kysymyksiä siten yhteensä 24. En tosiaan näe ongelmia omien raitojen keksimiselle. Peli on varsin edullinen, joten rahoilleen saa vastinetta.

Saavutettavuus: Peli on saatavilla suomeksi. Vihjeiden ymmärtäminen on pelin pelaamisen kannalta kriittistä.

Pelaajamäärä: 2–8. Toiminee hyvin ainakin kolmesta ylöspäin. Ainoa ero lienee se, että pelaajien määrän kasvaessa omat tiskijukkavuorot vähenevät. Toisaalta isompaa joukkoa on vaikeampi miellyttää.

Pituus: Yksi kierros vie noin 10 minuuttia. Pelata voi niin pitkään kuin jaksaa.