Vuonna 2004 julkaistu Alan R. Moonin Menolippu-peli on suuren suosion ja useiden pelipalkintovoittojen myötä vuosien saatossa saanut useita itsenäisiä sisarpelejä sekä lukuisia virallisia että fanien tekemiä lisäosia. Vuonna 2016 julkaistu Ticket to Ride: Rails & Sails on viimeisin itsenäinen sisarpeli. Nimensä mukaisesti pelissä rakennetaan sekä juna- että laivayhteyksiä.
Englanninkielisestä nimestään huolimatta peli on julkaistu myös suomeksi. Ticket to Riden nykyinen julkaisija Suomessa on Enigma eli Asmodee Nordics, mutta Menolippu-nimen oikeudet pysyivät pelin alkuperäisellä suomalaisella julkaisijalla Lautapelit.fi:llä.
Iso peli
Ensimmäisenä huomio kiinnittyy pelilaatikon kokoon, joka on noin puolet suurempi kuin alkuperäisessä Menolipussa. Laatikko sisältää muun muassa 415 muovista junaa ja laivaa, 15 muovista satamaa, 260 pelikorttia ja kaksipuolisen pelilaudan: toisella puolella on koko maailma, toisella puolella Yhdysvaltojen Suuret järvet.
Pelilaudan koon (54 cm × 97 cm) ja ison komponenttimäärän vuoksi peli vaatii jo kohtuullisen suuren pelipöydän. Pelikomponentteja on paljon, tosin muoviosat ovat hieman ohuempaa muovia kuin mihin aiemmin on totuttu. Laatikon insertti on erinomainen ja kaikki pelin komponentit pysyvät hienosti paikoillaan. Kaikki pelikortit ovat isoja ja erilaisia kortteja on paljon. Värejä on kuitenkin vähemmän kuin perus-Menolipussa.
Junakorteissa on jokerikortit, jotka toimivat jokereina niin juna- kuin laivayhteyksiin. Laivakorteissa on puolestaan yhden ja kahden laivan kortteja. Molemmista korttityypeistä löytyy myös ankkuri-ikoneita, joita tarvitaan satamien rakentamiseen. Pelikorttien jokaiseen kulmaan on merkitty edellä mainitut asiat myös pienin ikoinein, joten uskoisin pelin sopivan myös värisokeille. Pelin kesto on pidentynyt 90–120 minuuttiin, joten Ticket to Ride Rails & Sails on selvästi suunnattu enemmän kokeneille Menolipun pelaajille, jotka hakevat mahdollisesti hieman strategisempaa ja taktisempaa peliä.
Perinteisempää ja vähemmän perinteistä Menolippua
Suuret Järvet -peli on perinteisempi Menolippu, sillä kartta sisältää pääosin pitkiä juna- ja laivayhteyksiä ja menoliput eli reittikortit pisteyttävät kahden kaupungin välisiä yhteyksiä. Vastaavasti Maailma-kartassa on enemmän lyhyitä yhteyksiä, osa yhteyksistä jatkuu pelilaudan puolelta toiselle sekä reittikorteissa on myös neljän kaupungin yhteyksien pisteytyksiä.
Molempiin eri peliversioihin on erilliset sääntökirjat ja yhden pelin säännöt lukemisen jälkeen toisen säännöt ovat nopeasti hallussa, sillä poikkeukset toiseen versioon on merkitty ikonein. Sääntökirjat ovat selkeät, mutta harmittavasti suomenkielisiin sääntöihin on lipsahtanut pari virhettä ainakin satamapisteytyksiin liittyen, mutta onneksi ne on merkitty pelilautaan oikein.
Maailma-kartalla on myös vaikeakulkuisia junayhteyksiä, joihin joutuu pelaamaan kaksi korttia jokaista laudalle pelattua junaa kohden. Pisteitä ropisee, jos onnistuu yhdistämään neljä kaupunkia oikeassa järjestyksessä. Pisteitä saa kuitenkin myös jos kaupungit on yhdistetty edes joten kuten, mutta riskinä on erittäin isot miinuspisteet (jopa -40 pistettä) ellei kaikkia yhteyksiä onnistu muodostamaan. Testipeleissä kukaan ei oikein uskaltanut ottaa neljän kaupungin menolippuja. Huomattavaa on myös ettei pisintä yhteyttä pisteytetä kummassakaan pelissä.
Tutut kuviot uusin maustein
Alussa pelaajat saavat juna- ja laivakortteja sekä viisi menolippua, joista on pidettävä vähintään kolme. Lisäksi nostettavaksi käännetään kolme juna- ja kolme laivakorttia, mutta pelin aikana pelaajat päättävät kumpia kortteja he kääntävät tarjolle eli joskus voi valittavana olla vain pelkkiä junakortteja tai toisin päin. Sokkona saa ja kannattaa tietysti nostaa nostopinkoista.
Ennen pelin aloittamista pelaajat saavat kolme satamaa, 65–75 pelaajavärinsä mukaista junaa ja laivaa. Menolippujen valinnan jälkeen pelaajat valitsevat salaisesti yhteensä 50 tai 60 kulkuvälinenappulaa kartasta riippuen. Säännöissä on onneksi mainittu suositellut määrät ensikertalaisille.
Pelitoimintoja ovat ennestään tutut kulkuneuvokorttien ja menolippujen nostaminen (nosta neljä, pidä vähintään yksi) sekä reitin rakentaminen. Uusi toiminto on vaihtaa junanvaunuja laivoihin tai toisinpäin, mutta pelaaja menettää yhden pisteen jokaista vaihdettua nappulaa kohti. Vaihtaminen voi olla kuitenkin kannattavaa, jos kriittinen yhteys on blokattu ja kiertoreitti on mahdollista rakentaa vain erilaisella kulkuvälineellä.
Kun pelaaja rakentaa yhteyden satamakaupunkiin on mahdollista rakentaa myös satama, joka vaatii kaksi junakorttia ja kaksi laivakorttia, jotka kaikki ovat samaa väriä ja joissa kaikissa on ankkuri-ikoni. Käsikorttien määrää ei ole rajoitettu, joten pelaajat saavat olla tarkkana etenkin pelin loppupuolella, ettei yhteyden rakentaminen jää kiinni siitä, ettei haluamansa värisiä kortteja ole enää mahdollista saada. Etenkin satamakortteja voi olla hankala saada pelin lopussa sillä tietyn värisiä satamakortteja on melko vähän. Onneksi jokerikortit sisältävät myös ankkuri-ikonin. Lisäksi kahden laivan kortit ovat haluttuja koska yhdellä kortilla voi rakentaa kaksi laivaa kartalle.
Pelaajat tekevät toimintoja, kunnes jollakin pelaajalla on nappuloita jäljellä kuusi tai vähemmän, jonka jälkeen kaikki pelaajat saavat vielä kaksi vuoroa ennen pelin päättymistä. Pisteitä saa rakennetuista yhteyksistä, suoritetuista menolipuista sekä satamista 10–40 pistettä riippuen montako katkeamatonta menolippureittiä kyseiseen satamaan pelaajalla on. Jokaisella pelaajalla on kolme satamaa, joten teoreettinen maksimi satamapisteille on huikeat 120 pistettä. Pisteitä menettää neljä pistettä jokaisesta rakentamattomasta satamasta ja menolipuista, joiden yhteyttä ei pelin aikana onnistunut muodostamaan.
Toimii hitaasti eri pelaajamäärillä
Peli tuntuu toimivan hyvin kaikilla ilmoitetuilla pelaajamäärillä (2–5). Ticket to Ride: Rails & Sailsissa käsikorttien halllinta korostuu entisestään ja kortit hidastavat peliä huomattavasti. Menolippu-pelit ovat tunnettuja siitä, että kortteja kerätään käteen isot määrät. Kortit ovat isoja ja koska korttityyppejä on kahta erilaista, niin kortteja tuntuu kertyvän käteen entistäkin enemmän.
Pelin tempo hidastuu, kun pelaajat laskevat minkälaisia kortteja heillä on ja mitä heidän kannattaa nostaa. Juna- ja laivakortit ovat aika samannäköisiä ja ikonit korttien kulmissa ovat melko pieniä, eli eri korttityypit saattavat mennä helposti sekaisin. Itse ainakin huomasin usein rakentavani eteeni pöydälle eri korttipinoja nähdäkseni selvemmin mitä kortteja vielä tarvitsen.
Muutamia kertoja pelaaja joutui tekemään vuoronsa uudelleen, koska yksi rakennuskorteista olikin väärää tyyppiä. Lisäksi reittien rakentamiseen yritetään valita vielä ne kortit, joissa ei ole ankkuri-ikonia, jotta sataman rakentaminen olisi itselle helpompaa ja samalla myös pystytään estämään vastustajien satamien rakentamista. Poistopinkkoja tulisi olla omat junille ja laivoille, mutta kortit tuntuivat menevän aina sekaisin, etenkin jos jokerikortteja käytettiin laivayhteyksien rakentamiseen. Vuoron lopuksi pelaaja joutuu vielä pohtimaan nostaako juna- vai laivakorttipinosta uusia kortteja tarjolle.
Maailma-kartan pelilaudan laidalta toiselle olevia yhteyksiä oli hieman hankala hahmottaa, osin pelilaudan suuren vuoksi. Yhteyksiä oli helppo blokata, joten neljän kaupungin menolippujen nostaminen tuntui isolta riskiltä, ellei useampaa yhteyttä ollut jo valmiina. Menolippu-peleissä on aina ollut kohtuullinen tuurielementti korttien nostamisen suhteen ja satamien vuoksi menolippukortteista saattoi pelin loppuvaiheissa saada todella suuria pisteitä.
Pitkä ja raskas Menolipuksi
Pidän itse ehdottomasti pidempikestoisista ja taktisista peleistä, eikä Ticket to Ride: Rails & Sailsin pidempi kesto ei ole sinänsä ongelma, mutta toisaalta lähes kahdessa tunnissa pelaan useimmiten mieluumin jotain muuta peliä. Menolippu on parhaimmillaan alle tunnin pelinä.
Pelistä on pyritty tekemällä tekemään monimutkaisempi ja strategisempi aiempiin versioihin verrattuna, mutta päällimmäisenä pelistä jää mieleen ison korttimäärän kanssa puljaaminen ja perinteisen ripeän pelitempon selkeä hidastuminen. Jos pidät Menolipusta ja sen eri versioista, varmasti myös Ticket to Ride: Rails & Sails maistuu sinulle. Ellei Menolippu ole aiemminkaan ollut suosikki, tuskin tästäkään suosikiksi on.
Kokeneille Menolippu-pelaajille Ticket to Ride: Rails & Sails tuo varmasti mukavaa vaihtelua, mutta ensimmäiseksi kosketukseksi Menolippuihin en suosittelisi. Tämä jo osin hinnankin vuoksi: samalla hinnalla saa jo peruspelin ja yhden lisäosan eli yhteensä kolme karttaa.
Faktat Ticket to Ride: Rails & Sailsista
Suunnittelijat: Alan R. Moon
Julkaisija: Days of Wonder (2016)
Mutkikkuus: Menolippua pelanneille säännöt ovat melko helpot, vaikka suomenkielisiin ohjeisiin pari pientä virhettä onkin jäänyt.
Onnen vaikutus: Korttien kanssa puljaamiseen liittyy aina tuuria ja satamat tuovat peliin perinteistä Menolippua suurempia pisteheilahduksia.
Vuorovaikutus: Mukana on Menolipusta tuttuun tapaan blokkailua ja lisäksi ankkuri-ikoneita hamstraamalla on mahdollista kiusata muita.
Teema: Junailuteema toimii ja laivatkin on saatu pultattua junapelin kylkeen varsin näppärästi.
Uudelleenpelattavuus: Kaksi eri karttaa tuo osaltaan vaihtelua. Jos pelistä innostuu, se kestää kyllä runsaasti pelaamista.
Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole olennaista tekstiä.
Pelaajamäärä: 2–5, toimii hyvin eri pelaajamäärillä.
Pituus: 90–120 min, selvästi perus-Menolippua pidempi.