Tichu on alunperin kiinalainen korttipeli zheng fen, josta Urs Hostettler muokkasi suurta suosiota saavuttaneen pelin. Gang of Fourin tapaan kyseessä on kiipeämispeli, jossa pelaajat hankkiutuvat korteistaan eroon.
Tichu on bridgen tapaan paripeli, eli pelaajat pelaavat yhteistyössä vastapäätä istuvan pelaajan kanssa.
Pelin idea
Tichua pelataan tavallisella korttipakalla, jossa on muutama erikoisjokeri. Pelaajat tyhjentävät käsiään pelaamalla erilaisia muodostelmia siten, että muodostelman (pari, kolmoset, suora ja niin edelleen) päälle saa pelata vastaavan muodostelman, jos se on arvokkaampi. Kun kaikki ovat passanneet, viimeksi lyönyt saa aloittaa tyhjältä pöydältä uudestaan.
Pelaajat keräävät pisteitä korteista (viitoset, kympit, kuninkaat ja kaksi erikoiskorttia ovat pisteiden arvoisia), mutta tärkeintä on tyhjentää käsi korteista nopeasti, koska jos joukkue päihittää toisen joukkueen tyystin eli saa korttinsa pelattua ensimmäisenä ja toisena, korttipisteitä ei edes lasketa vaan pistepotti menee tälle joukkueelle.
Lisäpisteitä voi kerätä tichuilla, eli ilmoittamalla ennen ensimmäisen kortin pelaamista selviävänsä eroon korteistaan ensimmäisenä. Onnistuessaan tichu on hyvä juttu, mutta jos pelaaja epäonnistuu, pisteitä menee. Vielä uskaliaammille on suuri tichu, joka pitää ilmoittaa kun korteista on jaettu vasta osa.
Erikoiskortteja
Peliä pelataan melkein tavallisella pakalla. Erikoisjokerit piristävät kuitenkin peliä huomattavasti. Lohikäärme on paras yksittäinen kortti, joka voittaa minkä tahansa muun. Lohikäärmeellä voitetut kortit, mukaanlukien arvokas lohikäärme itse, pitää kuitenkin antaa vastapuolelle. Viimeiseksi jäänyt pelaaja antaa keräämänsä kortit vastapuolen pisteisiin, joten lohikäärmeen voi saada parhaassa tapauksessa takaisin.
Feeniks-lintu taas on mikä tahansa kortti, mutta on arvoltaan -25 pistettä. Jos feeniksin kerää, kannattaa varmistaa ykkös- ja kakkospaikka omalle joukkueelle, jolloin korttipisteitä ei lasketa.
Mahjong-lintu ratkaisee aloittajan, sillä voi myös pakottaa muut pelaajat pelaamaan jonkun tietyn kortin – ominaisuus voi olla tuhoisa. Koira yksinkertaisesti siirtää aloitusvuoron omalle parille. Sitä ei voi pelata kuin aloitukseksi; tyypillinen aloittelijavirhe onkin jättää koira käteen viimeiseksi kortiksi.
Parihaasteita
Tichu on Gang of Fourin tapaan nokkela ja vaativa peli. Paripeliominaisuus tuo mukaan uuden ulottuvuuden ja Tichu onkin astetta Gang of Fouria haastavampi. Satunnaiseen pelailuun Gang of Four on parempi, jo joustavamman pelaajamääränsä suhteen. Tichua voi periaatteessa pelata myös kolmella ja kuudella pelaajalla, mutta useimmille Tichun pelaajille nelinpeli on ainoa oikea tapa pelata.
Samaa sukua on myös Frank’s Zoo, jossa kiipeämispelistä on jalostettu suuremmillekin porukoille sopiva, astetta kevyempi peli.
Lue Tichun suomenkieliset säännöt.
Faktat Tichusta
Suunnittelija: Urs Hostettler
Julkaisija: Fata Morgana (1991), Abacus ja Rio Grande Games (1998)
Mutkikkuus: Säännöt ovat melko suoraviivaiset, etenkin jos on koskaan pelannut tikkiä, mutta pelissä riittää syvyyttä.
Onnen vaikutus: Kuten aina korttipeleissä, yksittäisen jaon lopputulos riippuu korteista, mutta kiipeämispeleissä hyväkään käsi ei auta, jos sitä ei osaa pelata oikein.
Vuorovaikutus: Oman parin peliä pitäisi osata lukea ja sovittaa peli myös vastapuolen tekemisiin.
Teema: Peli on korttipelien tapaan abstrakti, kevyellä kiinalaisella kuorrutuksella.
Uudelleenpelattavuus: Tichu soveltuu elämäntapapeliksi, pelissä riittää oppimista vuosikausiksi.
Kieliriippuvuus: Pelin korteissa ei ole tekstiä.
Pelaajamäärä: 4. Periaatteessa 3–6, mutta käytännössä nelinpeli on oikea Tichu.
Pituus: 60 min.
Genial
Four Dragons (Dia de los Muertos)
Victory & Honor
Sequence
Top Race
7 Signum (Die Sieben Siegel)
Wizard
The Gang
Dune
Krass Kariert
Gang of Four
Scout
7 vastausta aiheeseen “Tichu”
Tichu tuntuu ensikokeilulla kevyeltä ja mitäänsanomattomalta läpsyttelyltä, mutta toisen tai kolmannen tai kolmannenkymmenenennen jaon jälkene tajuaa, että eihän tätä voi lopettaa. Ja sitten kun tuntuu, että osaa peliä, ja seuraavalla kerralla häviää -230-1000, niin tietää, että vielä on opeteltavaa =)
Korttipelinä pelissä on toki tuuria mukana runsaasti, ja sen takia jakoja pitää pelata useampia ennen kuin pelissä on mitään mieltä. Mutta korttipeleistä vähänkään pitäville ehdoton kokeiltava.
Ehdottomasti kannattaa ottaa kokeiluun, mikäli perinteisemmät korttipelit yhtään ovat sydäntä lähellä, vaikka Tichu ei kamalasti ainakaan näillä main perinteisemmin pelattavia pelejä muistuta. Samaisesta syystä tosin voi olla liian ”tavallinen” korttipeli joidenkin mielestä.
Tichu on loistava peli, jota alkaa ymmärtää vasta muutamien pelien jälkeen, ja vaikka pelaisi kuinka paljon, aina on jotain uutta opittavaa. Ja toden totta, peli on hurjan koukuttava — BSW:stä löytyy tyyppejä, joiden pelaamat jakomäärät lasketaan kymmenissä tuhansissa!
Onko muilla muuten sellaista ongelmaa BSWssä, että välillä peli tahmaa aivan tolkuttomasti? Enkä tarkoita että se olisi hidas, vaan sitä että softa ei vain yksinkertaisesti anna valita haluamaasi korttia.
Olen muutaman jaon yrittänyt BSWssä peliä pelata, mutta ei siitä tule mitään kun 4 pelaajaan yhteen kierrokseen voi mennä 10 minuuttia, kun kukaan ei voi valita haluamaansa korttia. Usein tilanne on vielä niin, että kädessä on vaikka 10 korttia, joita minkä tahansa muun voi valita, mutta ei haluamaansa. Ja ilman mitään järkeenkäypää syytä sen sitten voi valita kun on naksutellut hiirellä edestakaisin joka suuntaan muutaman sata kertaa.
Eipä minulle ainakaan ole tullut BSW:ssä moisia ongelmia vastaan. Joskus peli saattaa hiukan tökkiä, jolloin kannattaa lähteä ulos pelistä ja tulla takaisin mutta muutoin tuo on kyllä toiminut oikein hyvin useamman tuhannen jaon ajan.
Mulla valitettavasti kyllä useimmiten käy niin, että BSW:n softa kaatuu alta suunnilleen kerran pelissä. No, silloin toki yksinkertaisesti vaan kirjaudutaan uusiksi ja jatketaan pelaamista. En ole törmännyt siihen, ettenkö pääsisi takaisin omalle paikalleni pelihuoneessa.
Ylivoimaisesti paras (lähes) tavallisella korttipakalla pelattava peli. En muista että missään korttipelissä olisi ollut niin paljon jännitystä ja tiukkoja päätöksentekotilanteita kuin Tichussa.
Pelistä on olemassa eri variaatioita erilaisille pelaajamäärille, mutta neljän hengen peli on aivan ehdottomasti paras. Parisuhteen ylläpitämiseksi suosittelen että saman katon alla asuvat eivät pelaa samassa joukkueessa :)