The Enigma of Leonardo

The Enigma of Leonardo on suoraviivainen ja melko pinnallinen pikkupeli, jossa pelaajat muokkaavat kädessään olevilla korteilla pelipöydällä edessään olevaa korttikuviota. Tavoitteena on saada omaan viidestä kortista muodostuvaan ristikuvioon kolme samaa symbolia peräkkäin joka vaaka- tai pystysuoraan. Todella simppeliä siis.

Peliin mahtuu 2-4 pelaajaa, ja peli kestää paketissa ilmoitetut 40 minuuttia, olettaen että pelaajat haluavat vakavasti miettiä mitä vuorollaan tekevät.

Pelin idea

Pelaajat pelaavat kädessään olevista viidestä kortista vuorollaan yhden kortin omaan korttikuvioonsa jonkin siellä ennestään olevan kortin paikalle. Kuviossa ollut vanha kortti siirtyy pelivuorossa seuraavan pelaajan kuvioon vastaavaan paikkaan. Siellä ollut kortti taas siirretään poistopakkaan.

Kussakin kortissa on kaksi eri symbolia. Kun pelaaja saa omalla vuorollaan pöytäänsä peräkkäin kolme korttia, joissa jokaisessa on sama symboli, hän saa kyseistä symbolia vastaavan pistelaatan. Saman pistelaatan voi saada vain kerran pelin aikana. Kun tässä on onnistunut seitsemän kertaa, voittaa pelin.

Pelissä voi siis oman kuvion parantelun lisäksi häiritä kortteja siirtämällä yhtä muuta pelaajaa. Nimittäin vasemmalla puolella istuvaa. Ei muita.

Kuivaa taktikointia

Oman symbolisarjan muodostuminen tai muodostumatta jääminen on hyvin paljon pelivuorossa edeltävän pelaajan mielivallasta kiinni. Vaikka kädessä olisi paljonkin samoja symboleja sisältäviä kortteja, edeltävä pelaaja voi halutessaan lähes aina estää pelaamiasi symboleja pysymästä pelissä yhtä vuorokierrosta pidempään.

Koska häirintä on helpompaa kuin oman korttisarjan muodostaminen, kahden pelaajan pelissä molempien pelaajien kannattaa teoriassa keskittyä lähinnä häiritsemään ainoaa vastustajaansa. Sivuvaikutuksena peli kestää elämäsi pisimmät 40 minuuttia tai pidempään.

Useammalla pelaajalla puhdas häirintätaktiikka helposti kostautuu, koska et voi vuorollasi jumittaa koko peliä. Tällöin pitäisi onnistua pelaamaan kortti, joka edistää eniten omaa asemaasi, ja lisäksi mielellään hieman häiritsee seuraavaa pelaajaa, etenkin jos hän on voitolla. Samalla voit myös yrittää arvioida, mihin sinua edeltävä pelaaja tulee pelaamaan seuraavan korttinsa, ja miten se tulee vaikuttamaan omaan kuvioosi. Tässä riittää sääntöjen yksinkertaisuudesta huolimatta yllättävän paljon miettimistä.

Entä millähän tavalla pelin nimessä ja yksisivuisen sääntöpaperin johdannossakin mainittu Leonardo da Vinci mahtaa liittyä tähän?

Sisällön puutetta

Vaikka pelikorteissa on kuvattu iso kasa Leonardo da Vincin piirustuksia, hän ei valitettavasti liity itse peliin mitenkään muuten, kuin että hän luultavasti koki työssään ajoittain samankaltaisia epäuskon hetkiä, joita tämän pelin pelaaja kohtaa peliä pelatessaan.

Pelin sisältö oli nimittäin tässä. Ei keksintöjen kehittelemistä, ei oman korttikäden muokkausta, ei bluffausta eikä mitään muutakaan. Vain yksi kortti pöytään, ja harras toive että se pysyy siinä seuraavan vuoron alkuun asti. Pelissä edistyminen näkyy vain varsin yksiulotteisella tavalla kerättyjen pistelaattojen lukumääränä. Vaikka uuden laatan saaminen on ajoittain työlästä, edistyminen ei oikein tunnu miltään. Paitsi helpotukselta siitä, että peli on askelen verran lähempänä loppuaan.

Pelissä voisi olla ainesta aivot narikassa -henkiseen korttilätkintään, mutta korttien jatkuva kynsiminen irti pöydästä ja vakavien virhesiirtojen välttely pakottaa pelaajat keskittymään pelipöydän tapahtumiin.

Pelin kuvitus on sinänsä ihan hienoa ja hyvällä maulla tehtyä, mutta itse symbolien erottaminen korteista on hankalaa. Symbolit ovat tarpeettoman pieniä ja hukkuvat nopeissa vilkaisuissa taustakuvituksena toimivien piirustusten sekamelskaan.

Tiivis paketti

Puutteistaan huolimatta peli on kyllä ihan pelattava, siis useammalla kuin kahdella pelaajalla. Varmasti löytyy ihmisiä, jotka pitävät tämäntyyppisestä aivojen vaivaamisesta useammankin pelikerran ajan. Pelin parhaaksi ominaisuudeksi katsoisin tietynlaista eleganssia tavoittelevan tiiviyden; todella pienellä määrällä sääntöjä on saatu aikaiseksi peli, jonka optimaalista taktiikkaa ei ihan nollat taulussa voi ratkaista. Käytännössä pelaajilla on nykyään kuitenkin paljon miellyttävämpiäkin kokonaisuuksia tarjolla.

The Enigma of Leonardo muistuttaa kovin paljon tavallisella korttipakalla pelattavia perinteisiä korttipelejä. Onkin tavallaan harmi ettei se ole sellainen, koska tätä pakkaa ei luultavasti tulla ottamaan mukaan monellekaan mökkireissulle tai junamatkalle.

Faktat The Enigma of Leonardosta

Pituus: n. 40 min ajatuksen kanssa pelattuna.