The Club

Suomalaisen suunnittelijan lautapeli kansainvälisillä lautapelimarkkinoilla on poikkeuksellinen saavutus ja tästä saavutuksesta Jussi Aution suunnittelema The Club jää suomalaiseen lautapelihistoriaan. Pelissä on erikoisluontoista myös teema, joka johdattaa pelaajat perjantai-iltaisen yökerhon tanssilattialle parinmuodostuspuuhiin.

Pelin kulku

Pelin pelimekaniikka on yksinkertainen: pelaaja nostaa laatan laattapussista ja työntää sen omalta pelilaudan reunaltaan pelilaudalle. Laatta voi laudalle tullessaan liikuttaa muita laattoja ja aiemmin asetettu laatta voi työntyä ulos laudalta pelilaudan vastakkaiselta reunalta. Kyseistä mekaniikkaa on käytetty aiemmin menestyksellä suositussa Muuttuva labyrintti -lastenpelissä. Kun pelaaja on vuorollaan työntänyt laatan pelilaudalle, hän voi muodostaa pelilaudan keskellä erikseen merkityllä alueella olevista laatoista pareja, jotka tuottavat pelaajalle pisteitä. Pelin lopussa, kun nostettavat laatat loppuvat, eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa.

The Clubin pelimekaniikka on yksinkertainen, mutta parien pisteytys on hieman monimutkaisempaa. Jokaisessa laatassa on kuvattuna tanssijahahmo, jolla on ominaisuuksia. Näitä ominaisuuksia ovat musiikkimaku, kehonrakenne, menofiilis ja sukupuoli ja ominaisuudet on kuvattu laattoihin. Tanssilattialla parin voi muodostaa laatoista, joilla on vähintään kaksi samaa ominaisuutta edellä mainituista ja parin muodostus on siksi suhteellisen helppoa. Luonteva seuraus yhtenevistä ominaisuuksista on myös, että mitä enemmän yhteneviä ominaisuuksia sitä enemmän pisteitä pareista saa.

Jokaisella laatalla on myös salainen ominaisuus, joka on laatan toisella puolella piilossa pelaajilta. Pelaaja näkee työntämiensä laattojen salaisen ominaisuuden ja tietää siten enemmän kuin muut pelaajat niistä laatoista, jotka hän nostaa pussista. Pareja muodostettaessa salaiset ominaisuudet tuottavat pisteitä, jotka ovat usein arvaamattomia, sillä pelaajat tietävät harvoin molempien laattojen salaisen ominaisuuden. Salaiset ominaisuudet tuovat peliin myös muistielementin, kun laatalle työnnettyjen laattojen erikoisominaisuuksia tulisi muistaa omien pisteiden maksimoimiseksi.

Klubilla on taas kutkuttava perjantai-illan tunnelma

The Club ei ole peli raskaita ja vakavia lautapelejä etsiville. Sen teema ja toteutus sopivat parhaiten nuorten aikuisten rentoon illanviettoon, jossa kaverit heittävät hurttia huumoria pelailun ohessa. Tällaisessa tilaisuudessa The Club loistaa ja on helposti lähestyttävä ja nopea oppia. The Clubin pelaaminen on myös kirjaimellisesti erinomaisen hauskaa, mitä valitettavasti ei voi sanoa isosta osasta nykypäivän uusia lautapelejä.

Muihin kuin viihteellisiin tilaisuuksiin The Club sopii heikommin. Se on liian satunnainen ollakseen suunnattu aktiivisille lautapeliharrastajille ja aiheensa puolesta se sopii heikosti koko perheen peliksi. Pelin pelaamisen kannalta pienoinen ongelma on pisteytys, joka on pelin vaikeustasoon suhteutettuna haastava. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että tiettyjen ominaisuuksien havaitseminen laatoista on hankalaa ja erikoisominaisuuksien pisteyttäminen voisi olla selvemmin esitetty pelin säännöissä.

The Club on kuitenkin mielenkiintoinen peli, joka oikeassa seurassa on mainio pelikokemus. Peli on myös oiva esimerkki siitä, että suomalainen pelisuunnittelu on kansainvälistä tasoa ja oikein markkinoituna suomalaisella peliosaamisella on kansainvälistä vientiä.

Faktat The Clubista

Pituus: 45-60 min