The Battle of Five Armies

The Battle of Five Armies on taktinen sotapeli J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -teosta edeltävän Hobitti-romaanin lopputaistelusta, jossa varjon tavoitteena on vallata Yksinäinen vuori, mitä vapaiden kansojen edustajat yrittävät estää. Peli muistuttaa paljon War of the Ringiä, jota on helppo käyttää vertailukohtana, mutta myös erot ovat selviä.

Pelin tavoite ja eteneminen

Voittaakseen varjon täytyy valloittaa neljään eri vyöhykkeeseen jaetun Yksinäinen vuoren ympäristön alueita 10 voittopisteen edestä. Linnakkeet ovat neljän pisteen arvoisia ja muut kahden, yhteensä alueita on 20 voittopisteen edestä. Jos Yksinäisen vuoren etuportti sisältyy 10 pisteeseen, varjo voittaa välittömästi, muuten pelikierroksen lopussa. Vapaiden kansojen voittaminen perustuu paitsi onnistuneisiin puolustustaisteluihin ja varjon armeijoiden hidastamiseen myös kriittisiin vastahyökkäyksiin.

The Battle of Five Armiesissa peliä vie eteenpäin kohtalo tai sallimus, mikä on abstraktimpaa kuin Sormuksen saattueen eteneminen War of the Ringissä. Jokaisen kierroksen alussa nostetaan sallimuslaatta, joiden arvot vaihtelevat yhdestä kolmeen, ja jos sallimus saavuttaa 15-askeleisen trackin lopun, voittaa hyvyys viimeistään silloin.

Jo tätä ennen sallimus todennäköisesti auttaa Yksinäisen vuoren puolustajia, sillä nostetusta laatasta voi seurata varjon vastustajia auttavan sallimuskortin nosto ja peluu. Lisäksi sallimuksen eteneminen avaa lisähahmoja puolustajien avuksi.

Hahmot ja kenraalit

Sallimuksen etenemisen jälkeen vapaiden kansojen pelaaja päättää yhdestä kolmeen kenraalia, jotka haluaa pelikierroksen aikana aktivoida. Alussa näitä kenraaleja ovat velho Gandalf, haltiakuningas Thranduil, Bard Jousimies sekä Dáin Rautajalka ja myöhemmin lisäksi kotkien ruhtinas. Muita hahmoja ovat näkymättömäksi tekevän sormuksen löytänyt hobittivoro Bilbo Reppuli, vuorenalainen kuningas Thorin Tammikilpi ja muodonmuuttaja Beorn, yhden miehen/karhun armeija. Varjon ainoa hahmo on Bolg, jonka kukistamalla vapaat kansat voivat myös voittaa.

Kenraaleilla on omat hyödylliset kykynsä, kuten Gandalfin taikuus, Thranduilin komentama nuolisade tai useammankin kenraalin mahdollistama joukkojen värväys, ja lisäksi kenraalien aktivoinneista saa vastaavan määrän tilapäistä johtajuutta armeijoille. Maksimiaktivointeja ei välttämättä kuitenkaan kannata tehdä sillä useamman kuin yhden kenraalin aktivoiminen antaa varjolle mahdollisuuden sallimuslaattojen uudelleennostoihin.

Tähän liittyy myös pieni ”push your luck”-elementti, tyytyäkö kohtalaiseen laittaan vai yrittääkö saada parempi? Tämän jälkeen varjon pelaaja saa toimintonoppiensa verran johtajuutta tai armeijoita auttavia lepakkoparvia pelikierrokselle.

Toimintonopat

The Battle of Five Armies perustuu samanlaiselle toimintonoppamekaniikalle kuin War of the Ring. Alussa varjo saa kuusi toimintonoppaa ja vapaat kansat viisi. Vapaiden kansojen pelaaja voi saada lisänopan Thorinin tai Beornin myötä ja varjo valtaamalla kaksi pistepaikkaa samalta vyöhykkeeltä. Noppien heittämisen jälkeen toimintoja tehdään vuorotellen aloittaen vapaiden kansojen pelaajasta, jolla on mahdollisuus myös passata, jos varjolla on enemmän käyttämättömiä noppia jäljellä. Aktivoitujen kenraalien kykyjä käytetään ennen toimintonopan käyttöä.

Toimintonoppien symbolit vastaavat War of the Ringin noppia, mutta niiden käyttöä on hieman muutettu ja monipuolistettu sopimaan taktisemman tason taisteluihin. ”Miekalla” johtajan sisältävä armeija liikkuu ja/tai hyökkää. Myös ”lippua” voi käyttää armeijan, tai armeijoiden, liikuttamiseen tai hyökkäämiseen. ”Kypärällä” saadaan uusia joukkoja tai kootaan joukkojen rivejä ja vähennetään otettua vahinkoa. ”Tapahtumalla” nostetaan tai pelataan kortteja, joita on sekä omia tarinakortteja että yhteisiä tapahtumakortteja. Kortteja voi pelata myös muilla nopilla, jos nopan symboli vastaa kortin symbolia. Vapaiden kansojen nopista löytyy lisäksi jokeritaho. Varjon ”silmä” mahdollistaa hiisien lisäämisen tai hiisiä sisältävien armeijoiden liikkumisen tai hyökkäämisen.

Taistelut

The Battle of Five Armies perustuu taisteluihin ja taisteleminen onkin War of the Ringiä monipuolisempaa mutta myös hitaampaa. Taistelun aluksi tarkistetaan, kummalla armeijalla on maastoetu eli kummalla on enemmän maaston hallitsevia yksiköitä. Esimerkiksi kääpiöt ja hiidet ovat hyviä vuorilla, laaksolaiset raunioissa ja isot örkit hyökätessä. Maastoedun haltija saa nostaa tapahtumakortin, mikä voi olla riittävä motivaatio koko taistelun aloittamiseen.

Maastoedun jälkeen valitaan ja pelataan kortti taistelukierrokselle. Kortti voi olla tapahtumakortti, yksikköön liittyvä taktikointikortti, uudelleenjärjestäymiskortti tai erityistaktiikkakortti. Tapahtumakortit pääsääntöisesti antavat paremman mahdollisuuden osua viholliseen tai vaikeuttavat vihollisen osumista.

Yksiköiden taktikointikortit aktivoituvat, jos yksikkö osuu. Esimerkiksi keihäshaltiat voivat kumota yhden otetun osuman, örkit tuottavat johtajuutta ja hukat realisoivat vastustajan tappioita. Pelatut yksikkökortit jäävät pöytään ja taistelun aikana ne saa takaisin käteen pelattaviksi pelaamalla uudelleenjärjestäytymisen. Uudelleenjärjestäytyminen myös mahdollistaa järjestäytyneen ja yksiköitä säästävän vetäytymisen. Erikoistaktiikkakortit liittyvät lisävahingon mahdollistaviin lepakoihin ja Thoriniin.

Jokainen yksikkö armeijassa antaa taisteluvahvuutta yhden tai kahden verran, ja armeijan yksikkö- ja taisteluvahvuusmaksimi on viisi. Jokaista taisteluvahvuutta kohden saa heittää yhtä taistelunoppaa. Jos on pelannut yksikkökortin, saa vaihtaa vastaavien yksikköjen lukumäärän verran noppia toisiin, millä seurataan yksikön osumista. Lähtökohtaisesti nopalla täytyy heittää vähintään vitonen viholliseen osuakseen, mutta kahlaamon yli, ylämäkeen ja etenkin linnoitukseen hyökkääminen on vaikeampaa, ainakin ensimmäisellä taistelukierroksella. Osumat tuottavat vahinkoa, ja kun vahingon määrä armeijassa on suurempi kuin yksiköiden lukumäärä, yksiköt alkavat kuolla poistaen samalla kaksi vahinkoa.

Taistelukierroksen jälkeen hyökkäyksen voi keskeyttää tai puolustaja voi vetäytyä, mikäli se on mahdollista. Jos vetäytyminen tehdään ilman pelattua uudelleenjärjestäytymistä, vahingot kärsitään kunnes vahinkoa on korkeintaan yhden verran jäljellä. Jos turvallista (eli samalla puolella jokea olevaa, ympäristöltään vihollisesta vapaata) vetäytymisaluetta ei ole, hyökkääjä päättää vetäytymispaikan ja puolustaja kärsii yhden lisävahingon. Omalle alueelle tai oman armeijan luokse vetäytyminen on kuitenkin aina mahdollista.

Mielipide pelistä

The Battle of Five Armiesissa on muutamia asioita, joita olisi voitu parantaa. Ensinnäkin hahmojen määrä puolten välillä on epäsuhtainen, mikä on lähdemateriaalin mukaista, muttei pelillisesti erityisen tyydyttävää. Pelkkä Bolg ei innosta samalla tavalla kuin yksilölliset vapaiden kansojen hahmot. Hahmojen myötä vapaiden kansojen joukoille on myös helpommin tarjolla pysyvää johtajuutta.

Toiseksi joukkojen nimettömät kapteenit ja komentajat olisi saanut tuottaa figuureilla pahvitokenien sijaan. War of the Ringin omistajat voivat tätä auttaa jonkin verran vapaiden kansojen johtajien osalta, mutta varjon armeijoiden komentajiksi sormusaaveet eivät sovi temaattisuuden kärsimättä. Muut tokenit ajavat asiansa, mutta ainakin vahinkomarkkereille haen korvaavaa vaihtoehtoa. Sallimuslaatat kaipaavat myös pussia. Toinen setti taistelunoppia, tai edes muutama ylimääräinen, ei olisi haitaksi, mutta pelin mukana tulevat nopat kuitenkin riittävät tarpeeksi usein yhtäaikaiseen heittelyyn.

Kolmanneksi taistelussa on pieniä ongelmia. Yksikkökorttien myötä taisteleminen on hitaampaa kuin War of the Ringissä, lisäksi taistelut voivat kestää tai venyä sillä hyökkäyksen jatkaminen ei vaadi uhrauksia, ja toisinaan puolustaja ei voi vetäytyä kuolematta. Niin tapahtuma- kuin yksikkökorttien vaikutukset ovat hauskoja ja toimivia. Tapahtumavaikutuksista yksi kuitenkin nousee yli muiden. ”Tiheä sumu” päättää taistelun kierroksen jälkeen, piste. Koska sitä ei voi estää ja ainoa ”vastakeino” on lyödä vihollinen yhdessä kierroksessa, se helposti ratkaisee pelin voiton. Korttien valitseminen ja pelaaminen ei myöskään saavuta samanlaista ”mind game” -fiilistä kuin War of the Ringissä.

Pienempinä kehityskohteina sallimuslaattojen ”push your luck” -elementtiä olisi voinut hioa hieman ja alueiden pistearvojen ja varjon pistetavoitteen puolittaminen olisi ollut mielestäni tyylikkäämpi ratkaisu.

Tasapainoa ja tuuria

Peli tuntuu olevan kohtuuhyvin tasapainossa, ainakin osapuolten voittojen osalta. Onnen vaikutus on kuitenkin War of the Ringiä suurempi. Toimintonopat voivat olla armottomampia, ja jos esimerkiksi varjon hyökkäys ei käynnisty, vastassa on helposti yhtä paljon vapaiden kansojen joukkoja, mutta paremmin johdettuina. Toisaalta vapaiden kansojen ”miekka”-kierrokset eivät erityisesti auta ennen kuin pohja puolustaville armeijoille on luotu.

Taisteluissa armeijoiden koot vastaavat War of the Ringiä enemmän toisiaan, mikä tuo onnen vaikutuksen paremmin esiin. Vahinkojen kertyminen siirtää swingin vaikutuksen hieman myöhemmäksi, mutta ei ole mitenkään tavatonta, että esimerkiksi muutamien tasaisesti otettujen vahinkojen jälkeen seuraavalla kierroksella toinen armeija on käytännössä tuhoutunut toisen puhallellessa vähäiset vahingot pois seuraavalla toiminnolla. Armeijan menetys on War of the Ringiä ratkaisevampaa pienemmän pelialueen myötä.

Pelit ovat jääneet monesti ”vajaiksi” kokemuksiksi eli peli on ”loppunut” kesken tai ei ole kantanut loppuun asti. Kolmen neljän kierroksen pelit eivät ole tavattomia, minkä seurauksena Thorin ja kotkat eivät ole usein olleet kovin näkyvissä rooleissa. Beornin rooli on ollut näkyvä, koska Beornin ilmestyminen kun varjolla on alle kuusi voittopistettä päättää myös pelin vapaiden kansojen voittoon (sillä peli on tällöin käytännössä jo ratkennut), mutta pelilaudalla Beornin saavutuksista ei ole vielä jäänyt kerrottavaa. Pelin päättyminen sallimukseen on myös toistaiseksi näkemättä. The Battle of Five Armies ei vielä siis oikein ole jättänyt mieleen (tarinallisesti) unohtumattomia pelikokemuksia.

Yhteenveto

The Battle of Five Armies on hyvä peli ja pidän etenkin pelin toimintonoppien soveltamisesta taktisemman tason peliin ja yksiköiden taktikoinnista taistelussa. The Battle of Five Armies ei kuitenkaan nouse osiensa summaa korkeammalle, toisin kuin War of the Ring.

Oleellinen tekijä tässä on erot pelien etenemisessä ja lähdemateriaalin runsaudessa. War of the Ringin asymmetrisestä kilpajuoksusta Sormuksen tuhoamisen ja vapaiden kansojen kukistumisen kesken kiehtovan tekee molempien osapuolten mahdollisuus vaikuttaa kummallakin saralla. The Battle of Five Armiesissa kontrolli on vähäisempää toisen kamppailun puuttuessa, ja paine on alusta alkaen varjolla.

Vertaileminen War of the Ringiin voi olla kokeneelta pelaajalta hieman epäreilua, mutta War of the Ring on monitahoisempi peli, jota The Battle of Five Armies ei pysty haastamaan.

Faktat The Battle of Five Armiesista

Suunnittelijat: Francesco Nepitelli, Marco Maggi, Roberto Di Meglio

Julkaisijat: Ares Games (2014)

Mutkikkuus: Säännöissä on opeteltavaa, mutta ne ovat loogisia. Toiminnot ovat selkeät, taisteleminen on monimutkaisempi osa peliä.

Onnen vaikutus: Noppiin liittyy tuuria, mutta kokeneempi ja taitavampi pelaaja voittaa todennäköisemmin.

Vuorovaikutus: Kaksinpelattavien sotapelien tapaan suuri.

Teema: Tolkienille ja Hobitille uskollinen

Uudelleenpelattavuus: Pelimekaniikka tekee jokaisesta pelistä erilaisen. Peli etenee samalla tavalla, mutta taistelupaikat muuttuvat.

Kieliriippuvuus: Suuri, kortit sisältävät paljon oleellista tekstiä.

Pelaajamäärä: 2

Pituus: 90–240 min