Pelitalo Plaid Hat Games julkaisi ensimmäisen pelinsä Summoner Warsin vuonna 2009. Peli menestyi ja antoi julkaisijalle loistavan ponnahdusalustan. Vaikka yhtiö on tämän jälkeen julkaissut muitakin pelejä, on Summoner Wars edelleen sen lippulaiva. Tämän huomaa myös julkaistujen lisäosien määrästä.
Summoner Warsissa pelaajat valitsevat oman armeijansa ja taistelevat toisiaan vastaan 8×16 ruudun alueella. Peli on pohjimmiltaan kevyt, kaksinpelattava miniatyyrisotapeli tietyin muutoksin. Mukana on toki niin fantasiaörmyt, nopat kuin armeijatkin, joista jokaisella on toisistaan erottuva taistelutyylinsä. Pienoismallien tilalla on kuitenkin kortit ja peli on lähestulkoon korttipeli.
Armeijoiden taisteluja
Molemmat pelaajat saavat oman armeijansa, johon kuuluvat erilaiset perussotilaat, kolme vahvempaa taistelijaa ja yksi voimakas loitsija. Jokaiselle pakalle on tarkoin määrätty alkukokoonpano, joka pelin alussa määrittelee, mihin ruutuun mikäkin kortti laitetaan. Loput kortit sekoitetaan nostopakaksi ja peli voi alkaa.
Pelaaja tekee vuorollaan kuusi asiaa. Ensin nostetaan käteen viisi korttia, jonka jälkeen loihditaan taistelukentälle uusia taistelijoita. Loihtimiseen tarvitaan oliosta riippuen tietty määrä taikaa ja olion voi loitsia vain oman muurin viereen.
Tämän jälkeen kädestään voi käyttää yhden tai useamman erikoiskortin, jotka antavat yleensä lisävoimia tai muita etuja sen vuoron ajaksi. Tässä vaiheessa pelaaja voi myös rakentaa laudalle lisää muureja, jotka luovat turvaa ja uusia paikkoja tulevia taistelijoita varten. Neljänneksi valitaan kolmea hahmoa ja liikutetaan niitä laudalla enintään pari ruutua.
Sitten alkaa sotiminen. Hyökätä voi enintään kolmella hahmolla ja sotiminen hoidetaan nopanheitoilla. Heitettävien noppien määrä riippuu hyökkäävästä hahmosta ja sen ominaisuuksista. Jokainen noppa, jossa on luku 3 tai enemmän osuu. Jos hyökätty örmy tai muuri saa tarpeeksi osumia ja kuolee, kortti siirretään voittavan pelaajan taikapakkaan. Vastapelaajan joukkojen tuhoaminen kasvattaa siis samalla oman taian määrää.
Vuoron lopussa pelaaja saa vielä poistaa kädestään haluamansa määrän käsikortteja taikapakkaan. Loput kortit jäävät käteen ensi kierrosta varten. Tämän jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle ja sama kaava toistuu. Pelin voittaa se, joka saa ensiksi tuhottua vastapuolen loitsijan.
Yksinkertainen, mutta monipuolinen
Summoner Warsin yksi ehdoton vahvuus on sääntöjen yksinkertaisuus. Alkuun eri sotilaiden erikoiskykyjen muistaminen voi tuottaa pientä päänvaivaa, mutta jo yhden pelin jälkeen pelaaminen helpottuu. Pelin rytmi iskostuu helposti selkärankaan, sillä edellä mainitut kuusi vaihetta toistuvat läpi pelin. Sääntöpoikkeuksia on hyvin vähän.
Yksinkertaisuudestaan huolimatta peli tarjoaa runsaasti vaikeita päätöksiä. Uusien hahmojen ja muurien sijoittelu on tärkeää, sillä huonosti asemoitu taistelija on samantien kuolleena vastapelaajan taikapakassa. Lisäksi jokaisen kortin kohdalla on päätettävä, loitsiiko sen taisteluun vai lisääkö sen taikapakkaan. Taikaa on vähän, joten kaikkia vahvimpia taistelijoita ei yhdessä pelissä pysty taikomaan.
Eri armeijapakat ovat pelin toinen hieno piirre, sillä jokainen niistä tuntuu erilaiselta. Saatavilla ovat joukkovoimaan ja hyökkäykseen luottavat peikot sekä puolusvoittoiset, muureja vastaan iskevät kääpiöt. Örkit ovat voimakkaita, mutta hyvin ennalta-arvaamattomia, haltiat jopa täysin riippumattomia noppatuloksista. Pelkästään yhden armeijan opetteluun ja hallintaan uppoaa monta peliä, jonka jälkeen uusi armeija antaa jälleen täysin uuden haasteen.
Hyökkäys on paras puolustus
Peli on tarkoitettu kahdelle pelaajalle, mutta lisälaudan ostaja voi pelata myös nelistään, jolloin tiimit taistelevat vastakkain. Tai ainakin teoriassa voi, käytännössä nelinpeli kestää aivan liian kauan ja jo pois pudonnut pelaaja voi joutua katselemaan pelin loppumista yllättävän pitkään. Kaksinpelikään ei markkinapuheista huolimatta ole supernopea, vaan pelit venyvät puolen tunnin sijaan lähemmäs tunnin.
Koska taian määrä kasvaa toisen pelaajan joukkojen tuhoutuessa, peli on hyökkäyspainotteinen. Tämä riippuu osittain pelattavasta armeijasta, mutta mikäli taisteluita alkaa pakoilemaan, on peli hävitty. Myös toisen pelaajan muureja vastaan voi hyökätä, mikä alkuun tuntuu typerältä. Kuitenkin muurin tuhoutuessa vastapelaaja ei voi taikoa uusia joukkoja ja voi joutua todellisiin vaikeuksiin.
Vaikka Summoner Wars on taktinen peli, on siinä mukana myös runsaasti tuuria. Sekä korttien nostojärjestys että nopat voivat heilauttaa ottelun jomman kumman eduksi. Harvoin huono tuuri pilaa pelin täysin, joten omilla valinnoilla on suuri merkitys. Tuurin ja taidon suhde on hyvin lähellä Memoir 44:sta, vaikkei peli ole ihan niin armoton – pelatessa pakan ehtii käydä kokonaan läpi ja noppien osumatarkkuus on suurempi.
Mikäli kiinnostusta löytyy, pelissä voi harrastaa myös pientä pakanrakennusta. Jokaiselle armeijalle on olemassa omat lisäpakat, joiden avulla omaa armeijaansa voi muuttaa haluamakseen ja antaa sille ripauksen yllätyksellisyyttä. Läheskään kaikkia kortteja ei voi vaihtaa, joten pakan rakentaminen on pienimuotoista, mutta samalla yksinkertaista ja helppoa.
Mistä aloittaa?
Summoner Warsiin tutustumisen voi aloittaa monella tapaa. Sarjaan on ilmestynyt kaksi aloitussettiä, Phoenix Elves vs Tundra Orcs ja Guild Dwarves vs Cave Goblins. Nämä pelit ovat hyvä tapa tutustua Summoner Warsin maailmaan pienellä panostuksella. Paketin mukana tulee kaikki tarvittavat komponentit ja kaksi eri armeijaa.
Toinen tapa on satsata heti enemmän ja hankkia Master Set -paketti, joka sisältää yhteensä kuusi erilaista armeijaa ja laadukkaamman pelilaudan. Armeijat ovat hieman aloituspelejä haastavampia, mutta pelattavaa paketista löytyy runsaammin.
Mikäli peli koukuttaa, ostettava ei vähällä lopu. Jo edellä mainittujen armeijoiden lisäksi peliin on tähän mennessä julkaistu kuusi lisäarmeijaa. Jokaiseen näistä 16:sta armeijasta voi vielä hankkia lisäpakat ja uudet loitsijat pakanrakennusta varten. Rahaa siis saa halutessaan poltettua runsaasti, mutta pelkällä peruspelilläkin pärjää.
Toinen laitos
Pelistä ilmestyi Second Edition vuonna 2021. Uudessa laitoksessa pelin ulkoasu on uusittu, sääntöjärjestelmä on viritetty kuntoon ja peliä voi nykyään pelata korttien lisäksi netissä selainpohjaisella sovelluksella.
BoardGameGeekissä on hyvä ketju laitosten välisistä eroista.
Faktat Summoner Warsista
Suunnittelija: Colby Dauch
Julkaisija: Plaid Hat Games (2009)
Mutkikkuus: Säännöt ovat helpot ja peli nopeutuu, kun oma pakka tulee tutuksi.
Onnen vaikutus: Kohtalainen. Kortit ja nopat tuovat peliin epävarmuutta, mutta niitä voi hallita järkevällä pelillä.
Vuorovaikutus: Toisen pelaajan joukkoja pyritään hävittämään, joten peli on lähes jatkuvaa hyökkäämistä.
Teema: Fantasiaelementtien luulisi miellyttävän teeman faneja.
Uudelleenpelattavuus: Pelkästään yhden pakan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen saa käytettyä useamman pelikerran ja jokainen lisäpakka tuplaa pelikertojen määrän.
Kieliriippuvuus: Korteissa on tekstiä melko paljon, joten niiden kieltä on osattava.
Pelaajamäärä: 2–4. Käytännössä kaksinpeli.
Pituus: 30–60 minuuttia.
2 vastausta aiheeseen “Summoner Wars”
Kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas peli. Suomen kesä pakotti takomaan mökillä kymmeniä eriä kääpiöt vs. luolapeikot varianttia. Pelikaveri oli seiskavuotias ja pelin ainoa ärsyttävä piirre on erikoiskorttien kuvitus, joka on turhan samankaltaista. Master setin laitoin ostoslistalleni.
”Pelin ainoa ärsyttävä piirre on erikoiskorttien kuvitus”.
Niin, siinä ne pelin puutteet sitten olivatkin. Käsittämättömän alhaisia arvosanoja ovat suomalaiset tälle antanut. BGG:n mukaan maailman 35. paras peli, mutta kyllä tuosta voisi laittaa reilut 30 pykälää ylöspäin mielestäni…
Sopivan yksinkertainen, taktinen loistopeli.