Stone Age Junior yllätti. Peli nappasi Saksan parhaalle lastenpelille myönnettävän Kinderspiel des Jahresin vuonna 2016. Palkinto oli peliharrastajien peleistä paremmin tunnetun Hans im Glückin ensimmäinen.
Ainekset ovat kuitenkin kohdallaan. Pohjalla on pidetty Stone Age, lastenversion suunnittelijana Carcassonne Juniorin tehnyt Marco Teubner ja kuorrutuksena päällä Michael Menzelin tyylikäs kuvitus ja mukavantuntuiset komponentit – ei ihme, että peli voitti palkinnon.
Kerää ja rakenna
Alkuperäinen Stone Age on työläistenasettelupeli, jossa kerätään resursseja ja rakennellaan niillä sitten majoja. Tämä perusrunko – pelissä on toki paljon muutakin – on napattu junioriversionkin juoneksi. Ensimmäisenä kolme mökkiä rakentanut voittaa.
Pelilaudalla on rata, jolla liikutaan keräten resursseja: yhdestä ruudusta saa mustikoita, toisesta ruukkuja, kolmannesta nuolenkärkiä ja niin edelleen. Lisäksi tarjolla on vaihtoruutu, jossa voi vaihtaa tavaroita muodosta toiseen, jokerimerkkejä tarjoava ruutu ja tärkeimpänä rakentamisruutu, jossa voi rakentaa yhden kolmesta tarjolla olevasta mökistä maksamalla vaaditut resurssit.
Liikkuminen laudalla tapahtuu metsää penkomalla. Laudan ympärillä on metsälaattoja, joista joka vuoro käännetään yksi. Laatassa on joka nopanheiton tulos, jonka mukaan rataa kierretään, tai sitten komento loikata suoraan tiettyyn ruutuun. Kun laatta on avattu, sitä ei voi käyttää uudestaan. Kun joku vierailee mökinrakennusruudussa, laatat käännetään takaisin piiloon ja ne voi käyttää taas uudestaan.
Tässä vaiheessa pelaajan on lisäksi vaihdettava kahden laatan paikkaa, mikä hieman vaikeuttaa muistamista. Olennaisten laattojen sijainnista pysyy kyllä helposti selvillä.
Nopea, jännittävä peli
Stone Age Junior ei viivy pöydällä liian pitkään, kolme mökkiä saa kokoon aika nopeasti. Jännitystä pelin ajan riittää hyvin. Kun tarjolla on vain kolme mökkiä, pelaajamäärän kasvaessa kasvaa todennäköisyys, että kaksi pelaajaa tavoittelee samaa mökkiä. Tästä voi seurata pahaa mieltä, kun joku nappaa juuri sen mökin, jonka toinen olisi tahtonut rakentaa, mutta sen häijymmäksi vuorovaikutus ei Stone Age Juniorissa äidy, ja tällaistahan lautapeleissä on opittava sietämään.
On ilo havaita, että Stone Age Junior on taitopeli, olkoonkin että mitattava taito on lähinnä muistia. Pienempien lasten – pelin ikäsuositus alkaa jostain viisivuotiaista – pelaaminen lienee aika sattumanvaraista, mitä resurssien keräämiseen tulee, kouluikäiset lapset osaavat sitten jo taktikoida ja peli käy lopulta vähän liian helpoksi. Siinä vaiheessa onkin sitten aika siirtyä haastavampien pelien pariin, vaikkapa sitten siihen alkuperäiseen Stone Ageen.
Yhtä kaikki Stone Age Junior toimii kohderyhmälle oivallisesti ja näyttää myös erittäin hyvältä. Ei siis ihme, että Kinderspiel des Jahres osui kohdalle, enkä yllättyisi, jos peli nappaisi myös Suomen Vuoden lastenpelin palkinnon.
Faktat Stone Age Juniorista
Suunnittelijat: Marco Teubner
Julkaisija: Hans im Glück, Lautapelit.fi (2016)
Mutkikkuus: Säännöt ovat erittäin helpot. Ensimmäisten pelien jälkeen lasten pitäisi osata pelata tätä myös ilman aikuisten apua.
Onnen vaikutus: Pelissä on lastenpeliksi aika vähän tuuria. Metsälaattojen kääntely on alkuun sattumanvaraista, mutta pelin edetessä muuttuu helpommaksi.
Vuorovaikutus: Mökkejä voi rakentaa toisen nenän edestä ja jos molemmat koiralaatat ovat jollakulla, koiran voi napata haluamaltaan pelaajalta. Siinäpä se suora vuorovaikutus; kyllä tästäkin joku mielensä pahoittaa, mutta kovin häijy pelissä ei voi olla.
Teema: Toimii, ohjekirjassa on hauska aukeaman selitys siitä, mistä tässä kaikessa on kysymys.
Uudelleenpelattavuus: Aikuiselle Stone Age Junior on leppoisaa pelattavaa, lapsetkin viihtyvät – kyllä tätä jaksaa pelata ja kun on tarpeeksi pelannut, onkin sitten kypsä siirtymään eteenpäin.
Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole lainkaan tekstiä.
Pelaajamäärä: 2–4, enemmän on parempi.
Pituus: 15 minuuttia