Star Wars: The Clone Wars

Star Wars: The Clone Wars – A Pandemic System Game on Tähtien Sota -universumiin sijoittuva Pandemic-yhteistyöpeli, jonka tapahtumat sijoittuvat The Clone Wars -animaatiosarjan ajalle eli episodien 2 ja 3 väliin. Kyseinen sarja on Tähtien Sota -universumin virallista kaanonia ja lisää melko paljon universumista tuttujen hahmojen tarinoihin sisältöä, minkä vuoksi sarjaa katsomattomat voivat jonkin verran ihmetellä esimerkiksi pelissä olevia pahiksia, kuten vaikkapa Darth Maulia, jonka Obi-Wan Kenobi varsin mallikkaasti leikkaa kahtia jo episodi 1:n lopussa.

Peliä pelatakseen pelaajien ei kuitenkaan ole pakko olla katsonut kyseistä sarjaa, saati tuntea Tähtien Sota -universumia erityisen tarkasti. No mutta se alkulätinöistä – kiinnitä valosapeli vyöllesi, hyppää kiiturisi kyytiin ja osallistu kloonisotiin!

Uhka universumissa

Pelin idea on varsin simppeli: pelaajat pyrkivät suorittamaan tehtäviä sekä käymään lopputaistelun pahista vastaan ennen kuin galaksissa vallitsevan uhkan määrä kasvaa maksimiinsa. Jos uhkan määrä kasvaa maksimiinsa ennen kuin pelaajat saavat voitettua pahiksen lopputaistelussa, pelaajat häviävät pelin.

Pelattavia jedisotureita on tarjolla seitsemää erilaista, joista pelaajat valitsevat itselleen mieluisensa. Monille tuttujen Anakinin, Obi-Wanin ja Yodan lisäksi pelissä voi pelata esimerkiksi myös hieman tuntemattomammilla Luminara Undulilla ja Aayla Securalla. Kullakin jedillä on oma erikoistoimintonsa, mutta muuten jedit toimivat samalla tavalla.

Lisäksi pelaajat valitsevat, ketä galaksia myllertävää pahista vastaan haluavat taistella. Tarjolla on Asajj Ventress, Darth Maul, kenraali Grievous tai kreivi Dooku. Jokaisella pahiksella on oma toimintokorttipakkansa, mikä määrittelee pahiksen tekosia galaksissa.

Alkuvalmisteluissa sekä pahis että joukko taisteludroideja sijoitetaan pelilaudalle sattumanvaraisille planeetoille kääntämällä kortteja erillisestä invaasiopakasta. Kukin invaasiopakan kortti määrittelee, mille planeetalle droideja asetetaan. Pelaajat myös päättävät, millä vaikeusasteella haluavat pelata peliä ja ottavat peliin mukaan sen mukaisesti tehtäväkortteja, jotka pelaajien pitää suorittaa ennen lopputaistelua.

Lopuksi pelaajat saavat, pelaajamäärästä riippuen, kolme tai neljä käsikorttia nostopakasta. Käsikortteja on neljää erilaista. Rynnäkkö- ja häivekortteja käytetään vahvistamaan omia tai toisten samalla planeetalla olevien jedien hyökkäyksiä. Panssarikortteja käytetään estämään joko itseään tai toista samalla planeetalla olevaa jediä ottamasta vahinkoa.

Kulkuneuvokorteilla pelaaja voi vauhdittaa omaa tai toisen samalla planeetalla olevan jedin liikkumista: käyttämällä kulkuneuvokortin liikkumassa oleva jedi voi ottaa yhden askeleen enemmän. Liittolaiskortit antavat ainutlaatuisia toimintoja tai hyötyjä pelaajille. Niitä voi pelata missä vaiheessa tahansa, myös toisten pelaajien vuorolla vaikka pelaajat eivät olisikaan samalla planeetalla. Siinä missä muut käsikortit vain käännetään käytettäessä sivuttain, liittolaiskortit laitetaan käytön jälkeen poistopakkaan.

Kunhan käsikortit on jaettu ja kaksi tehtävää käännetty näkyviin, peli on valmis alkamaan. Pelin aloittaa pelaaja, jolla on etulyöntiasema (the high ground, Tähtien Sota -fanit kyllä ymmärtävät).

Olkoon Voima kanssasi

Vuorollaan pelaaja voi tehdä enimmillään neljä perustoimintoa valiten haluamansa toimintonsa neljästä toimintovaihtoehdosta. Pelaaja voi tehdä saman perustoiminnon useamman kerran vuorollaan sekä parantaa perustoimintoja käyttämällä käsikorttejaan aiemmin esitellyn mukaisesti. Neljän perustoiminnon lisäksi pelaaja voi kerran vuorollaan tehdä jedinsä erikoistoiminnon. Perustoiminnot ovat lentäminen, vahvistaminen, hyökkääminen ja tehtävän suorittaminen.

Lentässä pelaaja liikuttaa jediään planeetalta toiselle yhden askeleen toimintoa kohden. Vahvistamisessa pelaaja nostaa itselleen yhden käsikortin lisää toimintoa kohden. Pelaajalla voi olla käsikortteja enimmillään seitsemän, mutta enimmäismäärän voi hetkellisesti ylittää. Kortin nostamisen jälkeen ylimääräiset kortit pitää laittaa poistopakkaan.

Hyökätessään pelaaja taistelee planeetallaan sijaitsevia vihollisia eli droideja, saartoaluksia ja pahista vastaan. Pelaaja heittää taistelunoppaa, joka määrittelee vihollisiin tehtyjen osumien ja pelaajan ottaman vahingon määrän. Jokaista osumaa kohden pelaaja tekee yhden vahingon vihollisiin ja jos osumien määrä ylittää vihollisen voiman, vihollinen poistetaan laudalta. Droidit kestävät yhden osuman, saartoalukset kaksi osumaa ja pahikset kahdesta kolmeen osumaa.

Osumat voi jakaa vihollisten kesken haluamallaan tavalla eli esimerkiksi tekemällä neljä osumaa pelaaja voi poistaa planeetalta yhden saartoaluksen ja kaksi droidia tai vaikka neljä droidia. Jokaista nopasta ottamaansa vahinkoa sekä jäljellä olevaa vihollista kohden pelaajan pitää poistaa yksi käsikorteistaan taistelun lopuksi.

Pelaaja voi yrittää suorittaa yhden aktiivisista tehtävistä (tai pelitilanteesta riippuen lopputaistelua). Pelaajan on oltava tehtäväkortissa merkityllä planeetalla, jolla ei saa olla saartoalusta eikä pahista. Tehtävää suorittaessaan pelaaja heittää taistelunoppaa, minkä jälkeen hän ja muut samalla planeetalla olevat pelaajat voivat käyttää käsikorttejaan osumien lisäämiseksi.

Jos osumien määrä on saman verran tai enemmän kuin tehtäväkortissa vaadittu määrä, tehtävän suorittaminen onnistuu. Tällöin vuorossa oleva pelaaja ottaa nopan ja tehtäväkortin osoittamat vahingot, tehtäväkortti poistetaan pelistä ja tehtäväkorttipakan päällimmäinen kortti nostetaan uudeksi tehtäväksi.

Osassa tehtävistä on myös seurauksia, jotka aktivoituvat kun tehtävä on suoritettu onnistuneesti tai kun tehtävä nostetaan pakasta. Jos tehtävän suorittaminen epäonnistuu, tehtäväkorttia ei poisteta pelistä ja vuorossa oleva pelaaja kärsii vain nopan osoittaman määrän vahinkoa.

Jos suoritettu tehtävä oli tehtäväkorttipakan viimeinen kortti, lopputaistelu alkaa. Pahiksen hahmokortti käännetään ympäri, siinä ilmoitetut valmistelut tehdään ja pelaajat voivat viimein koittaa saattaa pelin päätökseen. Usein lopputaistelu muuttaa pahiksen voimatasoa, mutta se voi lisäksi myös muuttaa eri tapahtumien seurauksia. Kunkin pahiksen hahmokortissa kerrotaan tarkemmin, miten kyseisen pahiksen voi voittaa.

Kun yksi pelaaja on tehnyt korkeintaan neljä perustoimintoa ja mahdollisen erikoistoiminnon (eikä lopputaistelua ole vielä voitettu), on vihollisten vuoro aktivoitua.

Älä koskaan aliarvioi Voiman pimeää puolta

Vihollisten aktivoitumisen alussa pahiksen toimintokorttipakasta nostetaan päällimmäisin kortti, jonka vaikutukset sitten toteutetaan. Jokainen pahis toimii hieman eri tavalla:

• Asajj Ventress pyrkii siirtymään tehtäväplaneetoille tai niiden luokse aiheuttaen vahinkoa lähellä oleville jedeille.
• Kenraali Grievous lietsoo kaikkia vihollisia tuottamaan vahinkoa jedeille. Lisäksi Grievous voi saada aikaiseksi ylimääräisiä invaasioita.
• Darth Maulin voima kasvaa vuorojen kuluessa, mikä voi johtaa myös galaksissa vallitsevan uhkan lisääntymiseen.
• Kreivi Dooku ei ole laudalla yksin, vaan Dookun ollessa pelissä myös Grievous ja Ventress metsästävät lähellään olevia jedejä.

Pahiksen aktivoitumisen jälkeen taisteludroideja lisätään pelilaudalle kääntämällä invaasiokorttipakasta 2-4 korttia riippuen siitä, missä kohtaa invaasiomerkki on. Jokaisella pahiksella on pakassaan myös yksi kortti, mikä palauttaa kaikki jo pelatut invaasiokortit takaisin invaasiokorttipakan päälle sekä liikuttaa invaasiomerkkiä yhden askeleen. Jos jollekin planeetalle on menossa neljäs droidi, droidia ei laitetakaan planeetalle, vaan sen sijasta planeetalle asetetaan saartoalus.

Jos vihollisten aktivoitumisen jälkeen galaksissa vallitseva uhka ei ole noussut maksimiinsa, vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Galaksissa vallitsevan uhkan määrä voi lisääntyä neljällä tavalla. Kun pelaajat asettavat neljännen droidin sijasta saartoaluksen planeetalle, uhkamerkkiä liikutetaan yksi askel. Jos droideja tai saartoaluksia lisättäessä niitä ei ole enää varannoissa, uhkamerkkiä liikutetaan yksi askel jokaista droidia ja saartoalusta kohden, joita pelaajat eivät voi asettaa laudalle. Kun invaasiomerkkiä pitäisi liikuttaa, mutta se ei ole enää mahdollista, uhkamerkkiä liikutetaan sen sijaan yksi askel. Jotkut pahisten toiminnot voivat liikuttaa uhkamerkkiä suoraan.

Pelissä siis vuorotellaan pelaajien ja vihollisten välillä: viholliset aktivoituvat aina, kun yksi pelaajista on toteuttanut vuoronsa. Tätä jatketaan, kunnes pelaajat ovat suorittaneet kaikki tehtävät ja voittaneet pahiksen lopputaistelussa (jolloin pelaajat voittavat) tai galaksissa vallitseva uhka nousee maksimiinsa (jolloin viholliset voittavat).

Lieviä häiriöitä Voimassa

The Clone Wars soljuu nopeasti ja mekaniikat toimivat hyvin yhteen, sen verran pelin taustalla on muiden Pandemia-pelien tuomaa pelisuunnittelun osaamista ja kokemusta. Kunhan droidit alkavat kunnolla levittymään pelilaudalle ja galaksissa vallitsevan uhkan määrä kasvaa, peliin tulee jännitettä ja pientä kiireen tuntua. Tehtäviä on suoritettava, mutta droidejakaan ei voi päästää valloilleen, jotta uhkan määrä ei lähde kasvamaan liian nopeasti – uhkan määrää kun ei pysty millään tavalla laskemaan sen lähdettyä nousuun. Ilman yhteistyötä ja suunnittelua peliä tuskin pääsee kovin helposti lävitse.

Silti olen lievästi pettynyt The Clone Warsiin. Pidemmän päälle kloonisotailu on omaan makuuni vähän liian putkijuoksua, eikä se herätä minussa erityistä innostusta muutaman pelikerran jälkeen. En toisaalta ole ikinä erityisesti viihtynyt Pandemia-pelien ääressä, sillä niiden mekaniikat eivät kutkuta makunystyröitäni. Tämän yksilön ääreen minut houkuttelikin suurimmaksi osaksi sen teema. Olen pienestä pitäen ollut Tähtien Sota -fani taistellen lapsuuteni kesät mökkitien varsia peittäviä droidimaitohorsma-armeijoita vastaan, minkä vuoksi halusin antaa The Clone Warsille mahdollisuuden.

Olisin toivonut tältä peliltä vahvempaa eeppisyyden tunnetta, mitä nyt tuntuu syövän erityisesti pahisten yksitoikkoisuus tai jopa suoranainen tylsyys. Pahikset vaikuttavat suurimmaksi osaksi pyörivän omiaan pelilaudalla, eivätkä ne tunnu aiheuttavan erityistä uhkan tuntua. Sitä paitsi pahiksen saa suhteellisen helposti pelattua pois laudalta jo pelin aikaisessa vaiheessa ja pahimmillaan myös pysymään poissa laudalta pitkään, kun pahiksilla on pääsääntöisesti pakassaan vain yksi kortti, jolla he palaavat laudalle (ennen lopputehtävän alkamista).

Jos edellä mainitut harmituksen aiheeni eivät haittaa, tai ne antaa anteeksi, ja peliin asennoituu sopivalla keveydellä, Star Wars: The Clone Warsista kuoriutuu kuitenkin aivan toimivaa pelattavaa. Vaikka peli ei herätäkään minussa suurempia innostuksen tunteita, ei sen ääressä istuminen myöskään tuota pahan olon tuntemuksia. Aivan hyvillä mielin voin tätä silloin tällöin pelata erän tai kaksi ihan vain teeman vuoksi, yhden erän kun pelaa helposti alle tuntiin.

Pandemian sota vai Tähtien pandemia?

Tarkastellaanpa tähän loppuun The Clone Warsia suhteessa muuhun Pandemia-peliperheeseen. Koska minulla on hyvin kevyt kosketus Pandemia-peleihin, enkä siten osaa omalta osaltani verrata The Clone Warsia muihin saman perheen peleihin kovin syvällisesti, joudun pitkälti turvautumaan nyt lautapeliyhteisön konsensukseen.

Lueskeltuani BGG:n arvosteluja ja keskusteluja sekä katsottuani arvosteluvideoita vaikuttaisi siltä, että Star Wars: The Clone Wars jakaa mielipiteitä. Osan mielestä se uudistaa ja hioo tuttuja pelimekaniikkoja luoden mukavasti uutta koettavaa Pandemia-perheeseen kuitenkaan rikkomatta hyväksi koettuja käytänteitä. Osa puolestaan kokee The Clone Warsin olevan liian helppo ja käytännössä vain teemallinen uudistus. Pisimmälle pohdinnoissaan on joka tapauksessa tainnut mennä Dice Towerin Mike DiLisio, joka pohtii Dice Towerin videoarvostelussa, onko Star Wars: The Clone Wars enää Pandemia-peli ollenkaan.

Olipa sitten niin tai näin, kokeneetkin Pandemia-peliperheen ystävät vaikuttavat kuitenkin pääsääntöisesti olevan tyytyväisiä Star Wars: The Clone Warsiin. Siten uskallan sanoa, että jos olet suuri Pandemia-fani, kannattaa tämäkin yksilö testata. Jos taas niin Pandemia-pelit kuin Tähtien Sota -teemakaan eivät kiinnosta, voit ohittaa Star Wars: The Clone Warsin hyvillä mielin: se ei varmasti tule innostamaan sinua kummankaan franchisen puoleen.

Faktat Star Wars: The Clone Warsista

Suunnittelija: Alexandar Ortloff

Julkaisija: Z-Man Games (2022)

Mutkikkuus: Säännöiltään Star Wars: The Clone Wars on hyvin suoraviivainen. Sen haastavuus tuleekin ennemmin siitä, kuinka pitää vihollisjoukot kurissa ja samalla suorittaa tarvittavia tehtäviä, jotta pääsee pahiksen kimppuun. Laatikon kyljessä oleva ikäsuositus 14+ tuntuu joka tapauksessa turhan korkealta.

Onnen vaikutus: Pelissä on jonkin verran nopan pyörittelyä ja korttivetoisuutta. Joskus onni vain ei ole kohdallaan ja noppa tarjoilee huonoja tuloksia eikä pakasta nouse tarvittavia kortteja. Kuitenkin yhteistyöllä ja suunnittelulla pelaajat voivat pääsääntöisesti vähentää onnen vaikutusta menestyäkseen pelissä.

Vuorovaikutus: Yhteistyöpeleissä pelaajien välinen vuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää ja siten se on tässäkin pelissä: voittaakseen pelaajien on tärkeää keskustella, mitä ovat tekemässä ja mihin pystyvät tai pyrkivät.

Teema: Tulipalojen sammuttaminen ja separatistien tuottama paine sopivat teemallisesti hyvin pelimekaniikkoihin. Aivan alkuperäisten elokuvien mukaisen avaruussaagan loistetta tämä peli ei tavoita, mutta pelin painotus onkin vahvasti pitkien kloonisotien puurtamisessa.

Uudelleenpelattavuus: Kokemuksellisesti pelikerrat eivät kauheasti vaihtele toisistaan, mutta näennäisesti pelien välillä on vaihtelua, kun pelaajat valitsevat eri jediritareita, pahiksia ja tehtäviä käyttöön. Uudelleenpelattavuutta siis löytyy, vaikkakaan pelimekaniikkojen yksinkertaisuuden vuoksi ei aivan mahdottomasti.

Kieliriippuvuus: Tällä hetkellä peliä ei ole julkaistu suomeksi, joten englannin kielen taito on tarpeen jo sääntöjen oppimiseksi. Peruskorttien toiminnot oppii varsin helposti symbolien avulla, mutta muissa korteissa on silti sen verran tekstiä, että edes yhden pelaajan on hyvä osata englantia myös sääntöjen opettelemisen jälkeen.

Pelaajamäärä: 1–5.

Pituus: Laatikon mukaan pelin kesto on noin 60 minuuttia. Kesto voi vaihdella vaikeustason ja osittain myös korttionnen mukaisesti, mutta kyllä tämän läpsyttelee alle tuntiin helpostikin.