Spookies

Kummitustalo on sopiva paikka kokeilla rohkeuttaan. Kaveriporukka suuntaa kohti kummitustaloa, mutta kuka uskaltautuu pisimmälle? Spookies tarjoilee kummitusteemaista onnenkoetusta noppien kanssa, pisteitä kerätään yrittämällä uhkarohkeita asioita.

Spookies on Haban julkaisema peli, vaikka laatikko ei tutun keltainen olekaan, eli senkin puolesta on odotettavissa laadukas tuote.

Montako noppaa saisi olla?

Kierros alkaa nopanheitolla, joka kertoo, millä kavereista on liikuttava. Alussa sillä ei ole mitään merkitystä, mutta kunhan lapsukaiset etenevät kummitustaloon, se vaikuttaa kummasti tilanteeseen.

Sen jälkeen on nimittäin heitettävä noppia ja saatava suurempi tulos kuin kaverin nykyinen kerros. Ulkoa pääsee pihamaalle heittämällä kahdella nopalla vähintään viisi, sen jälkeen jokainen kerros lisää vaatimusta yhdellä. Ullakolle pääsee heittämällä vähintään yksitoista.

Mukana on kuitenkin riskienhallintaa. Pelaaja saa valita, heittääkö kahta, kolmea vai neljää noppaa. Heitosta lasketaan aina kaksi parasta noppaa, eli neljän nopan heittäminen helpottaa tehtävää kummasti. Tämä on mukava asia siinä vaiheessa, kun joutuu liikkumaan kaverilla, joka aloittaa vaikkapa kerroksesta yhdeksän…

Toki palkinnotkin pienenevät sitä mukaa kun noppien määrä kasvaa. Yhdeksikkökerrokseen pääseminen palkitaan kuudella aavelätkällä, jos sen tekee kahdella nopalla, mutta vain kahdella, jos noppia on neljä.

Epäonnistumisen uhka

Voitokkaan heiton jälkeen saa luonnollisesti yrittää uudelleen, jos uskaltaa. Silloin on käytettävä samaa kaveria ja onnistuttava uudelleen heitossa, aivan kuin aluksikin.

Heitto voi epäonnistua miedosti. Jos nopanheitto vastaa nykyistä kerrosta, pysyy paikoillaan, ei menetä pisteitä ja joutuu vain lopettamaan vuoronsa. Jos nopanheitto taas jää nykyisen kerroksen alle, nappula siirtyy nopanheittoa vastaavaan kerrokseen ja jokaisesta alaspäin mentävästä kerroksesta heittäjä joutuu luopumaan yhdestä aavelätkästä.

Nämä sakkolätkät pinotaan siihen ruutuun, josta nappula lähti, ja ne voi noukkia myöhemmin omakseen, jos onnistuu osumaan kyseiseen ruutuun kahta noppaa heittämällä.

Riskejä on siis otettava, välillä vapaaehtoisesti, välillä pakolla, ja riskinotosta palkitaan, mutta epäonnistumisestakin tulee sakkoja. Kahta noppaa heittämällä voi saada hyvänkin palkkion, mutta onnistuminen on toki vaikeaa.

Melkoinen tuuripeli

Spookies on tuuripeli, siitä ei pääse yli ei ympäri. Yksi tuurielementti on sentään poistettavissa: jos haluaa hivenen lisää taktikointia, pelaajien voi antaa valita itse, millä nappulalla liikkuvat laudalla. Nappulan valitseminen nopanheitolla korvaa yhden päätöksen tuurielementillä; tämä sopii toki lasten kanssa pelaamiseen.

Iso tuurielementti on myös pisteytyksessä. Aavelätkien arvot vaihtelevat yhdestä viiteen pisteeseen, joten lopullinen pisteenlasku on yllätys kaikille. Eniten aavelätkiä kerännyt ei todellakaan ole varma voittaja. Koska lätkiä ei katsella pelin aikana, kenelläkään ei ole varmaa tietoa voittajasta ennen kuin peli on ohi. Tämäkin on mukava pehmennys perhepeliin.

Pelin toteutus on kerrassaan siivo. Michael Menzelin kuvitus on onnistunutta ja pelin tunnelma kohdallaan. Karuban kohdalla pääsi kehumaan pelin ohjekirjaa, sama pätee tässäkin: ohjekirjasta löytyvät pikaohjeet ovat hieno yksityiskohta. Mutta miksi ohjekirjassa on suomi ja englanti, eikä suomi ja ruotsi? Se on yllättävä ratkaisu.

Aikuisille genrestä löytyy muutakin pelattavaa, vaikkapa vanha klassikko Can’t Stop, jossa on hivenen enemmän strategista syvyyttä. Perhepelinä Spookies on kuitenkin paikallaan, sillä peli-idea aukeaa helposti lapsillekin. Todennäköisyyksien matemaattinen hahmottaminen ei ole tarpeen, tarvittavan määrän riskianalyysiä oppii kyllä pelatessa. Epäonnistumiset voivat tuottaa pettymyksiä, mutta se taas opettaa olemaan varovaisempi – kunnes joku muu voittaa rohkeammalla pelillä.

Faktat Spookiesista

Suunnittelija: Stefan Kloß

Julkaisija: Haba (2015)

Mutkikkuus: Säännöt ovat yksinkertaiset. Kunhan säännöt on opetettu, koululaiset pystyvät pelaamaan ihan hyvin ilman aikuistenkin apua.

Onnen vaikutus: Pelissä on paljon tuuria. Todennäköisyyksiä on mahdollista hallita hieman, mutta nopanheitot ovat mitä ovat – joskus onnistaa epätodennäköisessä paikassa, joskus varmalta vaikuttava neljän nopan heitto epäonnistuu. Pistelätkien arvojen vaihtelusta nyt puhumattakaan. Hyväonnisin voittaa!

Vuorovaikutus: Jokainen pelaa vuorollaan. Toisten vuoroilla ei voi kuin odottaa, mutta oma jännityksensä toisten vuorojen katselemisessakin on.

Teema: Kummitusaihe on hauska, mutta ei liian pelottava. Pelilauta on tyylikäs ja tunnelmallinen.

Uudelleenpelattavuus: Jos idea sytyttää ja pettymykset epäonnistumisista eivät paina liiaksi, peliä jaksaa kyllä pelata.

Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole lainkaan tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–5, enemmän on parempi.

Pituus: 20–30 minuuttia.