Peli on julkaistu lähes 30 kielellä yli 120 maassa ja sitä on Wikipedian mukaan myyty yli 150 miljoonaa kappaletta. Kyseessä on siis todellinen menestyspeli.
Pelin idea
Scrabble on ristisanapeli, jossa pelaajat tekevät 15×15 ruudun pelilaudalle sanoja käyttäen kirjainlaattoja. Sanoja voi muodostaa vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas, mutta kaikkien laudalle pelattujen sanojen pitää yhdistyä toisiinsa. Laudalle ei siis voi pelata sanaa irralleen muista, vaan jokaisen uuden sanan on joko jatkettava jotain vanhaa sanaa tai muuten yhdistyttävä jo pelattuihin kirjaimiin.
Kirjaimilla on pistearvo – mitä harvinaisempi kirjain, sitä enemmän saa pisteitä. Pisteitä kertyy kaikista omalla vuorolla muodostetuista sanoista niiden kirjainten summan mukaan. Lisäksi laudalla on ruutuja, jotka kertovat joko kyseiseen ruutuun pelatun kirjaimen tai koko sanan pistearvon. Jos onnistuu pelaamaan koko seitsemän laatan kätensä tyhjäksi kertaheitolla eli tekemään bingon, saa ylimääräisen bonuksen.
Peli päättyy, kun kaikki kirjaimet on käytetty. Silloin eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Voittamista edistää käden ahkera tyhjentäminen, mutta myös luova, monta sanaa kerralla laudalla luova asettelu tuottaa tehokkaasti pisteitä, samoin kertoimien hyödyntäminen. Suomeksi peli on tässä suhteessa hieman haastavampi, sillä englannin runsaampi valikoima kaksikirjaimisia sanoja mahdollistaa esimerkiksi sanan pelaamisen toisen sanan alle tai viereen siten, että uuden sanan lisäksi syntyy useita kaksikirjaimisia sanoja.
Oikeankielisen version käyttäminen on tietysti avainasia, sillä kirjainlaattojen valikoima on ratkaisevasti erilainen eri kielillä. Lisäksi kirjaimista saatavat pisteet vaihtelevat. Englannissa helpot kirjaimet eivät välttämättä ole sitä suomeksi.
Kilpa-Scrabblen hullu maailma
Jos peliä aikoo pelata yhtään vakavammin, kannattaa varustautua sanakirjalla, muuten seuraa tappelua hyväksyttävistä sanoista. Englanniksi on olemassa virallisia Scrabble-sanakirjoja, suomalaisille samaa etua ei ole tarjolla.
Englanniksi käytössä on itse asiassa useita eri sanakirjoja, kuten TWL, OSPD, OSW ja SOWPODS. Oikean valitseminen riippuu käytetyistä turnaussäännöistä ja maasta, jossa pelataan. Niistä voi tarkistaa, onko joku sana virallisesti kelvollinen vai ei.
Varsinkin englanniksi pelatessa on tavallista, että pelaajat eivät edes tiedä käyttämiensä sanojen merkitystä – sellaisen opiskeleminen on turhaa, pelkästään esimerkiksi kaikkien kaksi-, kolmi- ja nelikirjaimisten sanojen muistamisessa on riittävästi työtä ilman merkityksiäkin.
Kilpa-Scrabblen maailma on muutenkin melkoinen paikka. Stefan Fatsis kuvasi sitä oivallisesti kirjassaan Word Freak, jossa Fatsis päättää ryhtyä mestaruustason Scrabble-pelaajaksi. Tämä kirja on pakollista luettavaa kaikille Scrabble-faneille ja turnauspelaamisesta kiinnostuneille ja muutenkin kiehtova katsaus yhdenlaisten friikkien maailmaan.
Scrabblen historia
Scrabblen keksi Alfred Mosher Butts vuonna 1938, kehitellen aikaisempaa ideaansa. Peli sai nimekseen Criss-Crosswords. Butts ei kuitenkaan saanut ideaansa myytyä, joten se jäi hautumaan kymmeneksi vuodeksi, kunnes James Brunot osti pelin oikeudet ja alkoi valmistaa sitä vuonna 1948. Tässä vaiheessa peli sai nimekseen Scrabble.
Tämäkin yritys alkoi köhien ja tappiollisesti, kunnes – tarinan mukaan – Macy’s-tavaratalon johtaja Jack Strauss pelasi peliä lomallaan ja hämmästyi töihin palattuaan, ettei peliä ollut myynnissä. Tästä seurasi iso tilaus ja pian kaikki halusivat peliä.
Oli miten oli, Brunot’n tuotantokapasiteetti ei riittänyt pitkään ja pelin valmistusoikeudet myytiin Selchow & Richterille, joka oli luonnollisesti hylännyt alkuperäisen Criss-Crosswordsin vuosia aiemmin.
1950-luvulla peli levisi myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle ja maailmanvalloitus alkoi. Erilaisten yrityskauppojen ja konkurssien myötä pelin oikeudet eri puolilla maailmaa vaeltelivat firmalta toiselle, kunnes päädyttiin nykytilanteeseen, jossa Yhdysvaltojen oikeudet ovat Hasbrolla ja muun maailman oikeudet toisella jättiläisellä Mattelilla. Tämä jako on omiaan mutkistamaan kaikkea Scrabbleen liittyvää.
Muunnelmia
Scrabblen nimellä on yritetty vuosien varrella rahastaa eri tavoin, pelistä on julkaistu jos jonkinlaista versiota ja TV-visailua ja vaikka mitä. Nykyään peruspelikin on Yhdysvalloissa ainakin Scrabble Brand Crossword Game, eli vain pieni, mutta tärkeä osa suurta Scrabble-tuoteperhettä.
Suomalaisille tuttu on Alfapet, ruotsalainen kopio Scrabblesta. Scrabble oli Ruotsissa (ja ilmeisesti Suomessakin) alunperin Alfapet, mutta jossain vaiheessa nimi vaihtui Scrabbleksi ja Alga saattoi julkaista oman Alfapetinsa ruotsalaisilla tutummalla nimellä. Tämä uusi Alfapet, jota Suomessakin on myyty, ei ole Scrabblen veroinen, esimerkiksi kirjainjakauma on kehnompi kuin Scrabblessa (tosin kuten kommenteissa kerrotaan, nykyään Alfapet on parempi kuin ennen).
Duplikaatti-Scrabblessa kaikki pelaajat käyttävät samoja kirjaimia omalla laudallaan ja yrittävät tehdä mahdollisimman arvokkaita sanoja. Tämä on Ranskassa erittäin suosittu tapa pelata Scrabblea ja maan mestaruuskisat pelataan näin. Tällaiseen peliin mahtuu rajattomasti pelaajia, Ranskassa on pelattu yli 1 400 pelaajan pelejä.
Faktat Scrabblesta
Suunnittelija: Alfred Mosher Butts
Julkaisija: Hasbro, Mattel (1948–)
Mutkikkuus: Pelin säännöt ovat melko helpot ja ristisanoja tehneille melko ilmeiset. Pelin oppii helposti.
Onnen vaikutus: Erityisen huono tai hyvä onni laattojen nostamisessa voi vaikuttaa, mutta Scrabble on erittäin vahvasti taito- ja sanamuistipeli – Scrabble-taitoa on kahdenlaista, sanojen muistamista ja laudan pelaamista.
Vuorovaikutus: Toisten pelaajien siirrot ovat merkittäviä ja blokkauspeli ja laudan tilanteen hallitseminen on osa peliä.
Teema: Scrabble on sanapelien kuningas ja sanoista kiinnostuneille varma valinta.
Uudelleenpelattavuus: Tälle pelille on mahdollista omistaa elämänsä, joten pelattavaa kyllä riittää.
Kieliriippuvuus: Peli on erittäin vahvasti kieliriippuvainen, pelikielen ja pelin kielen on oltava sama.
Pelaajamäärä: 2–4, kilpapelinä Scrabble on käytännössä kaksinpeli
Pituus: 90 min
8 vastausta aiheeseen “Scrabble”
På svenska ordnas det speltillfällen och turneringar i Scrabble. Regelbundet spelas det i Helsingfors och Åbo, dessutom finns ivriga spelare i Vasa och Karis. I Helsingfors spelar vi varje torsdag på Tennispalatsets William K från kl 17 framåt (gäller vårterminen 2010). Alla är välkomna oberoende av ålder och erfarenhet! Läs mer på http://www.scrabbleforbundet.se
Ennen tätä vuotta en ole ratkonut ristikoita pelin muodossa toisia vastaan. Se on myös haastavaa, koska ristikossakaan sana ei voi olla irrallaan muista.
Sääntökysymys:
Onko Scrabblessa ja vastaavissa sanapeleissä yleensä ok käyttää seuraavia verbeistä väännettyjä muotoja:
Tehdä: teko, tekeminen
Suunnistaa: suunnistus, suunnistaminen
Laulaa: laulu, laulaminen
Haeskella: haeskelu, haeskeleminen
Hoputtaa: hoputus, hoputtaminen
…jne
Varmsti esim. teko ja suunnistus ovat ok, mutta voiko kaikista verbeistä vääntää nämä muodot? Tai jotkin muut muodot?
Ainainen väittelyn aihe, jossa yleensä päädytään epätyydyttävään ”hyväksytään tämän kerran” ruulaukseen.
Sanojen pitää olla perusmuodossa. Esimerkiksi ”teko” ja ”laulu” ovat perusmuotoisia substantiiveja, joten ne kelpaavat. Samoin muut substantiivijohdokset, kuten ”laulaja”. ”Laulaminen” sen sijaan ei ole perusmuoto, vaan infinitiivi, joten se ei käy.
Kuulostaa selkeältä. Kiitos.
”Alfapetin kirjainjakauma on huonompi” -väitteen innoittamana suoritin hieman tutkimuksia suomenkielisen Scrabblen ja Alfapetin eroista pelien uusimmilla versioilla:
Scrabble Suomi (kirjainten määrä)
A-10, B-1, C-1, D-1, E-8, F-1, G-1
H-2, I-10, J-2, K-5, L-5, M-3, N-9
O-5, P-2, R-2, S-7, T-9, U-4
V-2, W-1, Y-2, Ä-5, Ö-1, tyhjä-2
Alfapet Original (kirjainten määrä)
A-9, B-1, C-1, D-2, E-7, F-1, G-1
H-3, I-9, J-3, K-6, L-6, M-5, N-8
O-6, P-4, R-4, S-7, T-9, U-5
V-4, Y-3, Ä-5, Ö-2, tyhjä-2, muu-6
Scrabble Suomi (kirjainten pisteet)
A-1, B-8, C-10, D-7, E-1, F-8, G-8
H-4, I-1, J-4, K-2, L-2, M-3, N-1
O-2, P-4, R-4, S-1, T-1, U-3
V-4, W-8, Y-4, Ä-2, Ö-7
Alfapet Original (kirjainten pisteet)
A-1, B-6, C-8, D-4, E-1, F-6, G-4
H-3, I-1, J-3, K-1, L-1, M-2, N-1
O-1, P-2, R-2, S-1, T-1, U-2
V-2, Y-3, Ä-2, Ö-4
Kirjainten määrät korreloivat yleisesti ottaen melko hyvin, vaikka Alfapetissä on jostakin syystä kaksi kertaa enemmän P- ja R-kirjaimia.
Kirjainpisteytyksen kuriositeettina Scrabblesta löytyy W-kirjain, joka suomen kielessä on erittäin harvinainen — Alfapetissä ko. kirjainta ei ole lainkaan. Tämän lisäksi W ei Scrabblessa ole edes se kaikkein arvokkain kirjain (C on katsottu arvokkaammaksi?).
Mielenkiintoinen vertailu. Tosiaan erot ovat melko pienet. Mielenkiinnosta kaivoin naftaliinista vanhan Alfapetin. Tarkka ikä ei ole tiedossa. Laatikossa oli vuosiluku 1993, mutta itse peli voi toki olla nuorempi. Alla on esitetty jakaumat ja kirjainpisteytykset, jotka poikkeavat niin Scrablesta kuin nyky-Alfapetistäkin huomattavasti ja pääosin huonoon suuntaan. Selvästi Alfapetin suhteen on tapahtunut kehitystä.
Kirjainten määrä:
A-10, B-3, C-2, D-5, E-7, F-2, G-3, H-2, I-8, J-2, K-5, L-5, M-4, N-8, O-5, P-2, R-5, S-7, T-10, U-5, V-2, Y-2, Ä-6, Ö-2, tyhjä-2, muu-6
Kirjainten pisteet:
A-1, B-3, C-8, D-2, E-1, F-4, G-3, H-4, I-1, J-4, K-2, L-2, M-2, N-1, O-2, P-4, R-2, S-1, T-1, U-2, V-4, Y-8, Ä-1, Ö-4
(Muistaisin muuten pelanneeni joskus Alfapetiä, jossa oli mukana Å-kirjain, josta ei edes saanut kovin montaa pistettä. Saattaa silti olla, että muistan väärin.)
Kyllä Scrablen säännöissä hyväksytään infinitiivi-muoto, kuten laulaa sanasta laulaminen. Meillä kiistelty joskus laulanta- muodosta .