Russian Railroads

Siperian rata on yksi maailman mahtavimmista rautateistä. Rakentamisen aloitti keisari Aleksanteri III ja tässä pelissä pelaajat pääsevät keisarin hommiin rakentamaan rataa. Suuren rakennusprojektin tuntua tässä työläistenasettelupelissä ei kuitenkaan pääse syntymään, sillä jokainen pelaaja rakentaa ratojaan omalla pelilaudallaan.

Logiikka kenties hieman ontuu, mutta tosissaan saa kyllä tehdä töitä, jotta rata Moskovasta Vladivostokiin valmistuu. Russian Railroadsin takana ovat 18xx-peleistä ja Poseidonista tutut Leonhard Orgler ja Helmut Ohley, mutta Russian Railroads on kyllä ehta työläistenasettelupeli, jossa rautatiet ovat vain pinnallisena teemana.

Pelin idea

Russian Railroads on työläistenasettelua, eikä tarjoa genressään suuria mullistuksia. Pelilauta on täynnä erilaisia toimintoja, joihin työläisiään voi tarjota. Vaihtoehtoja on runsaasti, joten kenenkään ei tarvitse jäädä ilman. Blokkailua on työläistenasettelupelien mittakaavassa melko vähän. Nopeimmille on kuitenkin tarjolla hyviä mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa.

Iso osa toiminnoista liittyy radanrakennukseen. Pelaajilla on laudoillaan kolme junarataa: Moskovasta rata lähtee Vladivostokiin, Pietariin ja Kiovaan. Pietari ja Kiova ovat lyhyitä ratoja, Vladivostok sitten vähän pidempi pyrähdys. Kun rataa rakentaa, tarjolla on paitsi suoraan pisteitä, myös erilaisia etuja. Esimerkiksi kun rakentaa yhdeksän ruutua pitkää Kiovan rataa seitsemänteen ruutuun asti, saa käyttöönsä ylimääräisen työläisen.

Rataa on viidenväristä. Musta rata avaa etuja, mutta ei tuota pisteitä. Mustaa rataa voi päivittää harmaaksi radaksi, jolla saa jo vähän pisteitä. Ruskea ja vaaleanruskea rata ovat jo tuottoisampia, mutta varsinainen pistesampo on valkea rata, jota voi rakentaa vain Vladivostokin radalle. Sen saaminen käyttöön edellyttää mustan radan rakentamista koko 15 ruutua pitkän radan loppuun asti, eli sitä ei ihan alkupelistä saa, mutta kun valkoisen radan saa etenemään, pistesampo alkaa jauhaa pisteitä kiitettävällä teholla.

Radan lisäksi tarvitaan junia. 18xx-pelien hengessä tarjolla on aina vain parempia vetureita. Ensin ykkösiä, sitten kakkosia, sitten kolmosia, aina yhdeksikköihin asti. Junan numero kertoo, miten pitkälle se ajaa, ja pisteitä saa luonnollisesti vain siltä matkalta, mihin radalla oleva veturi yltää. Junia voi hankkia myöhemmin lisää ja päivittää paremmiksi.

Junat toimivat myös tehtaina. Pelilaudan alareunassa on teollisuusrata, josta saa myös pisteitä, mutta jotta rataa voi edetä, sinne on rakennettava tehtaita. Tehtaat antavat myös erilaisia lisäetuja, joten vaatii vähän sumplimista, että saa radoille sopivat veturit ja tehdasradalle hyvät tehtaat – tässä on haastetta, etenkin kun junia ja tehtaita antavia toimintoja on laudalla vain kolme ja yksi on hyvin kallis, sillä se vaatii peräti kolmen työläisen panostuksen.

Radanrakennus ja junat ovat pääasiaa, loput toiminnot ovat sitten tukitoimia. Tarjolla on ruplia, jotka toimivat jokerityöläisinä, kierroksen ajan  käytössä olevia lisäduunareita ja radan arvoa parantavia tuplausmerkkejä. Huomionarvoisia ovat myös insinöörit, joita on joka vuoro yksi ostettavana ja kaksi käytettävänä. Itselle ostettu insinööri on toiminto, jota kukaan muu ei voi käyttää. Insinööreissä on tarjolla myös mojova 40 pisteen bonus sille pelaajalle, joka kerää eniten insinöörejä.

Paljon vaihtoehtoja, vähän aikaa

Peli kestää vain kuusi tai seitsemän kierrosta. Ensimmäisen kierroksen pisteenlaskussa tulee epäuskoinen olo, kun pisteitä kertyy vain muutama – pisterata on nimittäin sadan pisteen mittainen ja pelin mukana tulee 100, 200, 300 ja 400 pisteen lätkiä. Riittää, että kerää enemmän pisteitä kuin muut pelaajat, mutta 300 pistettä voisi pitää sellaisena rajapyykkinä, jonka ylittänyt voi ajatella pelanneensa hyvin.

No, Russian Railroads on peli, jossa pisteiden kertyminen vauhdittuu eksponentiaalisesti. Ensimmäisen kierroksen kymmenisen pistettä moninkertaistuu, niin että viimeisen kierroksen pisteenlaskussa voi päästä hyvinkin yli sadan pisteen. Jännitystä riittää loppuun asti, pieni jälkeen jääminen ei alussa haittaa, jos lopussa saa pistekoneen vauhtiin; toisaalta aikaa on vain seitsemän kierrosta, joten liian kauan ei pistekonetta parane rakennella.

Russian Railroads tarjoaa mukavasti vaihtoehtoja. Kuten tämänkaltaisissa peleissä, paras strategia on yleensä se, jota muut pelaajat antavat tehdä rauhassa, mutta radanrakennukseenkin on sen verran toimintoja tarjolla, että pelaajien ei tarvitse pelkästään ajatella toisten pelaajien välttelyä. Toisten pelaajien tietoista blokkaamista pelissä on melko vähän, mikä toisaalta vähentää vuorovaikutusta pelaajien välillä, mutta toisaalta tekee pelistä hieman leppoisamman.

Makuasioitahan nämä ovat, mutta minusta tasapaino on hyvä: omien toimintojen priorisoimisessa pitää ottaa muut pelaajat huomioon, mutta peli ei ole pilalla, jos joku yksi toiminto jää saamatta. Vaatii myös tarkkuutta ja ajoitusta, jos haluaa vaikkapa varmistaa jonkun tietyn insinöörin itselleen.

Pätevä työläistenasettelupeli

Itse en suurensuuri työläistenasettelupelien ystävä ole, mutta Russian Railroadsista pidän. Peli on ehkä hivenen pitkänpuoleinen – sen parissa saa parikin tuntia tärvättyä – mutta toisaalta kolminpeli meni nopeimmillaan vähän alle tunnissa, mikä on jo oikein napakka kesto pelin sisältöön nähden. Strategioissakin tuntuu olevan useampi toimiva mahdollisuus: Vladivostokin radan rakentaminen vaikuttaisi olevan vahvin strategia, mutta jos useampi pelaaja valitsee tämän strategian, jokainen ei voi voittaa.

Junateema tietysti miellyttää tällaista pitkän linjan junapelien ystävää, mutta mikään varsinainen junapeli tämä ei ole, ja radanrakennus on sen verran omituista – etenkin ilman 18xx-kokemusta, 18xx-peleissä radan päivittäminen paremmaksihan on arkipäivää – että pelin mekaaninen teema voi hieman tökkiä. Ei siis ihan nappiosuma sikäli.

Pelin graafisesta suunnittelusta sen sijaan heruu pisteitä, kuvitus on näyttävää ja huolella tehtyä. Symboliikka on enimmäkseen selkeää ja komponentit toimivia. Sääntökirja on paksu ja perinpohjainen, mutta valitettavasti englanninkielisissä säännöissä on pari pientä virhettä. Ei mitään kovin dramaattista ja virallinen FAQ selvittää näppärästi useimmat haasteet.

Mikään pakkohankinta Russian Railroads ei mielestäni kenellekään ole, mutta jos kokoelmista puuttuu vielä työläistenasettelupeli, Russian Railroads on mainio valinta, jonka pahin puute on pelaajamäärän rajoittuminen 2–4 pelaajaan.

Faktat Russian Railroadsista

Suunnittelija: Helmut Ohley, Leonhard Orgler

Julkaisija: Hans im Glück, Z-Man Games (2013)

Mutkikkuus: Pelin säännöt vaativat huolellista opiskelua, mutta kun ne osaa, pelin selittää melko vaivattomasti uusille pelaajille.

Onnen vaikutus: Pelissä ei ole alkuasetelman jälkeen satunnaiselementtejä. Alkuasetelmassa on sen verran satunnaisuutta, ettei peli ole joka kerta tismalleen samanlainen.

Vuorovaikutus: Muiden peliä on huomioitava, toimintoja on tarjolla rajallinen määrä ja vuorojärjestykseenkin voi vaikuttaa.

Teema: Pelillä ei ole oikeastaan pelimekaniikan tasolla paljonkaan tekemistä Venäjän tai rautateiden kanssa.

Uudelleenpelattavuus: Alkuasetelmassa on sen verran satunnaisuutta, että peli ei ole tismalleen samanlainen joka kerta. Mahdollisia isompia strategialinjoja on muutama erilainen. Pelissä on mahdollista jumittua pelaamaan samalla tavalla joka kerta, mikä voi pidemmän päälle syödä uudelleenpelattavuutta.

Kieliriippuvuus: Peli on sääntöjä lukuunottamatta kielivapaa.

Pelaajamäärä: 2–4, kaksinpelin toimivuudesta en osaa sanoa.

Pituus: 90–120 minuuttia laatikon mukaan, ripeillä pelaajille kolminpeli meni jopa alle tunnissa.