Red November

Harvoin pelin teema jättää yhtä hämmentyneen ja huvittuneen tunteen kuin Red Novemberissa. Vai miltä kuulostaa idea, jossa juopuneet tontut säntäilevät ja sammuvat pitkin hajoamispisteessä olevaa sukellusvenettä? Vaikka ensi kuulemalta ei välttämättä uskoisi, Bruno Faiduttin ja Jef Gontierin tekeleestä paljastuu lopulta ihan mielenkiintoinen yhteistyöpeli.

Pelin idea

Pelin päämekaniikka eli vuorojärjestys on lainattu Thebesistä. Pelaajien liikkuminen ja toiminnat vievät määrätyn verran aikaa ja kun pelaajan vuoro on ohi, tämä liikkuu laudan ympärillä olevalla aikamittarilla eteenpäin. Vuorojärjestys ei kierrä tyypillisesti myötäpäivään, vaan pelivuoron saa se, joka on tuhlannut vähiten aikaa. Peli loppuu, kun kaikki pelaajat kiertävät 60-minuuttisen aikamittarin loppuun ilman että sukellusvene ehtii tuhoutua.

Kun pelaaja tuhlaa minuutteja sukellusveneessä liikkumiseen ja sen korjaamiseen, tämä aktivoi aluksessa lisää vikoja. Noin joka 3. minuutti aikamittarilla saa aikaan uuden ongelman, joten ongelmia kasaantuu pelaajille enemmän kuin laki sallii. Kaikkia vikoja on mahdotonta korjata, joten pelaajat yleensä rientävät paikkailemaan vain kriittisimpiä kohtia.

Riskien tasapainottelua

Liikuttuaan pelaaja voi kerätä esineitä, jotka auttavat korjauksessa, mutta useimmiten aika kuluu aluksen lukuisten ongelmien korjaamiseen. Jokaiseen korjaustoimintoon liittyy kuitenkin riski, sillä korjaus voi epäonnistua. Pelaaja saa ennen korjausta päättää, montako minuuttia hän toimintoonsa uhraa (1-10 minuuttia), johon lisätään mahdolliset esinekorteilla saadut lisäminuutit. Tämän jälkeen heitetään 10-sivuista noppaa ja jos luku on suurempi kuin pelaajan käyttämät minuutit, korjaus epäonnistuu, mutta aika kuluu normaalisti.

Korjauksien tekeminen tuntuu riskien tasapainottelulta. Pelaaja voi aina pelata varman päälle ja käyttää täydet 10 minuuttia, mutta samalla aika kuluu nopeammin. Halu uhkapelaamiseen yleensä lisääntyy pelin edetessä ja ongelmien kasaantuessa.

Riskien ottaminen liittyy myös pelaajan vuoron jälkeen tehtävään Sammumistarkistukseen. Tällöin pelaaja, joka on nauttinut vuorollaan grogia suoriutuakseen korjaustoiminnastaan paremmin, joutuu tarkistamaan, sammuuko hänen tonttunsa juomisen seurauksena vai jatkaako tämä sammaltaen matkaansa. Jos pelaaja sammuu, aikaa kuluu lisää ja tonttu on vaarassa kuolla, jos huone syttyy palamaan tai tulvii.

Leppoista yhteispeliä

Red November on uudistuneessa versiossa pakattu huomattavasti kookkaampaan laatikkoon, mutta tällä kertaa muutos on tervetullut. Nyt tilaa on liikaakin mutta parempi näin, sillä entisen version lauta ja komponentit hädin tuskin mahtuivat alkuperäiseen laatikkoon. Samalla esinelaatat on korvattu selkeämmillä korteilla ja lauta sekä muut komponentit, kortteja lukuun ottamatta, ovat suurempia. Myös järkyttävän kryptistä ohjekirjaa on selkeytetty, vaikka se on edelleen hieman epäjohdonmukainen.

Red Novemberin suurin synti on rajusti vaihteleva vaikeusaste. Osa toimintakorteista on vaarallisempia kuin toiset ja niiden ongelmat ratkaistaan usein noppaa heittämällä, jolloin satunnaisuus määrää vahvasti pelin luonteen. Joskus peli tuntuu todella helpolta, joskus jo ensimmäiset minuutit voivat olla yhtä tuskaa. Vaikeusaste voi vaihdella myös kesken pelin suuresti, joten sitä on hankala säätää ennalta.

Jos haluaa leppoisan ja kevyen yhteistyöpelin suuremmallekin aikuisporukalle, Red November täyttää tarpeen hyvin. Pelin runsaat satunnaiselementit rajoittavat hyvin yhteistyöpelien helmasyntiä eli yhden pelaajan pomottelua, sillä toimintojen hyödyllisyys on toimintakorttien satunnaisen järjestyksen vuoksi vaikeampi hahmottaa. Peli myös skaalautuu melko hyvin kuuteen pelaajaan saakka, sitä suuremmat pelaajamäärät pidentävät ja vaikeuttavat peliä liikaa. Jos taas hakee yhteistyöpeliltä vakavamielisempää teemaa tai enemmän strategista syvyyttä, kannattaa kääntyä Pandemian puoleen.

Faktat Red Novemberista

Pituus: 60 minuuttia.