Queen’s Necklace

Bruno Cathalan ja Bruno Faiduttin suunnittelema Queen’s Necklace heittää pelaajat korusepiksi kolmen muskettisoturin aikaan. Kauniit korut ovat kovassa huudossa hovissa, ja pelaajat yrittävät rikastua laatimalla näyttäviä koruja aatelisten käyttöön.

Huomio kiinnittyy ensimmäisenä ulkoasuun. Peli on virkistävän erinäköinen useimpiin muihin verrattuna. Valkoisen ja vaaleanpunaisen hallitsema värimaailma on raikas ja hyvin positiivisessa mielessä tyttömäinen. Suurikokoiset kortit on kuvitettu taidokkaasti ja kuvitus sopii hyvin pelin kohdeajan henkeen. Pelin mukana tulee vieläpä vaatimaton kaulakorukin, jolla on myös pelillinen merkitys.

Peli täyttää kirkkaasti ulkoasunsa ja komponenttien laadun suhteen standardit, joskin häviää sittenkin Days of Wonderin parhaimmille tuotoksille. Parantamisen varaa olisi hieman, mutta peli on kuitenkin näyttävä.

Pelin idea

Pelaajat ostavat koruja ja muuta tarpeellista tavaraa. Pelissä käytetään mielenkiintoista mekanismia, joka on eräänlainen toteutus hollantilaisesta huutokaupasta. Kortteja on kulloinkin myynnissä neljä. Jokaisen kortin reunassa on neliportainen asteikko. Kun kortti tulee myyntiin, asteikon ylimpään kohtaan laitetaan rengas hinnan merkiksi.

Jos vuorossa oleva pelaaja ei osta korttia, rengasta siirretään pykälän verran alaspäin — hinta laskee. Jos kortti ei kelpaa kenellekään, se poistetaan markkinoilta, kun rengas putoaa asteikolta pois. Mekanismi on hauska ja toimiva, tosin jatkuva renkaiden siirtely alkaa pidemmän päälle risoa.

Pelaajilla on joka vuoro käytettävissään kymppi. Rahaa ei voi kerätä kierrokselta toiselle, vaan käyttämättömät rahat menevät hukkaan. Toisinaan joutuukin tekemään kiperiä valintoja ostamiensa korttien suhteen.

Kortteja moneen lähtöön

Pelaajille tarjotaan jalokiviä ja erilaisia hahmokortteja. Jalokiviä on neljää lajia. Niiden välille eroja tekee pelistä toiseen vaihtuva suosio hovissa. Jotkut jalokivet ovat suositumpia ja siksi arvokkaampia.

Hahmokorteilla voi tehdä kaikenlaista erikoistapahtumaa, kuten muokata eri jalokivien suosiota, katsella toisten kortteja, saada lisää rahaa tai sen sellaista. Nämä kortit tuovat peliin mukavasti vaihtelua ja piristävät pelkkää jalokivikauppaa.

Hahmokorteista kriittisimpiä ovat kauppiaat. Kun kauppias nousee pakasta, peli keskeytyy ja pelaajat esittelevät korujaan. Jokainen pelaaja valitsee salaa kädestään jonkunmoisen asetelman jalokiviä, jotka sitten paljastetaan yhtä aikaa. Eniten kutakin jalokivityyppiä tarjonnut pelaaja saa myydä yhden jalokiven. Hinnan määrä suosio ja se, kuinka monta kyseistä jalokiveä on sillä kertaa myynnissä.

Kauppiaita on kolme, ja kun kolmas kauppias on nähty, peli päättyy. Eniten rahaa myynneistä kerännyt pelaaja vie voiton. Pisteidenlasku on hieman kömpelöä, mutta sopivalla lomakkeella sekin käy helposti.

Yhteenveto

Queen’s Necklace on ulkonäöltään miellyttävä peli, mutta sisältö ei minua kuitenkaan täysin tyydytä. Pelissä on hyviä ideoita, mutta kokonaisuus ei ihan riitä. Peli on helppo, suhtkoht nopea ja kohtalaisen jännittäväkin, varsinkin myynnit ovat mielenkiintoisia — pelaajat haluavat saada enemmistön mahdollisimman pienellä määrällä jalokiviä. Jos ei muista, mitä muut ovat ostaneet, valinta on vaikea.

Days of Wonderin pelien tapaan tästäkin on tehty nettiversio. Netissä renkaat liikkuvat itsestään, mikä parantaa pelikokemusta jonkin verran. Nettiversio on uskollinen pöytäpelille ja hyvä tapa kokeilla ennen ostamista. Jos peli tuntuu kuvauksen perusteella mahdollisesti kiinnostavalta, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa nettiversioon Days of Wonderin sivuilla.

Suunnittelija: Bruno Cathala, Bruno Faidutti
Julkaisija: Days of Wonder
Ilmestymisvuosi: 2003
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 45 min