Potato Man

Vuonna 2013 ilmestynyt Potato Man on Zochin julkaisema nokkela tikkipeli, jossa on monta ovelaa oivallusta, jotka erottavat sen muista tikkipeleistä. Korttien arvojärjestys on erikoinen, tikkiin pelaamisen säännöt ovat omaperäiset ja pisteytyskin on mietitty melko kummalliseksi.

Huomattavan alikäytetty peruna-aihe on viimeinen piste i:n päälle. Opinpa jotain uutta tästäkin pelistä: suomalaisten rakastama Siikli-lajike on alunperin saksalainen ja nimi Siikli on väännös saksankielisestä Sieglindestä.

Ole erilainen

Potato Manin perusidea on yksinkertainen. Pakassa on neljä eri maata, mutta numerot eivät jakaudu tasaisesti. Keltaisessa maassa on numerot 1–13, vihreässä 3–14, sinisessä 4–16 ja punaisessa 5–18. Kukin väri saa esiintyä tikissä vain kerran ja suurin numero voittaa. Punaiset kortit ovat siis enimmäkseen voitokkaita.

Tätä kompensoidaan pisteytyksessä. Tikin voittaja ottaa perunasäkin, jonka väri määräytyy sen mukaan, minkä värisen kortin voittaja tikkiin pelasi. Punainen säkki on yhden pisteen arvoinen, sininen kahden, vihreä kolmen ja keltainen jopa neljän pisteen arvoinen. Keltaisilla korteilla on ehkä vaikea voittaa, mutta voitto on paljon arvokkaampi!

Jokaista perunasäkkiväriä on vain kolme kappaletta. Jos ne loppuvat, pääsee käsiksi viiden pisteen arvoisiin kultasäkkeihin – eli punaisetkin kortit voivat olla hyviä voittamaan tikkejä jaon lopussa.

Isoimmissa punaisissa korteissa patsastelee Evil Potato, pelottavan näköistä saksalaista Westmark-perunankuorimaveistä pitelevä pahis. Pienimmissä keltaisissa korteissa puolestaan esiintyy Potato Man, pikkuperunoiden puolustaja. Jos samaan tikkiin pelataan molemmat, Potato Man voittaa tikin.

Pelissä on vielä yksi huomattava kierre. Kun tikkiin saa pelata jokaista väriä vain kerran, mitä tapahtuu, kun joku pelaajista ei pysty enää pelaamaan uutta väriä tikkiin? Kierros loppuu välittömästi! Tämä äkkilopetus yllättää takuuvarmasti pelaajat kerran jos toisenkin ja on keskeinen tekijä tuomaan peliin jännitystä.

Oiva tikkipeli neljälle pelaajalle

Potato Man on 2–5 pelaajan peli, mutta kirkkaasti parhaimmillaan neljällä pelaajalla. Viisinpelissä tulee ongelmaksi se, että pelaajia on viisi ja maita vain neljä: tämä ratkaistaan sillä, että yhden maan saa pelata kaksi kertaa. Eleganssi kyllä rapisee. Viisinpeliksi suosittelisin jotain muuta, kuten Texas Showdownia.

Kolminpeli toimii kuten nelinpeli, tosin ohjeissa suositellaan pudottamaan vihreät kortit kokonaan pois, jolloin äkkikuoleman uhka on suurempi. Näin on todennäköisesti fiksua. Kaksinpelissä pelaajilla on 12 kortin käsi ja lisäksi pieni nostopakka, josta saa lisäkortteja. Kumpikin pelaa tikkiin kaksi korttia, yhden kerrallaan. Kaksinpeliä pidetään BoardGameGeekissä itse asiassa lähes yhtä hyvänä tapana pelata kuin nelinpeliä.

Miten pelasikin, Potato Man on hauska, oivaltava ja ravistelee mukavasti tikkipelien käytäntöjä. En osaa sanoa, kuinka paljon tikkipelejä on ymmärrettävä pohjalle, jotta osaa arvostaa Potato Manin uusia ideoita, mutta ainakin pottuteema tekee pelistä helposti lähestyttävän kaikenlaisille pelaajille. Yllätyksellisyys ja omaperäiset säännöt aiheuttavat sen, että aikaisempi tikkipeliosaaminen ei välity aivan suoraviivaisesti Potato Maniin.

Valitettavasti pelin saatavuus on heikkoa: pelistä on vain yksi vuonna 2013 ilmestynyt painos, joten uutena sitä ei saa enää mistään. Jos peli kiinnostaa, on syytä metsästää käytetty yksilö jostain.

Faktat Potato Manista

Suunnittelija: Günter Burkhardt, Wolfgang A. Lehmann

Julkaisija: Zoch (2013)

Mutkikkuus: Tikkipelejä pelanneelle Potato Man on helppo juttu, ilman minkäänlaista tikkipelikokemusta peli voi olla hankalampi juttu. Suosittelisin Potato Mania ensisijaisesti pelaajille, joilla on kokemusta muista tikkipeleistä.

Onnen vaikutus: Yllättäviä käänteitä riittää ja korttien odottamaton jakauma voi päästä yllättämään kipakasti. Ei tässä silti sen kummemmin tuuria ole mukana kuin muissakaan korttipeleissä.

Vuorovaikutus: Menestyminen vaatii keskittynyttä pelaamista, toisten pelin lukemista ja tarkkaa pelisilmää.

Teema: Perunakuvitus on hauskaa, mitä nyt jonkin verran tekee mieli napista siitä, että potut ovat miesmäisiä möhkylöitä, paitsi vihreät, jotka ovat sitten povekkaita bikinipottuja. Ehkä maailma on vielä joku päivä sillä tavalla valmis, että humorististen korttipelien kuvituksen ei ole pakko olla näin sukupuolittunutta.

Uudelleenpelattavuus: Maistuuhan tämä, kiitos yllättävien käänteiden.

Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole olennaista tekstiä, säännöt ovat myös englanniksi.

Pelaajamäärä: 2–5, paras neljällä, ei suositella viidelle.

Pituus: noin 30–40 minuuttia.