Poseidon

18xx-sarjan junapelit ovat arvostettuja, mutta monille pelien kesto on ongelma. Lyhyimmilläänkin 18xx-peliin saa varata kolme tuntia tehokasta peliaikaa ja näin lyhyet pelit ovat sarjassa poikkeuksia. Monia kiinnostaisi, jos joku kehittäisi toimivan lyhyen 18xx-pelin, joten ei ihme, että yritystä riittää jonkin verran.

Poseidonin kohdalla lähtökohdat ovat kohdallaan. Pelin ovat suunnitelleet Helmut Ohley ja Leonhard Orgler, jotka muodostavat monia arvostettuja 18xx-pelejä julkaisseen OO-tiimin. Poseidon ei ole OO-julkaisu, vaan julkaisijana on Lookout Games, joka takaa tyylikkään toteutuksen.

Pelin idea

Poseidon ei kuitenkaan ole pinnallisesti junapeli (pinnan alla se on nimenomaan junapeli), vaan sijoittuu antiikin Kreikkaan. Rautatieyhtiöiden sijasta pelaajat ohjaavat kaupunkivaltioita ja osakkeiden sijaan ostetaan kauppiaslupia. Rautateitä ei rakennella, vaan perustetaan kauppatukikohtia Egeianmeren saarille.

Perusideat ovat kuitenkin 18xx-peleistä tutut. Pelissä vuorottelevat osakekierrokset ja operaatiokierrokset – siis kauppiaskierrokset ja kartoituskierrokset. Kauppiaskierroksilla perustetaan uusia kaupunkivaltioita ja ostetaan ja myydään kauppiaslisenssejä. Kartoituskierroksilla valtakunnat operoivat: tutkimusmatkaajat perustavat uusia tukikohtia, kauppalaivasto seilaa ja valtio ostaa uusia laivoja.

18xx-pelien lyhentämiseen on monia konsteja. Poseidon turvautuu ilmeiseen, eli pelin pituus on pakotettu tiettyyn määrään kierroksia. Kauppiaskierroksia on viisi ja jokaisen jälkeen pelataan kaksi kartoituskierrosta, paitsi viimeisellä kerralla kolme. Kun nämä kierrokset on pelattu, peli on ohi ja pelaajat laskevat varallisuutensa. Rikkain voittaa.

Osakesijoituksia Välimerellä

Kun pelaaja päättää perustaa valtion, hän valitsee haluamansa vielä vapaana olevista. Valtioilla on kaksi ominaisuutta: sijainti ja potentiaalien määrä. Keskeisemmät paikat ovat parempia kuin reunat. Reunoilla olevilla valtioilla on kuitenkin enemmän potentiaaleja, eli nappuloita, joista voi tehdä kauppiaslisenssejä tai tukikohtia. Nämä nappulat loppuvat jokseenkin varmasti kesken, joten neljä ylimääräistä nappulaa on hyvä tasoitus.

Valtion perustaja valitsee lähtöarvon ja sen, monellako lisenssillä valtio aloittaa. Valtio saa kassaansa rahaa lähtöarvon verran rahaa jokaisesta lisenssistä. Enemmän on siis parempi molemmissa, mutta joku raja sentään: perustajan pitää ostaa yli puolet lisensseistä välittömästi. Minimialoitus viisi, josta pelaaja ostaa kolme, on tavallinen ja arvoa rajoittaa pelaajan rajallinen lompakko.

Muuten kauppiaskierroksen vuorolla voi myydä haluamansa määrän lisenssejä ja ostaa yhden vapaana olevan (ne lisenssit, joita perustaja ei heti osta tai jotka on myyty, ovat muiden ostettavissa). Myynti- ja ostohinta määräytyy valtion nykyisestä arvosta. Ostaminen ja myyminen ei vaikuta valtion arvoon, paitsi silloin kun itse kuningas myy, jolloin arvo laskee.

Kartoitusta ja kauppaa

Kartoitusvuoroilla toimitaan. Ensimmäinen vaihe on kartoitus. Kullakin kansalla on kartoituslaivasto, joka kulkee laudalla. Pelin alussa kartoituslaivasto kulkee yhden heksan vuorossa, myöhemmin nopeammin, ja jokaiseen vierailtuun heksaan voi jättää ilmaiseksi kauppatukikohdan. Tukikohtia tarvitaan kauppareitteihin, mutta niiden perustamisessa pitää olla vähän varovainen, sillä jokainen perustettu tukikohta on pois potentiaaleista ja kotitukikohdan lähellä heksat ovat arvoltaan pienempiä kuin kauempana – potentiaalien on riitettävä kauppiaslisensseiksi ja kaukaisiksi tukikohdiksi.

Sitten kauppalaivasto seilaa. Kauppalaivasto koostuu korkeintaan kolmesta laivasta, joiden arvot vaihtelevat kahdesta seitsemään. Laivojen arvot summataan yhteen ja niin monta askelta laivasto voi seilata aloittaen kotitukikohdasta (jos tämä rajoitus ahdistaa, laudalle voi pelata uuden kotitukikohdan). Jokaisesta vieraillusta kauppatukikohdasta saa hieman rahaa ja lisäksi laudalla on temppeleitä, joissa voi myös käydä tienaamassa.

Jos laivasto seilaa, se tuottaa jonkun määrän rahaa ja se jaetaan valtion kauppiaille. Tienattu summa maksetaan jokaiselle valtion kauppiaalle. Mitä enemmän kauppiaita on pelissä, sitä enemmän rahaa tulee peliin. Jos laivasto purjehtii, valtion arvo nousee pykälän. Laivasto voi myös jäädä satamaan, jolloin valtion kassaan tulee tietty pelin vaiheesta riippuva summa rahaa. Silloin valtion arvo pysyy aloillaan.

Kreikkalaista laivanvarustusta

Valtion viimeinen toimenpide on laivojen ostaminen. Laivat ovat myynnissä huonoimmasta alkaen. Ensin myydään kuusi kakkosen laivaa, sitten kuusi kolmosen laivaa ja niin edelleen. Laivat muuttuvat paremmiksi ja kalliimmiksi pelin edetessä.

Kun ensimmäinen nelosen laiva myydään, peli muuttuu. Ensinnäkin kakkosen laivat poistetaan pelistä. Tutkimuslaivastot kulkevat nyt nopeammin, temppelit tuottavat enemmän rahaa ja valtiot voivat nyt ostaa laivoja myös toisiltaan sopivaksi katsomallaan hinnalla (tavallisia hintoja ovat toisaalta yksi drakma, toisaalta kaikki mitä kassasta löytyy – sekä ostavaa että myyvää valtiota kun tavallisesti hallitsee sama pelaaja). Karttakin aukeaa, kun yhteen heksaan voi nyt mahtua useampi tukikohta. Valtioilla on tässä vaiheessa mahdollisuus lisärahoitukseen siirtämällä käyttämättömiä potentiaaleja kauppiaslisensseiksi, jolloin kassaan tulee rahaa valtion arvon verran jokaisesta uudesta kauppiaslisenssistä.

Ensimmäisen kuutosen laivan ostaminen tuhoaa kolmosen laivat ja edistää peliä seuraavaan vaiheeseen. Viimeinen vaihe alkaa kun ensimmäinen E-laiva ostetaan. Silloin tuhoutuvat nelosen laivat. E-laivat purjehtivat rajattomasti ja niillä pääsee käymään Kyrenessä ja Kyproksella tienaamassa hyvät rahat. E-laivat tosin maksavat 1100 drakmaa kappale, mikä on paljon, ja on tavallista, että aloittelijat eivät pääse lähellekään E-laivojen ostamista.

Laivojen ostaminen on pelin tärkeimpiä asioita, koska uusien laivojen ostaminen tuhoaa vanhoja. Pelaajat yrittävät päästä asemaan, jossa omat ostokset tekevät hallaa muille pelaajille. Kaikilla valtioilla on oltava laiva ja jos laivaa ei ole, sellainen on ostettava. Jos rahaa ei ole, ensin tehdään lisää kauppiaslisenssejä, mutta jos sekään ei riitä laivan rahoittamiseen, kuningas joutuu maksamaan loput omasta pussistaan.

Tiivistetty ja kesytetty

Poseidon antaa vaikutelman 18xx-pelistä. Nopeutus toimii. Kierrosmäärä on mielekäs, peli tuntuu loppuun asti pelatulta kun peli on ohi. Toinen nopeuttava tekijä tulee siitä, että laivareittien laskeminen on yksinkertaista. Lisäksi kun valtiot eivät voi käyttää toistensa rakentamia reittejä, myöhempien valtioiden reitit ovat yksinkertaisempia kuin useimmissa 18xx-peleissä.

Nämä nopeutukset toimivat siinä määrin hyvin, että peli on todellakin mahdollista pelata parissa tunnissa. Kaksi ja puoli tuntia riittää valmisteluineen hyvin. Aloittelijoilla aikaa kuluu helposti tuplaten, mutta kokemuksen myötä Poseidon on helposti arki-illan aikana pelattava peli. Pelin etenemistä muuten jouduttaa, kun pelin komponenttien heikoimman lenkin eli paperirahan korvaa pokerichipeillä.

Peli on muutenkin hieman kesympi kuin vastaavat junapelit. Esimerkiksi toisen valtakuntaa ostava ei voi yllättäen joutua laivattoman ja rahattoman valtakunnan kuninkaaksi, vaan valtion kuninkuuden saa toiselta pelaajalta, jos hankkii enemmän kauppiaslisenssejä ja haluaa ryhtyä kuninkaaksi. 18xx-peleissä vastuullinen toimitusjohtaja on se, jolla on eniten osakkeita, eikä siinä kysellä mitään.

Toimiva peli

Poseidon on kelpo peli. Se tarjoaa noin kahteen tuntiin menevän 18xx:n kaltaisen pelikokemuksen. Ei se aivan vastaa sitä, mitä aidot 18xx-pelit kuten 1830 tarjoavat, mutta toisaalta, aitoja 18xx-pelejä ei pelata parissa tunnissa. Ehkä merellinen teema on joillekin myös helpompi sulattaa kuin junat, joita kohtaan monilla on käsittämättömiä antipatioita.

Poseidon sopii siis johdannoksi 18xx-peleihin, mutta siihen kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut bisnespeleistä. Pelattavaa tässä riittää, sen verran paljon vaihtelua pelistä löytyy: se, mitkä valtiot pelissä perustetaan ja missä järjestyksessä vaikuttaa jonkin verran, valtioiden perustamisessa on erilaisia strategioita ja niin edelleen. Uudelleenpelattavuutta riittää.

Faktat Poseidonista

Pituus: 120–180 min, aloittelijoilla helposti tuplaten.