Antoine de Saint-Exupéryn romaani Pikku Prinssi on yksi maailmankirjallisuuden suurista klassikoista. Se on taipunut lautapeliksi useampaankin kertaan. Tämän pelin taustalla ovat kokeneet ranskalaiset pelisuunnittelijat Antoine Bauza (7 Wonders, Ghost Stories, Hanabi) ja Bruno Cathala (Five Tribes, Shadows over Camelot, Mr. Jack).
Jotkut mieltävät Pikku Prinssin lasten satukirjaksi, mutta osa kirjan elämänfilosofisesta pohdiskelusta menee lapsilta auttamatta ohi. Lautapelinkin voi teemansa puolesta mieltää lastenpeliksi, mutta ei sekään aivan oikea määritelmä ole.
Yksinkertaista planeetanrakennusta
Melko yksinkertainen peli Pikku Prinssi kuitenkin sääntöjensä puolesta on. Pelaajat rakentavat itselleen pelin aikana planeetan kuudestatoista laatasta. Nurkkiin tulee neljä laattaa, joista määräytyy pelaajan pistesaalis ja itse planeetta koostuu kahdestatoista laatasta, joissa on erilaisia pisteytettäviä elementtejä.
Pelin ydin on laattojen valitsemisessa. Aloittaja valitsee yhden neljästä pinosta, nostaa yhden laatan pelaajaa kohden ja valitsee niistä yhden. Sen jälkeen vuoro ei siirry vasemmalle, vaan aloittaja valitsee, kuka ottaa seuraavan laatan. Tämä valitsee seuraavan laatanottajan ja niin edelleen, kunnes jokainen on saanut yhden laatan. Viimeiseksi jäänyt saa hyvityksenä aloittaa seuraavan kierroksen.
Tätä toistetaan kuusitoista kierrosta eli kunnes planeetat ovat valmiit. Sen jälkeen lasketaan pisteet ja voittaja on selvillä.
Vahvaa kiusantekopotentiaalia
Vuoromekanismi mahdollistaa hyvin tietoisen kiusanteon. Siinä vaiheessa kun pistelaattoja on noukittu ja laattojen arvo pelaajille alkaa selvitä, ei ole tavatonta, että laattajakoa tehdään hyvin konsensushenkisesti, varmistaen että arvokkaimmat laatat eivät mene niille, jotka ne haluaisivat saada.
Baobab-puut ovat toinen kiusanteon elementti. Yhdellä planeetalla saa olla korkeintaan kaksi baobab-puuta. Jos planeetalle tulee kolmas puu, kaikki puut kääntyvät kuvapuoli alaspäin. Näin syntyvillä tyhjillä laatoilla ei tietenkään ole mitään pisteytyselementtejä (toki yksi pisteytyslaatoista antaa pisteitä käännetyistä laatoista, mutta se ei välttämättä ole pelissä mukana). Jos pelaajalla on kaksi baobab-puuta planeetallaan, kolmannen joutuu ottamaan lähes varmasti, jos vastapelaajat ovat sopivan ilkeitä.
Tämä kiusantekoelementti on Pikku Prinssin mielenkiintoisin piirre, jos peliä ajattelee lastenpelinä – kyllähän tällä saa mielipahaa aikaiseksi helpostikin. Aikuisten kesken kiusanteko häiritsee vähemmän ja päinvastoin tuo peliin mielenkiintoista vuorovaikutusta. Tuuria on mukana aika reippaasti, mutta perhepelin tai aikuisten fillerin näkökulmasta sopivasti.
Pelaajamääräksi laatikon kylkeen on kirjattu 2–5 ja peli toimii kyllä koko skaalalla. Viisinpeli venyy tosin omaan makuuni liian pitkäksi, noin 40-minuuttisena Pikku Prinssi alkaa jo tuntua turhan pitkältä. Pienemmillä pelaajamäärillä peli toimii paremmin. Kaksinpelissä on pieni muunnelma, jossa laattoja nostetaan kolme. Toinen pelaaja laittaa kaksi laattaa esille kuvapuoli ylöspäin ja yhden kuvapuoli alaspäin ja toinen pelaaja valitsee ensin. Tämä toimii vallan mainiosti.
Pikku Prinssi on pieni helmi peliksi: nopea ja yksinkertainen, mutta hauska ja ovela. Kirjan ystäviin se vetoaa de Saint-Exupéryn alkuperäiskuvituksen ansiosta varmasti, mutta pelistä voi nauttia vaikka kirjaa ei tuntisi tai siitä ei pitäisi.
Katso videoarvostelu pelistä
Faktat Pikku Prinssistä
Julkaisija: Lautapelit.fi (2015), Ludonaute (2013)
Mutkikkuus: Hyvin yksinkertaiset säännöt ja erilaiset pisteytysvaihtoehdotkin on äkkiä esitelty. Ensimmäisen pelin jälkeen homman tajuaa varmasti.
Onnen vaikutus: Pisteytyslaattojen yhteensopivuus omien laattojen kanssa on tuurista kiinni, joten hyvällä onnellakin voi pärjätä.
Vuorovaikutus: Pelaajilla on paljon vaikutusvaltaa siihen, kuka saa minkäkin laatan, joten vuorovaikutusta on mukana reippaasti.
Teema: Abstrakti laattapelihän tämä on, mutta Pikku Prinssi -kuvitus on kyllä aivan yhtä sympaattista kuin aina ennenkin.
Uudelleenpelattavuus: Perusidea ei muuksi muutu, mutta laattojen jakauma tuo peliin joka kerta uusia haasteita.
Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole tekstiä.
Pelaajamäärä: 2–5, vähän pitkänpuoleinen viidellä, mutta toimii muuten hyvin eri pelaajamäärillä.
Pituus: 20–30 minuuttia.
Yksi vastaus aiheeseen “Pikku Prinssi: Tee minulle planeetta”
Olemme vähentäneet kiusantekoelementtiä niin, että aloittaja vaihtuu järjestyksessä joka kierroksella, ja aloittavan pelaajan valitsemia laattoja kierrätetään myös pöydän ympäri järjestyksessä niin että jokainen joutuu vuorollaan ottamaan viimeisen laatan. Ei vähennä pelin jännitystä millään tavalla, ja kevyt kiusantekomahdollisuus on edelleen olemassa (mitä laattoja jätän perässä tuleville pelaajille).