Heck Meck on yksinkertainen noppapeli, jossa pelaajat pyrkivät saavuttamaan tiettyjä tuloksia kahdeksaa noppaa heittäen. Onnistuneet heitot palkitaan madoilla ja kun kaikki madot on kerätty, eniten matoja kerännyt pelaaja voittaa.
Peli on näyttävä tapaus, kuten Zochin pelit yleensä ovat. Doris Matthäusin sympaattinen kuvitus koristaa kahdeksaa puista noppaa ja joukkoa muovisia dominolaattoja muistuttavia matolaattoja, joissa on numero (21-36) ja yhdestä neljään matoa. Heck Meck on suomenkielinen laitos, Pickomino on Rio Granden julkaisema englanninkielinen laitos ja Zochin julkaisema alkuperäislaitos on nimeltään Heckmeck am Bratwurmeck.
Pelin idea on varsin vanha, Reiner Knizia on keksinyt pelin alkuperäisen idean jo vuonna 1990. Tämä Octo-peli löytyy Knizian Dice Games Properly Explained -kirjasta. Octon strategiaa käsittelevä osuus pätee myös Heck Meckissä, joten kirja on sikälikin tutustumisen arvoinen.
Pelin idea
Pelaaja aloittaa vuoronsa heittämällä kahdeksaa noppaa. Nopat ovat muuten tavallisia, mutta kuutosten paikalla on viiden pisteen arvoinen mato. Jokaisen heiton jälkeen saa lukita jonkun numeron, eli pitää kaikki numeron näyttävät nopat sivussa. Muut nopat heitetään uudestaan.
Pieni koukku tässä kuitenkin on, sillä kunkin numeron saa lukita vain kerran. Jos ensin lukitsee kaksi matoa ja seuraavalla vuorolla heittää kolme lisää, huonompi juttu — niitä ei saa ottaa. Näin pelaajan vaihtoehdot käyvät hiljakseen vähiin.
Vuoro voi loppua hyvin tai huonosti. Hyvässä tapauksessa pelaaja saavuttaa riittävän korkean tuloksen (21 tai enemmän), joka sisältää vähintään yhden madon, ja pystyy ottamaan pöydältä yhden matolaatan. Tasatuloksella saa myös napata joltain toiselta pelaajalta tämän viimeksi saamat madot.
Jos heitto epäonnistuu — matoa ei ole, summa on alle 21 tai viimeksi heitetyt nopat näyttävät vain jo lukittuja numeroita — pelaaja menettää viimeksi saamansa madot takaisin grilliin ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle.
Riskinottoa ja uskallusta
Varsinainen taitopeli Heck Meck ei ole, mutta pelatessaan pääsee tekemään jonkin verran mielekkäitä päätöksiä. Olennaisinta on tietysti se, mitä lukita. Helppoa on lukita viisi vitosta tai kolme matoa, mutta entäs jos heitto on ihan surkea? Lukitako yksi ykkönen, kolmonen vai vitonen? Ottaako yksi varma mato vai yrittääkö saada seuraavalla heitolla enemmän?
Ratkaisut ovat mielenkiintoisia, vaikkakin lopulta melko yksinkertaisia. Riskinotto on kuitenkin aina kutkuttavaa. Joskus on madon saaminen jäänyt viimeisen nopan varaan — on siinä onnistuttukin! Jännitys on korkea.
Heck Meck on erityisen hyvä seurapeli. Peli kuitenkin kärsii pelaajamäärän kasvusta, sillä toisten pelaajien vuoroilla ei ole mitään tekemistä. Jos pelin pelaaminen ei ole päätarkoitus, tämä ei tietysti ole isokaan ongelma, mutta pelaamiseen keskittyneille suosittelen maksimiksi noin neljää pelaajaa.
Heck Meck on yleensä ottaen varsin onnistunut peli. Tyylikäs ulkoasu vetää puoleensa, yksinkertaiset säännöt on helppo opettaa ja noppien viskominen on hauskaa puuhaa. Joillekin peli on liian tuuripitoinen tai yksinkertainen, mutta pahin ongelma on pelin mahdollinen venyminen. Kun pelin pituus lähestyy puolta tuntia, huumori alkaa loppua. Onneksi peliä on helppo lyhentää tarvittaessa poistamalla isoimmat matolaatat pelistä. Hauskaa täytepeliä etsivät voivat joka tapauksessa luottaa Pickominoon.
Sushizock im Gockelwok ei ole varsinaisesti jatkoa Heck Meckille, mutta peli-idealtaan ja ulkoasultaan hyvin samantapainen kuitenkin ja pelinä kenties jopa vähän Heck Meckiä parempi.
Suunnittelija: Reiner Knizia
Julkaisija: Lautapelit.fi (2009), Zoch / Rio Grande Games (2005)
Ilmestymisvuosi: 2005
Pelaajamäärä: 2-7
Pituus: 20 min