Kategoriat
Peliarvostelut

Panzer General — Allied Assault

Lautapeliversio Ubisoftin Panzer General -pelistä tarjoaa kevyen version toisen maailmansodan

Panzer General on Petroglyph Gamesin toiseen maailmansotaan sijoittuvat kevyehkö korttivetoinen peli. Peli perustuu Ubisoftin Xboxille julkaisemaan samannimiseen peliin.

Pelin idea

Pelaajat lähtevät liikkeelle pelilaudan omalta puoleltaan kotiriviltä. Näillä riveillä sijaitsevat myös molempien pelaajien tukikohdat. Pelin voittaakseen on valloitettava vastustajan tukikohta, tai kolme vierekkäistä laattaa hänen kotiriviltään tai tuhota kaikki vastustajan yksiköt. Käytettävissä on skenaariosta riippuen erilaisia jalkaväen yksiköitä. Lisäksi erilaisia moottorilla kulkevia pelejä löytyy tiedustelujeepistä telakuorma-auton kautta tankkiin asti.

Pelin moottori ovat kortit, jotka jakautuvat toiminto- ja yksikkökortteihin. Toimintokortit jakaantuvat kolmeen eri kategoriaan: operaatio, taistelu ja yllätys. Kortteja on pelissä 240 kappaletta. Korttien pelaaminen maksaa ja pelaajilla on käytössään tätä varten pisteitä. Pisteitä saa lisää valtaamalla lisää alueita ja tuhoamalla vastustajan yksiköitä. Jotkin kortit antavat myös pisteitä.

Pelilauta on modulaarinen ja sen koko vaihtelee skenaarion mukaan. Kaksipuolisia laattoja on yhteensä 36 kappaletta ja tyypillinen pelialueen koko on 5 × 6 laattaa. Pelilaudan rakentelu vie alkuun jonkin verran aikaa. Samoin skenaarioon kuuluvien korttien etsintä. Muutaman pelin jälkeen alkuvalmistelut sujuvat jo muutamassa minuutissa. Ajallisesti setup on varmaankin Memoir ’44:n luokkaa.

Taisteluvaihe on monipolvinen ja alkuun on hieman hankala muistaa kaikkia vaiheita. Mukana seuraa ohjekortti, jonka avulla eri vaiheita on helpompi seurata.Valmistajan mallikuva Panzer General -pelistä

Pohdintaa

Memoirin myytyäni olen etsiskellyt seuraajaa kevyen sotapelin kategoriassa. Tällä hetkellä valitsisin kevyeksi sotapeliksi empimättä Panzer Generalin. Se on Memoiria huomattavasti syvällisempi ja antaa pelaajalle enemmän vapauksia strategian suhteen. Taisteluissa on käytössä ns. battle back ja muut sopivat yksiköt voivat antaa tulitukea. Enemmän tappiota kärsinyt osapuoli joutuu perääntymään, jos ei tuhoutunut kokonaan. Taistelujen voittamiseen tarvitaan sopivia kortteja — siis hieman onnea. Onnikaan ei tosin auta, jos ei ole tarpeeksi pisteitä jäljellä korttien pelaamiseen.

Muutaman pelin kokemuksella on selvinnyt, että pisteitä on hankalaa saada riittämään kaikkeen haluamaansa. Tästä seuraa se, että päällä on jatkuvasti pieni ahdistus. Yltiöpäinen hyökkääminen ja korttiensa pois pelaaminen voi kostautua vastustajan vuorolla. Uusia kortteja saa näet nostaa vasta seuraavan oman vuoronsa alussa.

Kortit ja countterit ovat hyvälaatuisia ja selkeitä. Pelilaudan palaset ja pistelaskulauta tahtovat käpristellä, vaikka ovat melko paksua pahvia. Se ei kuitenkaan vaikeuta pelaamista. Pelilaatikossa ilmoitettu kesto 45–60 minuuttia on mielestäni optimistinen. Ainakaan aluksi tätä ei pelaa alle tuntiin millään. Tosin kokemusta on toistaiseksi vain parista skenaariosta.

Pelissä on omat säännöt myös yksinpeliin. Se toimii mainiosti. Kaiken kaikkiaan erittäin mukava tuttavuus, jota voi suositella kevytsotaa harrastaville pelureille.

Faktat Panzer Generalista

Suunnittelija:

Julkaisija: Petroglyph (2010)

Mutkikkuus: Sääntökirja on paikoin hieman viitteellinen, mutta vaikeudeltaan peli on keskitasoa.

Onnen vaikutus: Korttituuria on mukana, mutta ei ratkaisevasti.

Vuorovaikutus: Reippaasti, kyseessä on kaksinpeli.

Teema: Toisen maailmansodan teema on pelissä vahvasti mukana.

Uudelleenpelattavuus: Hyvä, kortteja ja skenaarioita on ihan mukavasti.

Kieliriippuvuus: Säännöt ja korttien tekstit englanniksi.

Pelaajamäärä: 1–2

Pituus: 45–60 minuuttia, oikeassa elämässä vähän kauemmin.

3 vastausta aiheeseen “Panzer General — Allied Assault”

Olisiko kokemuksia missä määrin korttituuri vaikuttaa peliin -> vrt. Memoir’44? Onko korttituurin vaikutukset ”hallittavissa” ja edellyttääkö sujuva pelaaminen korttien tuntemista?

Korttituuria on mukana, mutta se ei vaikuta aivan samalla lailla kuin Memoirissa. PG:ssa pääsee aina hyökkäämään haluamillaan yksiköillä. Kortteja ei ole ”sidottu” kaistoihin kuten Mem44:ssa. Vaikeus on kokemukseni mukaan enemmän siinä, että saa pisteet ja kortit riittämään vastustajan hyökkäysten torjuntaan.

Oho. Tämä on mennyt kokonaan ohi. Onko kokemuksia itärintamalle sijoittuvasta versiosta? Conflict of Heroesin kaveriksi pitäisi saada hieman kevyempi peli, enkä oikein ole mieltynyt Memoirin systeemiin. Pelin esi-isä lienee muuten SSI:n PC:lle julkaisema Panzer General. Vuosi taisi olla 1995. Sittemmin niitä tehtiin useampia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *