Orchard: A 9 card solitaire game

Orchard: A 9 card solitaire game on nimensä mukaisesti yhdeksän kortin soolo- eli yksinpelattava peli. Mark Tuck suunnitteli pelin vuonna 2018 pidettyyn yhdeksän kortin pelien pelisuunnittelukilpailuun, jonka Orchard myös lopulta voitti. Lisäksi Orchard on saanut parhaan print-n-play-pelin Golden Geek -palkinnon vuonna 2018. 

Eli palkitusta pelistä on kyse! Se ei kuitenkaan ihmetytä, sillä Orchard on eleganttia ja sujuvaa aivopähkinää, joka jaksaa viihdyttää kerrasta toiseen.

Kortit pinoutuvat ja puut kasvavat

Orchard on pieni peli: siinä ei ole kuin 18 kortin pakka, 15 noppaa ja pari nappulaa. Pelivalmistelutkin tekee puolessa minuutissa. 

Korttipakka sekoitetaan ja siitä valitaan sattumanvaraisesti yhdeksän korttia peliin mukaan omaksi pinokseen. Näistä yhdeksästä kortista päällimmäinen kortti käännetään aloituspuutarhaksi ja kaksi seuraavaa korttia nostetaan käteen pelattaviksi korteiksi. Näin peli on valmis alkamaan.

Vuorollaan pelaajan on pelattava yksi kortti kädestään puutarhaan niin, että peittää edes osittain vähintään yhtä jo puutarhassa olevaa korttia. Pelattavaa korttia saa käännellä haluamallaan tavalla, mutta kun kortin pelaa, korttiin merkityt puut saavat peittää vain saman värisiä puita.

Noppia korteille

Jos peitetyn puun päällä ei entuudestaan ole puun värin mukaista noppaa, puun päälle asetetaan sellainen osoittamaan pienintä silmälukua. Jos peitetyn puun päällä on jo noppa, noppa siirretään päällimmäisen kortin päälle ja nopan silmäluku käännetään seuraavaan arvoon.

Vuoronsa lopuksi pelaaja nostaa uuden kortin pakasta käteensä ja aloittaa uuden vuoron. Tätä jatketaan, kunnes pelaaja on pelannut kaikki korttinsa eikä voi enää nostaa uusia kortteja nostopakasta tai kun pelaaja ei pysty sääntöjen puitteissa pelaamaan uutta korttia puutarhaansa. 

Kahdesti pelin aikana pelaaja voi käyttää mädän hedelmän, mikä mahdollistaa eri väristen puiden latomisen päällekkäin. Mätä hedelmä kuitenkin rajoittaa puutarhan kasvua, sillä mädän hedelmän päälle ei voi enää pelata uutta korttia. Lisäksi käytetyt mädät hedelmät tuottavat miinuspisteitä.

Kun peli päättyy, pelaaja laskee puutarhassaan olevien noppien arvot yhteen (miinustaen summasta käytetyt mädät hedelmät) ja tarkastaa sen pohjalta sääntökirjan taulukosta, miten hyvin suoriutui pelissä. Pelin tavoitteena on siis saada mahdollisimman suuri pistesaalis pelin aikana.

Hedelmiä, hedelmiä – lisää hedelmiä!

Orchard on siis varsin yksinkertainen peli. Silti se ei ole mikään aivot narikkaan -kokemus, vaan pelikerroilla on kuitenkin tarjolla mielekästä päätöksentekoa, kun koittaa valita järkevintä paikkaa pelattavalle kortilla. Noppien silmäluvut kasvavat hieman isompina askelina kuin tavallisissa kuusisivuisissa nopissa (1–3–6–10, kaksi sivua on tyhjiä), mikä lisää pelissä tehtäviä valintoja. Orchardissa tuleekin usein tilanteita, joissa esimerkiksi pohtii, onko hyödyllisempää saada useampi uusi noppa puutarhaan vai päivittää vain yhtä entuudestaan jo puutarhassa olevaa noppaa. Täysin automaatiolla kortteja ei siis voi tai kannata puutarhaansa lätkiä. 

Orchardin suurin heikkous lienee korttituurin vaikutus, jos sitä nyt erityiseksi heikkoudeksi voi kutsua. Välillä pelikerralle mukaan päätyneet kortit eivät yksinkertaisesti tunnu sopivan hyvin päällekkäin ja pistetulos jää pakostakin laihaksi. Onneksi keskivertopelikerta kestää kuitenkin vain sen kuudesta kahdeksaan minuuttia, joten suuresta ajallisesta menetyksestä ei ole kyse.

Parhaimmillaan Orchard aiheuttaa keskivahvaa tai vahvaa addiktiota ja sitä tulee pelattua useampi pelikerta peräkkäin. Varsinkin hyvin menneiden pelikertojen jälkeen mielessä pyörii ajatus, että “jos nyt vielä kerran ja pikkasen paremmin”. Plussaa peli saa myös pienestä paketistaan, mikä sujahtaa varsin vaivatta esimerkiksi repun sivutaskuun. Orchard: A 9 card solitaire game onkin oikein mainio lisä jokaisen soolopeleistä kiinnostuneen kokoelmaan.

Faktat Orchard: A 9 card solitaire gamesta

Suunnittelija: Mark Tuck

Julkaisija: omakustanne, print and play (2018), Side Room Games (2018)

Mutkikkuus: Peli on simppeli säännöiltään ja pelattavuudeltaan. Aivopähkinää pelissä on silti tarjolla, kun kortteja koittaa latoa puutarhaansa parhaalla mahdollisella tavalla.

Onnen vaikutus: Onnella on pelissä lopulta melko paljon vaikutusta, sillä joskus sopivia kortteja ei osu kohdalle, jolloin pelissä on lähes mahdotonta saada kunnon tulosta. Näitä tilanteita tulee kuitenkin onneksi harvakseltaan.

Vuorovaikutus: Peli on yksinpelattava. 

Teema: Teema näkyy lähinnä kuvituksessa ja nimessä – peli itsessään on hyvin abstrakti.

Uudelleenpelattavuus: Samaahan tämä on kerrasta toiseen eli pelikerrat eivät juurikaan vaihtele ja lähinnä nostetut kortit muuttavat kokemusta. Orchardia kuitenkin tahkoaa aina muutaman pelin putkeen mielellään ja sen ääreen palaa myös mieluusti.

Kieliriippuvuus: Peliä ei ole julkaistu suomeksi, joten sääntöjen suhteen englantia on osattava. Muuten peli on täysin kielivapaa.

Pelaajamäärä: 1

Pituus: Laatikon mukaan 10 minuuttia, mutta minulla keskivertokesto pyörii kuuden minuutin kieppeillä.