Kategoriat
Peliarvostelut

Nusfjord

1950-luvun Norjassa Lofooteilla kalastusbisnes on voimissaan. Pelaajat operoivat kalastuslaivastojaan ja yrittävät saada yhteisössä mainetta ja kunniaa rakentamalla hienoja rakennuksia.

Uwe Rosenbergin uudet työläistenasettelupelit otetaan Lautapelioppaan toimituksessa vastaan asiaankuuluvalla vakavuudella. Aikaisempien näyttöjen perusteella 1950-luvulle Norjaan Lofooteille sijoittuva työläistenasettelupeli päätyi hankintalistalle välittömästi ilman sen suurempaa miettimistä.

Ei tarvinnut pettyä: Nusfjord ei ehkä ole uusi A Feast for Odin tai Fields of Arle, mutta erittäin pätevä peli se silti on ja mukavasti hieman erilainen. Siinä missä A Feast for Odin puski laatikkoa isommaksi kuin ikinä ja kasvatti skaalaa ylöspäin, Nusfjord ottaakin monta askelta pienempään päin. Tätä peliä voi pelata viidellä pelaajalla, eikä peliaika silti veny välttämättä edes kahteen tuntiin – samaa ei voi monista Rosenbergin työläistenasetteluista sanoa.

Kalastuslaivasto
Pelaajan pieni kalastuslaivasto, joka tuottaa seitsemän kalan saaliin. Kuva: Mikko Saari

Glass Roadin mittakaavaa

Nusfjordin kansiSkaalansa puolesta Nusfjordin lähin vertailukohta onkin Glass Road. Pelimekaniikan suhteen kaksikolla ei ole mitään tekemistä keskenään, mutta muutama muu tuntomerkki täsmää. Molemmat ovat napakan mittaisia pelejä, joissa pisteitä tehdään pääasiassa rakentamalla omalle pelilaudalle rakennuksia, jotka tuottavat pisteitä ja antavat erilaisia kertakäyttöisiä tai jatkuvia etuja.

Siinä missä Glass Roadissa on pyöriteltävä todella runsasta valikoimaa erilaisia resursseja, Nusfjord pelkistää olennaiseen: on puuta, kalaa ja rahaa (tosin uskoisin, että 1950-luvulla Norjan valuuttana ei ollut kultarahat, vaikka peli niin väittääkin). Kolme on maaginen luku myös pelaajien vuoroilla: joka vuoro saa tehdä kolme toimintoa, eikä yhtään enempää. Kun kierroksia on seitsemän, koko peli pitää siis selvitä tismalleen 21 toiminnolla.

Toiminnoille on monenlaista käyttöä. Pelin juoni on kalastusbisneksessä: kierros alkaa aina sillä, että pelaajien kalastuslaivastot tuottavat saalista. Saalis ei kuitenkaan kerry omaan laariin, vaan se jaetaan asianmukaisesti kalastusyhtiön osakkaille. Pelaajilla on alussa hallussaan kaksi omaa osaketta, joista kummallakin tienaa yhden kalan. Jos pistät omia osakkeitasi myyntiin ja joku ostaa, joudut maksamaan tälle pelaajalle yhden kalan joka vuoro – ja vieläpä ennen kuin saat itse ottaa saaliista. Omaan palvelukseen houkutelluille kylänvanhimmille pitää myös jakaa kalaa joka vuoro.

Toiminnoilla voi sitten laajentaa omaa kalastusimperiumia ostamalla uusia laivoja laivastoon, rakentaa rakennuksia tuomaan pisteitä ja muita etuuksia, hankkia kylänvanhimpia avukseen, tarjoilla kalaa kylällä rahan toivossa ja huolehtia metsistä joko kaatamalla niitä puuta varten tai istuttamalla uusia metsiä. Valinnanvaraa on sen verran runsaasti, että kolme toimintoa tuntuu kovin pieneltä määrältä.

Toimintolauta
Toiminnot ja kylänvanhimmat, joista valitaan. (Bongaa virhe lavastetussa kuvassa.) Kuva: Mikko Saari

Kylänvanhimpia ja osakkeita

Toimintojen puutteen vuoksi kylänvanhimmat ovatkin paikallaan: heidän kauttaan saattaa saada omia toimintoja, joista osa antaa mahdollisuuden tehdä yhdellä toiminnolla kaksi eri asiaa. Kylänvanhimmat vain ovat kuin delfiinejä: temppu tehdään, kun tarjolla on kalaa.

Aina kun kylänvanhinta haluaa käyttää, kylän kalatarjoilusta on napattava kala ja annettava se kylänvanhimmalle. Tämä taas avaa tarjoiluun tilaa jollekin nohevalle pelaajalle jaella ylimääräisiä kalojaan lautasille ja tienata kultarahoja – ne ovat paitsi erinomaisen käytännöllisiä muutenkin, myös suoraan yhden voittopisteen arvoisia.

Pisteitä pelissä tehdään enimmäkseen rakennuksista. Hyödyllisimmät rakennukset eivät juuri pisteitä tuota, yhden tai ehkä kaksi, mutta ne arvokkaimmatkin tuppaavat olemaan melko hintavia. Linna tuo toki yksitoista pistettä, mutta kun se maksaa kahdeksan rahaa, nettoa jää kolme pistettä. Mittava kalastuslaivastokin tuo pisteitä, vaan sama juttu: arvokkaimmat neljän pisteen kuunarit maksavat sen neljä rahaa. Pisteitä on siis käytettävä saadakseen pisteitä, eli jollain tavalla kuunarin tuomat lisäkalat on saatava muutettua pisteiksi, muuten hankinnasta ei hyödy.

Rakennuslauta
Rakennuslaudalla on monta rakennusta, joista valita. Useammalla pelaajalla rakennuksia tulee lisää pelin aikana ja loppupelissä tulee muutama yksityinen rakennus, jotka tulevat yleiseen jakeluun, jos niitä ei itse rakenna. Kuva: Mikko Saari

Osakkeet vaikuttivat pelistä alunperin kuultuani kiinnostavalta elementiltä, mutta niiden merkitys on käytännössä aika vähäinen. Mikään varsinainen osakepeli Nusfjord ei missään mielessä ole, mutta kiinnostava elementti osakkeet silti ovat.

Omista käyttämättömistä osakkeista on monta syytä päästä eroon: ne ovat miinuspisteitä pelin lopussa ja osakkeesta luopumalla tienaa mojovat kaksi rahaa – mutta sitten joutuu maksamaan osakkeelle yhden kalan joka vuoro koko loppupelin ajan, mikä on jonkin verran ikävää, jos ei itse omista osaketta. Toisaalta on hauska omistaa toisten pelaajien osakkeita ja tienata kalaa. Mutta pidän suuria kalasaaliita muutenkin yliarvostettuina, kylänvanhimmillehan ne muutenkin syötetään.

Peli on tyylikkään näköinen. Kansikuva on viehättävä ja komponentit kautta linjan toimivia. Ainoa varsinainen poikkeus ovat pienimmät kultarahat, jotka ovat säälittävän kokoisia pirpanoita ja hankalia käsitellä. Ne olisivat saaneet olla selvästi suurempia. Rakennuskortit ovat runsastekstisiä ja aika tylsän näköisiä, mutta se on pieni harmi.

Pieni natinan aihe on kylänvanhinten all male panel, kai sinne joukkoon olisi muutama nainenkin mahtunut? Pisteitä kuitenkin kylänvanhinten asiaankuuluvasta saamelaistyylistä, sellaistahan lautapeleissä näkee harvoin.

Kylänvanhimmat
Kylänvanhimmat ovat hyödyllistä väkeä ja tekevät käteviä palveluksia kalaa vastaan. Kuva: Mikko Saari

Nopea ja helposti lähestyttävä

Jotenkin Nusfjord viehättää minua suuresti. Peli kestää seitsemän kierrosta, mutta on hyvin ripeä juttu. Kaksinpelin pelaa helposti puoleen tuntiin ja sama alle 20 minuuttia pelaajaa kohden pitäisi kyllä onnistua kokemuksen myötä isommillakin pelaajamäärillä.

Rakennukset saattavat aiheuttaa pientä jäätämistä: niitä on melko paljon, useamman pelaajan peleissä niitä tulee kesken pelin lisää ja sopivien yhdistelmien hakeminen hyvin tekstivoittoisista rakennuskorteista voi olla vähän hidasta. Kokemus auttanee tässäkin.

Nusfjord onkin erinomaisen lähestyttävä. Alkuasettelu on kepeä, säännöt on nopeasti selitetty, pelin kulku on selkeä ja mutkaton. Pelissä on tilaa nokkeluudelle, rakennuksia on mahdollista yhdistellä mielenkiintoisilla tavoilla. Rakennuksia on myös sen verran runsaasti – kolme erillistä pakkaa, eikä pakan kaikkia kortteja käytetä pelin aikana – että vaihtelua tulee mukavasti, eikä aina voi pelata samalla tavalla.

Yksinpelaajien iloksi Nusfjordissa on mukana A Feast for Odinin tekniikalla tehty yksinpeli, jossa käytetään vuorokierroksin eri värejä, joten tämän vuoron siirrot blokkaavat seuraavalla vuorolla. Muilla pelaajamäärillä peli skaalautuu mukavasti. Alkuun ajattelin, ettei kaksinpeli ehkä ole moninpelin veroinen, mutta olen sittemmin lämmennyt sillekin: mielenkiintoinen haaste peli on kahdellakin pelaajalla.

Nusfjord ei syrjäytä Rosenberg-suosikkejani, Ora et Labora on kaikessa monimutkaisuudessaan edelleen ylivoimaisen herkullinen, mutta onhan tämä selvästi vaivattomampi saada pöytään useammalla pelaajalla. Isompia Rosenbergejä pelaan mieluiten kahdella pelaajalla, mutta tässä nelinpeli ei herätä minkäänlaista vastustusta. Tällä hetkellä peli miellyttää minua suuresti ja pelikertoja toivoisi kertyvän.

Rakennuskortit
Rakennuskortit ovat vähän tylsän näköisiä, mutta informaatio välittyy selkeästi ja tekstimäärän tietosisältöä olisi vaikea muutenkaan esittää. Kuva: Mikko Saari

Faktat Nusfjordista

Suunnittelija:

Julkaisijat: Mayfair Games (2017)

Mutkikkuus: Säännöt ovat mukavan yksinkertaiset: kierroksen kulku on selkeä ja vähävaiheinen, eikä erilaisia toimintoja ole valtavasti. Peli on helppo opettaa myös työläistenasettelupelien vasta-alkajille.

Onnen vaikutus: Rakennuskorteissa on hieman satunnaiselementtiä, osa niistä tulee pelin aikana ensin pelaajille yksityisesti ja vasta myöhemmin yleiseen jakoon. Hyvä tuuri voi tässä auttaa, mutta yleisesti ottaen kyllä tehokkaampi pelaaja vie voiton.

Vuorovaikutus: Tavallista työläistenasettelun blokkailua, toimintoja on rajallisesti tarjolla ja rakennuksistakin joku voi viedä parhaat edestä.

Teema: Norjalaisteema on hauskasti vähän erilainen. Kuvitus tukee teemaa mukavasti. Toimii!

Uudelleenpelattavuus: Rakennuksia on laaja valikoima, joten niistä tulee mukavasti vaihtelua, kun aina ei voi luottaa samoihin rakennuksiin. Kylänvanhimmat ovat joka pelissä samat, joten se on vähän tylsää, mutta kyllä Nusfjordia helposti pelaa koko rahan edestä.

Kieliriippuvuus: Rakennuskorteissa on paljon tekstiä ja osa rakennuskorteista pidetään pari kierrosta salassa muilta pelaajilta. Tämä ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön este, apulapuilla tai pitämällä kortit näkyvillä tästä selviää kyllä.

Pelaajamäärä: 1–5. Toimii hyvin eri pelaajamäärillä, ei veny isommillakaan pelaajamäärillä liian pitkäksi.

Pituus: Noin 20 minuuttia pelaajaa kohden, kokeneiden pelaajien kanssa vähemmän, aloittelijoilla rakennuksia tankatessa menee helposti vähän enemmän.

Kalaa, puuta ja rahaa
Puiset puut ja kalat ovat oikein näppäriä (kalat ovat tuttuja Carcassonne: Etelämereltä), mutta pienet yhden rahan kolikot ovat epämukavan pieniä. Kuva: Mikko Saari

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *