Nova Luna

Nova Luna eli uusikuu tarkoittaa kuunkierron ensimmäistä vaihetta, mutta sitä käytetään myös kuvastamaan uutta alkua. Tämä laattojenasettelupeli onkin uusi alku Corné van Moorselin Habitatsin (Cwali 2016) ajatuksille ja ideoille, jotka Uwe Rosenberg otti ja työsti uudeksi peliksi, maustaen niitä muun muassa Patchworkista tutuilla mekaniikoilla.

Nova Lunan julkaisi vuonna 2019 Edition Spielwiese ja nyt 2021 saimme sen suomennettuna Lautapelit.fi:ltä. 

Laattojenasettelua

Jokainen pelaaja valitsee vuorollaan yhden laatan keskellä olevalta kuukalenterilaudalta. Valittavana on Patchworkin tapaan joku kolmesta kuunsirppinappulan edessä olevasta laatasta.

Laatat sisältävät tehtäväympyröitä, joita pelaajan olisi tarkoitus suorittaa laittamalla eri värisiä laattoja vierekkäin. Laatassa on myös numero, joka määrittää kuinka monta askelta pelaajan aikamerkki siirtyy kuukalenterilaudalla eteenpäin.

Vuorot eivät etene myötäpäivään, vaan vuorossa oleva pelaaja on aina se, kenen aikamerkki on viimeisenä. Joskus käy jopa niin, että joku saa monta vuoroa putkeen, koska on aina viimeisenä otettuaan alhaisen numeron laattoja. 

Kun pelaaja on valinnut laatan, hän siirtää kuunsirpin siihen kohtaan, mistä hän valitsi laatan ja siirtää aikamerkkiään laatassa olevan numeron mukaan. Sen jälkeen hän asettaa laatan pelialueelleen. Jatkossa laatat pitää asettaa aina toisen laatan viereen.

Pelin tarkoituksena on päästä omista merkeistään eroon ennen kuin laatat loppuvat. Jos laatat loppuvat, voittaja on pelaaja, jolla jäi vähiten merkkejä jäljelle. Merkeistä, joita on 21, pääsee eroon täyttämällä laatoissa olevia tehtäväympyröitä, jotka merkataan tehdyiksi kyseisillä merkeillä. Vain laatan viereiset laatat lasketaan tehtäväympyrään soveltuviksi, poikkeuksena saman väristen laattojen jono, joka voi olla kuinka pitkä tahansa, ja se silti lasketaan tehtävää suorittaessa. 

Helppo peli opettaa

Nova Lunan säännöt ovat todella simppelit ja peli onkin sen myötä helppo opettaa. Se, kuinka tehokasta aivohierontaa peli aiheuttaa, saattaa yllättää. Nopeiten merkeistään pääsee eroon, jos pystyy ketjuttamaan tehtäviä valitsemalla juuri oikean väriset laatat kussakin tilanteessa, mutta tämä ei toki aina ole mahdollista. Joskus yksinkertaisesti iskee laattasokeus, jolloin monen laatan joukosta on vaikea hahmottaa parhaimmat muuvit.

Valitessa laattoja tulee keskityttyä lähinnä omaan peliin, vaikka toisten pelaajien pelin seuraaminen on toki mahdollista. Kovin syvällistä vuorovaikutusta pelissä ei kuitenkaan ole, muuta kuin joskus mahdollisesti toiselle tärkeän laatan vieminen nenän edestä. Moninpelissä vuorot ovat hyvin taktisia, koska on vaikea suunnitella minkä laatan seuraavaksi ottaa, kun ei ole varmuutta siitä mitä pöydällä on edes seuraavalla vuorolla saatavilla.

Uusia laattoja kalenterilaudalle tulee, kun laattoja on jäljellä kaksi tai vähemmän, ja parastahan olisi, jos kalenterilaudan saisi täytettyä omalla vuorolla. Kaksinpelissä vuorojen suunnittelu on helpompaa, koska on helpompi nähdä, mitä laattoja itselle on seuraavalla vuorolla saatavilla. Siksi peli onkin minulle parhaimmillaan juuri kahdella pelaajalla.

Odotuksia parempi kuvitus

Alunperin en juuri innostunut Nova Lunan kuvituksesta. Sen kansikuva kuukasvoineen ja isoisän kalsarikuoseineen vaati hieman totuttelua, mutta peli on oikeasti luonnossa paljon paremman näköinen, kuin mitä kuvissa. Lukas Siegmonin kuvituksen yksityiskohdat ja itse kalenterilauta on kyllä hyvin tehty, värivalinnat vain olivat aluksi hieman vieraat.

Komponentit ovat hyvin toimivat, ainoastaan kuunsirpin kestävyys ehkä hieman huolestuttaa, koska laatikossa ei ole minkäänlaista inserttiä, ja laatat ja pelilauta ovat tässä melko isohkossa laatikossa irrallaan. 

Kaiken kaikkiaan Nova Luna on todella onnistunut kokonaisuus, eikä se turhaan ollut ehdolla Spiel des Jahres -palkinnon saajaksi vuonna 2020. Pähkäily pelissä on todella mielenkiintoista ja pelin kesto siinä noin puolen tunnin hujakoilla on oikein passeli. Nova Luna on nopeutensa puolesta helppo pelata vaikka pari kertaa putkeen, minkä tekeekin mielellään, koska se on lopulta varsin koukuttava peli. Joka kerta haluaa pystyä parempaan suoritukseen ja yhdistää laatat ja tehtäväympyrät mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

Pelissä on myös soolopelimahdollisuus, mutta sitä en ole tätä kirjoittaessa kokeillut. 

Faktat Nova Lunasta:

Suunnittelijat: Corné van Moorsel, Uwe Rosenberg

Julkaisija: Edition Spielwiese (2019), Lautapelit.fi (2021)

Mutkikkuus: Säännöt ovat oikeastaan hyvin yksinkertaiset. Pelin mutkikkuus tulee laattojen asettelun pähkäilystä parhaimmalla tavalla. 

Onnen vaikutus: Pelissä on kohtalaisesti tuuria siinä, mitä laattoja tulee esiin ja mitä laattoja on pelaajan vuoron aikana enää saatavilla. 

Vuorovaikutus: Melko vähäistä, pelaajat keskittyvät eniten omaan peliin ja muiden pelin seuraaminen on aika työlästä, joskin ei mahdotonta.

Teema: Abstrakti, kuuteema on vain kevyttä kuorrutusta.

Uudelleenpelattavuus. Kohtalainen. Laatat tulevat joka kerta eri järjestyksessä ja niiden asettelu tuo uusi mahdollisuuksia joka kerta. Mitään yllättävää ja uutta ei peli tuo uusilla pelikerroilla. 

Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole tekstiä. Säännöt suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. 

Pelaajamäärä: 1–4

Pituus: noin puoli tuntia