Neuroshima Hex!

Puolalaisen Neuroshima-roolipelin maailmaan sijoittuva Neuroshima Hex! on monena versiona ilmestynyt strategiapeli. Ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 2006, kakkoslaitos jo seuraavana vuonna 2007. Versio 3.0, johon tämäkin arvostelu perustuu, ilmestyi vuonna 2013. Eri versiot ovat sisällöltään identtisiä, vain ulkonäkö vaihtelee.

Pelissä on neljä erilaista ryhmittymää, armeijaa, joista valita, ja jos ne alkavat tuntua liian tutuilta, lisäarmeijoita on olemassa vaikka kuinka.

Neuroshima Hex! toimii erinomaisesti kahdella pelaajalla, useamman hengen pelejä en ole pelannut enkä kaivannut (Reiner Knizian Samurai antaa minulle hieman samanlaisia fiiliksiä ja onkin ihan hyvä valinta useammalla pelaajalla). Moninpeliin liittyy joitakin sääntömuutoksia ja pelivariantteja, joihin en tätä mainintaa enempää paneudu.

Laattojen latomista

Pelin aluksi pelaajat laittavat vuorotellen tukikohtansa pelilaudalle. Tämän jälkeen aloittava pelaaja nostaa yhden laatan ja pelaa, säilyttää tai heittää sen pois. Sitten toinen pelaaja tekee saman, mutta kahdella laatalla.

Siitä päästään sitten tavalliseen pelivuoroon: pelaaja nostaa laattoja, kunnes hänellä on niitä kolme, joista yksi heitetään pois. Jäljelle jääneet kaksi voi edellä mainittuun tapaan pelata, säilyttää tai heittää pois.

Laattatyypit

Laattojen pelaaminen on yleisin tapa käyttää laattoja. Laattoja on kahta lajia, pelilaudalle pelattavia yksikkölaattoja ja välittömiä toimintoja, joita ei pelata pelilaudalle.

Välittömistä toiminnoista taistelut ovat tavallisimpia, mutta joukossa on myös muun muassa jo asetettujen laattojen liikuttamista ja erilaisia tapoja tehdä vahinkoa taistelun ulkopuolella. Kun pelaa taistelun, ei muita laattoja voi enää vuorollaan pelata tai heittää pois.

Jos pelaajalla on noston jälkeen vain välittömiä toimintoja, ne voi heittää pois ja nostaa uudet tilalle.

Yksikkölaatat

Yksikkölaatat jakautuvat taistelijoihin, jotka voivat hyökätä vastapelaajan yksiköitä vastaan, sekä moduuleihin (upseereita, tiedustelijoita ja lääkintämiehiä ja niin edelleen), jotka tehostavat omia yksiköitä, tai mahdollisesti haittaavat vastustajan toimintaa.

Kullakin taistelijalla on aloite sekä yhdistelmä muita toimintoja heksalaattansa sivuilla, joista yleisimmät ovat lähitaistelu, kaukotaistelu, suoja ja verkko. Lisäksi yksiköillä voi olla erityisominaisuuksia, kuten liikkuvuutta ja kestoa.

Taistelutoiminnot suoritetaan vasta taistelussa. Verkot toimivat välittömästi, kun laatta asetetaan pelilaudalle. Verkotettu yksikkö ei pysty toimimaan millään tavoin ja verkosta pääsee irti vasta kun verkottaja siirtyy tai tuhoutuu. Ellei muuta ole sanottu, kaikki toiminnot tapahtuvat eikä pelaaja voi jättää niitä tekemättä.

Jos pelaajan vuoron jälkeen 19 heksan kokoinen pelialue on täynnä yksiköitä, alkaa automaattinen taistelu.

Taistelu

Taisteluissa kulminoituu edeltävä heksalaattojen asettelu, jossa yksiköitä on sijoitettu suojaamaan toisiaan ja vahingoittamaan vastustajan yksiköitä.

Taistelussa taistelijat tekevät vahinkoa lähelle tai kauas omilla aloitteillaan riippuen lähi- tai kaukotaistelusymbolien lukumäärästä. Kaukotaistelussa omat yksiköt eivät blokkaa hyökkäystä ja hyökkäys osuu ensimmäiseen vihollisyksikköön. Suoja vähentää kaukohyökkäyksistä tulevaa vahinkoa yhdellä. Yksiköt kuolevat ensimmäiseen vahinkoon, ellei niillä ole lisäkestoa.

Pelin päättyminen

Peli päättyy sen taistelun jälkeen, kun yhden pelaajan tukikohdan kesto vähenee nollaan.

Peli voi myös päättyä viimeisen taistelun jälkeen sen pelaajan eduksi, jonka tukikohdalla oli enemmän kestoa jäljellä. Viimeinen taistelu tapahtuu kun toiselta pelaajista loppuu nostettavat laatat.

Sitä ennen toisella pelaajalla on vielä yksi pelivuoro, mutta ilman mahdollisuutta pelata taistelua.

Komponentit

Tuotantokustannuksiltaan peli ei liene erityisen kallis sillä pelin komponentit ovat pahvia: pelilauta, ohjekirja, heksalaatat, tokenit… Yksinpelaavalle peli sisältää myös pakan kortteja, joissa on ratkaistavia puzzleja. Sisältöön nähden standardi-neliökoon laatikko on iso.

Ohjekirja on pelin yksinkertaiseen mekaniikkaan verrattuna aika pitkä, mutta se selittyy sen sisältämillä ryhmittymäesittelyillä, peliesimerkillä ja laattakuvauksilla. Se ei myöskään ole liian raskaasti taitettu.

Komponenteista tärkeimmät eli armeijalaatat ovat selkeät. Symbolien erottaminen ei ole vaikeaa. Taide on komponentteihin sopivaa, muttei herätä ihmeempiä tuntemuksia.

Yhteenveto

Neuroshima Hex! on melko abstrakti peli ja siten harvinaisuus pelikokoelmassani, jossa pelien temaattisuudella on iso merkitys.

Omaan pelimakuuni sen kädenhallintamekaniikka ja erilaiset armeijat iskevät erinomaisesti. Siinä yhdistyy mainiosti yksinkertainen pelattavuus sulavaan toteutukseen. Suosittelen.

Fantasiateemasta kiinnostuneiden kannattaa tsekata Monolith Arena, samalla pelimekaniikalla toimiva fantasiateemainen taistelupeli.

Faktat Neuroshima Hexista

Suunnittelija: Michał Oracz

Julkaisija: Portal Games (2006)

Mutkikkuus: Pelin kulku ei ole monimutkainen: vuorollasi nostat laattoja ja teet niillä jotain. Ryhmittymien vahvuuksien ja heikkouksien omaksuminen vaatii sen sijaan enemmän pelaamista.

Onnen vaikutus: Kohtalainen. Nostettavat laatat ovat sattumanvaraisia, mutta koska niitä nostetaan kolmeen, on pelaajalla lähes aina ainakin yksi hyvä laatta pelattavaksi.

Vuorovaikutus: Suuri, mutta mitä muuta voikaan odottaa peliltä, jossa taistellaan.

Teema: Postapokalyptinen maailma mahdollistaa erilaiset armeijat, mutta kyllä pelin voisi helpohkosti teemoittaa muutenkin.

Uudelleenpelattavuus: Hyvä. Neljä erilaista ryhmittämää on hyvä pohja ja jokainen peli on erilainen, koska laattojen nosto on satunnaista. Lisäosia on tarjolla runsaasti, myös epävirallisia fanikehitelmiä.

Kieliriippuvuus: Varsinaiset pelaamisessa käytettävät komponentit ovat kielivapaat.

Pelaajamäärä: 2–4, paras kahdella. Ohjekirja mainitsee myös vielä isommista peleistä, mutta se kuulostaa jo aivan tarpeettomalta.

Pituus: 30 minuuttia.