Netrunner

Netrunner sijoittuu R Talsorian Gamesin Cyberpunk 2020 -roolipelin maailmaan, lähitulevaisuuteen jota suuryritykset hallitsevat. Tulevaisuudessa tieto on valtaa, entistä enemmän. Netrunnereiden tavoitteena on tieto, suuryritykset puolestaan yrittävät estää runnereiden pääsyn datalinnoituksiinsa.

Pelaajat eivät ole tasavertaisessa asemassa. Runner yrittää murtautua vastapuolen datalinnoituksiin ja saalistaa agendoja, salaisia projekteja, joita yritys haluaa suorittaa. Se taho, joka ensimmäisenä saa seitsemän agendapistettä täyteen, voittaa. Korporaatio voittaa myös silloin, kun runner kuolee; runner voi yrittää luoda korporaatiolle huonoa julkisuutta. Lisäksi korporaatio häviää pakan loppumiseen.

Pelin idea

Korporaation perusosaset ovat datalinnoituksia. Pakka (R&D, tutkimus ja kehitys -osasto), poistokorttien pino (arkisto) ja käsi (päämaja) ovat kaikki linnoituksia ja lisäksi korporaatio voi luoda uusia linnoituksia. Näihin linnoituksiin korporaatio voi sitten pelata agendoja ja noodeja (jotka edustavat erilaisia korporaation tavoitteita tukevia toimintoja) ja lisäksi niitä voi varustaa päivityksillä ja jäällä,  jonka tarkoitus on pysäyttää runner ennen kuin tämä pääsee linnoituksen sisältämään tietoon käsiksi.

Runner pelaa avoimemmin kortein. Siinä missä korporaatio salailee tekemisiään, runnerin tekemiset ovat varsin hyvin korporaation tiedossa. Runnerin resurssit koostuvat ohjelmista (jäänsärkijöitä, viruksia ja muita sekalaisia ohjelmia), hardwaresta (mm. muistipiirit ja tietokoneet) ja muista sekalaisista resursseista. Päästäkseen tietoon käsiksi, runnerin on asennettava jäänsärkijöitä ja ”juostava” korporaation datalinnoituksiin kohdaten jäät yksi kerrallaan.

Jos runner pystyy särkemään vastaantulevan jään, hyvä, mutta aina näin ei käy — paraskin runner voi kohdata yllätyksiä. Tällaisissa tapauksissa runnerin on otettava vastaan jään alirutiinit, joiden ominaisuudet vaihtelevat pelkästä juoksun pysäyttämisestä jäljitykseen, verkkovahinkoon, jopa pahimmassa tapauksessa (”mustan jään” ollessa kyseessä) aivovaurioiden aiheuttamiseen.

Peli ei ole täysin tasapainoinen, vaan kokemusteni perusteella korporaatio on jonkin verran vahvempi. Tämä kuitenkin tasapainotetaan siten, että normaalisti pelataan kaksi peliä peräkkäin vaihtaen välillä puolia ja laskien sitten pelien pisteet yhteen. Lisäksi eri puolin pelityylit vaihtelevat melkoisesti. Korporaatio tarjoaa paljon mahdollisuuksia bluffaamiseen, valikoimissa on paljon ansoja joilla piinata runneria — on melkoinen järkytys huomata, että vaivalla murretussa datalinnoituksessa onkin tappava ansa. Pian runner onkin varsin paranoidi, pohtiessaan onko suojaamattomassa linnoituksessa ansa vai agenda? Uskaltaako kokeilla?

Yhteenveto

Netrunner on helppo oppia eikä vaadi valtavaa määrää harvinaisia kortteja ollakseen mukava pelata. Siitä plussaa. Richard Garfield tiimeineen on tehnyt erinomaisen hyvää työtä, kyseessä on ehdottomasti eräs Garfieldin parhaita pelejä. Kortit ovat hyvän ja varsin yhtenäisen näköisiä. Kuten aiheeseen kuuluu, suurin osa korttien kuvituksesta on tietokonetaidetta ja vilahtaapa Richard Garfield itsekin eräässä kortissa (Playful AI).

Netrunner on pakkohankinta kyberpunk-teemasta pitäville ja suositeltava tutustumisen kohde muillekin laadukkaiden korttipelien ystäville. Pienoinen haittapuoli on se, ettei peliä voi pelata kuin kaksi pelaajaa. Pelin valmistus on lopetettu, joten kortteja ei ole kuin perussarja, Proteus– ja Classic-lisäsarjat. Näitä saanee yhä netistä melko hyvin.

Suunnittelija: Richard Garfield
Julkaisija: Wizards of the Coast
Ilmestymisvuosi: 1996
Pelaajamäärä: 2
Pituus: 45 min