Near and Far

Ryan Laukat toi lautapeleihin tarinankerrontaa jo Above and Below’ssa. Near and Far jatkaa idean kehittelyä. Tarinankerronnan toteuttaminen siten, että peli on mekaanisesti toimiva ja että tarinankerronta toimii, on vaikeaa, eikä Near and Farkaan onnistu täydellisesti. Yritys on kuitenkin hyvä.

Red Raven Gamesin peliksi Near and Farin tunnistaa vaivatta Laukatin kuvitustyylistä. Laatikossa on runsaasti tavaraa ja sääntökirjan selailu paljastaa, että peliä voi pelata ainakin neljällä eri tavalla. Pelin kanssa onkin herkästi hukassa – miten tätä oikein kannattaa pelata?

Kampanjamuotoista tarinankerrontaa

Parhaimmillaan Near and Far on kampanjana, jossa pelaajat ottavat pelihahmon ja pelaavat samalla hahmolla useita eri pelikertoja. Yhden pelilaudan sijasta pelissä on karttakirja, jossa on yksitoista erilaista karttaa. Kampanjapelissä pelaajat kiertävät läpi kymmenen karttaa järjestyksessä, seuraten kartalla etenevää tarinaa ja kehittäen hahmojaan.

Jos kampanjapeli tuntuu liian pitkältä sitoumukselta, voi pelata hahmopeliä. Siinä jokainen pelaaja saa oman hahmon ja seuraa tämän hahmon tarinakaarta. Kun kaikki ovat suorittaneet hahmollaan kahdeksan seikkailua, siirrytään viimeiselle kartalle, jossa pelataan finaali. Tämä suoritus vie vähintään kolme pelikertaa, mahdollisesti enemmänkin, mutta on kampanjaa lyhyempi.

Jos hahmopelikin on liian pitkä, tarjolla on pikapelimuoto ilman kampanjaelementtejä. Siinä pelataan yksittäinen seikkailu millä tahansa kartalla, ilman tarinakirjan tarinoita. Tämä on yksinkertainen ratkaisu, joka toisaalta riipii pelistä kenties kiinnostavimman osan pois.

Lopuksi on vielä johdantopeli, joka soveltuu pelimekaniikkaan tutustumiseen ja sääntöjen opetteluun.

Kartalla ja kaupungissa

Itse pelaaminen tapahtuu valitulla kartalla, jossa on keskuskaupunki ja reittejä, joiden varrella on vaaroja ja aarteita. Kaupunkia kuvaa erillinen pelilauta ja pelaaminen etenee tavallisesti niin, että kaupungissa ravataan rakennuksesta toiseen varustautumassa, sitten lähdetään seikkailulle kartalle ja riehutaan siellä niin kauan kuin resurssit riittävät, jonka jälkeen palataan tankkaamaan kaupunkiin.

Pelaajille on muutama perusominaisuus, joita kehitetään pelin aikana. Sydänten lukumäärä kertoo kestävyyden, kuinka kauan kartalla on mahdollista remuta. Taito ja taistelu ovat perusominaisuuksia, jotka vaikuttavat paljon esimerkiksi seikkailujen onnistumiseen. Liikkumisnopeus antaa vauhtia kartalla liikkumiseen.

Ominaisuuksia kasvatetaan palkkaamalla omaan seurueeseen uusia seikkailijoita. Seikkailijat on jaettu neljään väriin ja jokaista väriä mahtuu porukkaan yksi. Enemmänkin voi palkata ja siitä on hyötyäkin, mutta aktiiviseen seurueeseen on valittava yksi väriä kohden. Seikkailijoita palkataan rahalla.

Rahan lisäksi tarvitaan ruokaa ja timantteja. Näitä käytetään seikkaillessa ja erityisesti artifaktien hankkimiseen. Artifaktikortteja saa pelin alussa ja niitä voi haalia kaupungista lisää. Ne ovat halpa resurssi: kortteja saa helposti ja paljon. Jotta artifaktista on jotain hyötyä, se on kuitenkin maksettava ja mitä paremmasta esineestä on kyse, sitä työläämpi hinta on. Ostetuista artifakteista palkitaan lisäksi voittopisteillä ja käteen jääneet ovat pelin lopussa miinusta.

Kaksintaisteluja kaupungissa

Kaupungin ruudut ovat rajoitettuja: yhteen rakennukseen mahtuu yksi pelaaja kerrallaan, seikkailijoiden palkkausta hoitavaa saluunaa lukuunottamatta. Jos haluaa samaan ruutuun kuin toinen pelaaja, voi kaksintaistella. Silloin kumpikin taistelija heittää noppaa ja lisää nopanheittoon miekkojensa määrän.

Jos hyökkääjä voittaa, hän joko saa tai menettää mainetta, riippuen siitä taisteliko rehdisti vai ei, ja saa lisäksi tehdä toiminnon. Jos hyökkääjä häviää, hän menettää vuoronsa ja joutuu vankilaan, josta pääsee ensi vuorolla jatkamaan. Hyökkäyksen kohteeseen kaksintaistelu ei koskaan vaikuta millään tavalla.

Tämä kaksintaistelu on hieno esimerkki Near and Farin kummallisuuksista. Kaksintaisteleminen lisää sääntökuormaa, mutta tuntuu toisaalta jotenkin täysin turhalta. Sillä on jonkin verran merkitystä, lähinnä mahdollisuutena vaikuttaa maineeseen – hyvällä maineella saa lisäpisteitä, mutta joidenkin hyvien artifaktien hankkiminen edellyttää huonoa mainetta – mutta aika turhalta osalta peliä se tuntuu.

Telttailua kartalla

Kartalla liikutaan ruudusta toiseen ja maksetaan sydämiä jokaisesta ohitetusta ruudusta. Liikkeen lopuksi voi laittaa ruutuun leirin, joka maksaa kolme sydäntä. Leiristä tienaa yleensä kolikoita tai jalokiviä. Kartalla on myös kauppatavaroita, joista saa mojovan pistesaaliin, mikäli onnistuu rakentamaan leirin kahteen samanlaiseen kauppatavararuutuun.

Ruutujen välissä voi olla vaaroja. Silloin joutuu taistelemaan vaarapakan päällimmäistä korttia vastaan. Jos onnistuu miekkailemaan tiensä voittoon eli nopanheitto ja miekkojen määrä on vähintään yhtä suuri kuin vaarakortin numero, saa kortin itselleen, kortille laitetaan yksi leiri ja siitä tienaa pisteitä pelin lopussa.

Kartalla voi olla myös aarteita. Aarteen ohittaessaan saa aarrekortin, jonka voi ottaa itselleen, jos sattuu omistamaan joutilaita kuormalintuja. Aarteet ovat varsin arkipäiväisiä, niitä voi koska tahansa hakea kaupungista, eikä niistä ole juurikaan hyötyä. Jos kuitenkin onnistuu keräämään kolme kuormalintua ja aarteen jokaiselle, saa pienen pistebonuksen.

Seikkailuja

Seikkailut ovat kenties kiinnostavinta, mitä kartalta löytyy. Jos ruudussa on kirjalätkä, siellä odottaa seikkailu. Kun pelaaja menee tällaiseen ruutuun, hän voi yrittää seikkailua. Silloin kaivellaan seikkailukirjasta oikea kohta. Kampanjamoodissa seikkailu tulee kartan ruudun numeron mukaan, hahmopelissä taas kohdataan oman hahmon seuraava seikkailu. Pikapelissä ei lueta kirjasta mitään, vaan nostetaan seuraava seikkailukortti, jossa on yksinkertainen miniseikkailu.

Seikkailut muistuttavat Above and Below’n luolaseikkailuja. Pelaajalle luetaan pieni tarinankatkelma, jonka jälkeen annetaan kaksi toimintovaihtoehtoa. Vaihtoehdot edellyttävät joko taitoa tai taistelua ja niiden vaikeusaste vaihtelee. Pelaaja valitsee, kumpaa vaihtoehtoa yrittää ja heittää sitten noppaa. Nopanheittoon lisätään joko taitomerkkien tai miekkojen määrä, riippuen vaaditusta ominaisuudesta, ja nopanheittoa on mahdollista kasvattaa suuremmaksi kuluttamalla sydämiä.

Jos pelaaja onnistuu, hän saa seikkailun palkinnon. Hyvä onnistuminen, eli minimin ylittäminen kahdella, palkitaan vielä lisäbonuksella. Palkintoina voi olla mainetta, resursseja, palkintokortteja, seikkailijoita, aarteita ja niin edelleen. Pelaajat voivat myös saada hahmolleen avainsanoja, jotka saattavat vaikuttaa myöhempien seikkailujen käänteisiin.

Epäonnistuminen seikkailussa johtaa seikkailun heittämiseen pois ilman sen suurempaa tulosta. Hyötyä ei tule, mutta ei tule myöskään rangaistusta.

Ristiriitaiset tunnelmat

Above and Below ei ollut täydellinen peli, joten toivoin, että Near and Far parantaisi edeltäjästään. Tässä suhteessa peli on pettymys: puutteistaan huolimatta Above and Below on kaksikosta ehkä sittenkin se parempi peli. Ryan Laukat tekee kovasti töitä yhdistellessään tarinankerrontaa europeleihin, mutta se ei ole helppoa.

Tässäkin pelissä törmää siihen, että tiukan mekanistinen pelaaminen tuntuu toimivan kovin tehokkaasti: nopea telttojen pelaaminen ja erityisesti uhkien voittamiseen keskittyminen tuntuu vähän turhankin tehokkaalta taktiikalta. Tarinointiin keskittyminen taas on vähän tehottoman oloista. Pelissä on paljon aineksia, joiden hyödyntäminen tuntuu huonolta pelaamiselta.

Veikkaan, että Near and Farin tarinallisuus vetoaa varmasti moniin ja huomaan kyllä olevani kuutosen reittauksellani selvästi vähemmistössä BoardGameGeekissä. Erityisesti suosittelisin Near and Faria peliporukoille, joille maistuu tarinaan keskittyvä, ikään kuin puolittainen yhteistyöpelillisyys, jossa voittaminen ei ole niin tärkeää kuin tarinankerronta ja maailman tutkiminen. Halu sitoutua pitkään kampanjaan on toinen tärkeä kriteeri.

Kuvittelisin, että Near and Far voisi toimia esimerkiksi pariskuntapelinä aivan mainiosti. Minulle peli ei kuitenkaan onnistunut täyttämään odotuksia, eikä varmastikaan päädy pysyväksi osaksi kokoelmaa.

Faktat Near and Farista

Suunnittelija: Ryan Laukat

Julkaisija: Red Raven Games (2017)

Mutkikkuus: Sääntökirja on aika huono, vaikeuttaa pelin oppimista eikä vastaa ihan jokaiseen kysymykseen. Peli on kuitenkin melko yksinkertainen, kunhan säännöt saa opeteltua.

Onnen vaikutus: Sattumalle on paljon sijaa: mukana on niin nopanheittelyä kuin kortinnostoa, eikä kaikessa ole todellakaan pyritty tasapainoon. Esimerkiksi artifaktien joukossa osa on selvästi parempia kuin toiset ja aarrekortit voivat joskus olla kovin hyödyllisiä ja toisinaan eivät yhtään. Moneen asiaan pystyy kuitenkin vaikuttamaan.

Vuorovaikutus: Pohjimmiltaan Near and Far on kilpajuoksu, jossa ensimmäisenä ehtivä vie voiton. Suoraa vuorovaikutusta pelaajien kesken on kovin vähän, enimmäkseen vain kisaa siitä, kuka saa herkullisimmat jutut napattua ensin.

Teema: Roolipelaamiseen taipuvaiset pelaajat voivat löytää Near and Farista mielenkiintoisen maailman tutkittavaksi, mutta jos ei tarinaelementeistä välitä, teema jää vähän taustalle.

Uudelleenpelattavuus: Materiaalia on aika paljon. Jokaiselle kahdeksalle hahmolle on omat tarinat, samoin jokaiselle yhdelletoista eri kartalle. Kun tarinat on pelattu läpi kerran tai pari, peli alkaa olla nähty, mutta siihen mennessä rahalleen on saanut erittäin paljon vastinetta.

Kieliriippuvuus: Pelaaminen edellyttää kielitaitoa, jotta tarinoista saa kaiken irti. Vähintään kahden pelaajan on osattava englantia sujuvasti ja pelaaminen on vähän vaivalloista, jos kaikki pelaajat eivät osaa kieltä.

Pelaajamäärä: 2–4. Toimii kahdestaan, lienee parhaimmillaan kolmella tai neljällä.

Pituus: 60–120 minuuttia. Riippuu vähän pelaajien nopeudesta ja pelitavasta, mutta oma fiilikseni on, että peli on jopa vähän liian lyhyt.