Mucca Pazza

Hullu lehmä (Mucca Pazza on italiaksi ”hullu lehmä”) on sotkenut teleportterin ja planeetan pinnalle laskeutuneet eläimet ovat menneet aivan sekaisin. Pelaajien tehtävänä on yhdistää päät, keskivartalot ja jalat siten, että eläimet ovat oikeassa järjestyksessä.

Mucca Pazza voitti vuonna 2015 Vuoden lastenpeli -palkinnon. Ei aivan huono valinta – Mucca Pazza on oikein kelpo lastenpeli, vaikka siinä ei lopulta ihan hirveästi peliä olekaan. Lapsille Mucca Pazzassa on kuitenkin haastetta ja peli toimii hyvin lasten kesken pelattuna.

Liu’utusta

Pelilaudalla on kolme reunuslistojen rajaamaa riviä laatoille. Ylimpään laitetaan päät, keskelle vartalot ja alas jalat. Pelin alussa mikään ei saa sopia yhteen viereisten laattojen kanssa, jotta pelaajilla riittää tekemistä. Pelilaudalle nostetaan kymmenen eläinkorttia: ne kertovat, mitä eläimiä pelaajien on saatava koottua.

Vuorollaan pelaaja saa tehdä kolme liu’utusta, eli ottaa laatan laudan toisesta reunasta ja liu’uttaa sen toisesta reunasta, jolloin rivi siirtyy yhdellä askeleella. Jos kolmen liu’utuksen jälkeen laudalla on valmiita eläimiä, pelaaja saa ottaa kaikki valmiiden eläinten kortit laudan reunalta. Otetut kortit korvataan uusilla. Jos mitään ei valmistu, on seuraavan pelaajan vuoro.

Joustavuutta tarjoavat tähdet, joita jokaisella pelaajalla on kolme: niillä saa ylimääräisiä siirtoja tarvittaessa. Peli päättyy, kun kaikki eläinkortit on pelattu, jolloin eniten kortteja kerännyt voittaa.

Yksinkertainen peli

Ihan hirveästi peliä Mucca Pazzassa ei ole. Omalla vuorolla tuijotetaan pelilautaa ja yritetään keksiä, saisiko siirtoja aikaiseksi. Aikuiselle tehtävä on helppo, lapsille pelissä on vähän haastetta: aivan vaivattomasti siirrot eivät löydy, etenkin jos niihin liittyy laatan siirtämistä laudan puolelta toiselle.

Pelissä on aika vahva tuurielementti. Jos omalla vuorolla pääsee noukkimaan eläimen, josta on kolme tai neljäkin korttia laudan reunalla, pisteitä kertyy sen verran, että muiden on vaikea pärjätä.

Joskus toisen pelaajan siirto jättää seuraavalle pelaajalle hyvän paikan. Sellaistakin tuuria pelissä on. Jos omalla vuorolla ei saa mitään, kannattaisi asetella laatat siten, ettei seuraavakaan pelaaja saa mitään, mutta tämä mennee lapsilta vähän ohi.

Helpompaa ja vaikeampaa

Pelissä on myös helpompi muunnelma. Sitä ehdotetaan neljävuotiaille, kun toinen muunnelma on kuusivuotiaille. Nelivuotiaiden pelissä käytetään vain puolikasta pelilautaa ja puolta eläimistä. Se on muutenkin vähän yksinkertaisempi. Helpompi peli sopii varmasti hyvin jo pienille lapsille. Vaikeampikaan peli ei ole kovin haastava ja kun pelaajien ikä alkaa lähestyä kymmentä vuotta, pelin vetovoima hiipunee nopeasti.

Mucca Pazza on parhaimmillaan lasten keskenään pelaamana. Aikuiselle peli ei paljoa tarjoa, mutta toisaalta se on melko nopea ja harmiton. Ymmärrän kyllä, miksi peli voitti Vuoden lastenpelin palkinnon: se on hauskannäköinen, vaatii lapsilta vähän ajatustyötä ja on lapsille helppo keskenään pelattavaksi. Sellaiseen käyttöön peli sopii hienosti, parhaimmillaan peli on varmaankin noin eskari-ikäisillä.

Faktat Mucca Pazzasta

Suunnittelija: Iris Rossbach

Julkaisija: Zoch (2013), Competo (2015)

Mutkikkuus: Säännöt ovat hyvin yksinkertaiset, lapset pystyvät pelaamaan helposti

Onnen vaikutus: Tuuri on herkästi aika isossa osassa, mutta se ei oikeastaan tämäntyyppisessä pelissä haittaa.

Vuorovaikutus: Ei oikeastaan, jokainen tutkailee pelilautaa itsekseen omalla vuorollaan.

Teema: Lapset pitävät sekaisin menneistä eläimistä, kuvitus on oikein hauskan näköistä.

Uudelleenpelattavuus: Vaikea sanoa, miten pitkään tämä lapsia kiinnostaa. Aikuista ei välttämättä pitkään.

Kieliriippuvuus: Ei edellytä lukutaitoa.

Pelaajamäärä: 2–4.

Pituus: 15 minuuttia.