Vannoutuneena kissaihmisenä olin täysin myyty jo pelkästä pelilaatikon näkemisestä. Hauskasti kuvitetut astronauttikissimirrit, ”kisunautit” (castronauts) ja vieläpä kultainen teksti kannessa. Pelin saapumista odotellessa muistui mieleen lapsuuden joulut, kun ei millään malttanut odottaa pukkia ja lahjoja.
Jo laatikon visuaalinen ilme (ah, ne kultaiset tekstit) ja tuntuma antoivat laadukkaan mielikuvan. Sisältä paljastui mielenkiintoinen ratkaisu: pelissä ei ollutkaan perinteistä pelilautaa, vaan pelialustana toimii rullalla säilytettävä kumipohjainen hiirimattoa muistuttava ”kosminen matto”, jolle veikkaan pidempää käyttöikää kuin perinteiselle pahviselle pelilaudalle. Lisäksi mattorulla sopii mukavasti pelilaatikkoon ja kumipohjaisena pysyy myös hyvin paikoillaan pöydällä. Myös pelimerkit ja rakettilauta vaikuttavat laadukkailta, vaikka pahvimerkkejä ovatkin.
Onnenkoetusta avaruudessa
Mekaanisesti peli oli meille uudenlainen kokemus. MLEM on noppapeli, jossa tavoitteena on saada tiettyjä, kulloisessakin ruudussa mainittuja silmälukuja. Näiden perusteella raketti etenee radallaan, kunnes raketti pääsee avaruuden kaukaisimpaan kolkkaan, kaikki kisunautit laskeutuvat kuihin ja planeetoille tai sitten noppatuuri loppuu ja alus haaksirikkoutuu ja kyydissä olleet kisunautit palautuvat pelaajalaudoille. Suurimman pistesaaliin kerännyt kissa voittaa. Radalla ei tarvitse päästä kaukaisimpaan avaruuteen, vaan muhkeimman pistesaaliin voi kerätä myös oikeilla kisunauttivalinnoilla planeetoilta ja kuista.
Peli päättyy ja pisteenlasku alkaa, kun jokainen kisunautti on ammuttu avaruuteen tai raketti päätyy haaksirikkoradan loppuun. Raketti on melko lujaa tekoa, se nimittäin kestää kymmenen haaksirikkokertaa ennen kuin tuhoutuu lopullisesti korjauskelvottomaksi.
Peruspelin idea on melko yksinkertainen. Kukin pelaajista on vuorollaan aluksen komentaja. Jokainen pelaaja, komentajasta alkaen, valitsee yhden kahdeksasta astronautistaan ja asettaa hänet rakettiin. Jokaisella astronautilla on omat toimintonsa tai vaikutuksensa. Tämä onkin ehkä peruspelin suurin vuorovaikutteinen kohta, sillä joidenkin kisunauttien vaikutus ulottuu myös muihin pelaajiin.
Kun alus on lastattu, komentaja ohjastaa alusta heittämällä noppaa. Pelissä on kuusi noppaa, joissa jokaisessa on numerot 1, 2, 2, 3, 4 ja liekkisymboli. Jokaisessa pelilaudan ruudussa on listatut noppien numerot, joilla ruudusta pääsee eteenpäin. Jos komentaja onnistuu heittämään näitä tuloksia nopilla, komentaja valitsee mitä numeroita haluaa käyttää, laskee kaikki sennumeroiset nopat yhteen ja etenee radalla summan verran. Käytetyt nopat poistuvat loppulennon ajaksi käytöstä ja kierros jatkuu jäljelle jääneillä nopilla. Vähimmillään käytössä on enää yksi noppa. Liekkinopat ovat poikkeus: ne eivät poistu vaan jatkavat pelissä normaalisti. Liekkinoppia kannattaakin käyttää liikkumiseen aina kun se on mahdollista.
Aina kun alus pysähtyy radalla jonkun planeetan tai kuun kohdalle, kisunautit voivat jättää aluksen. Planeetoille mahtuu enemmän väkeä, jokaiseen kuuhun taas vain yksi kissa. Jos kapteeni jättää aluksen, johtajuus siirtyy seuraavalle kissalle ja jos kaikki jäävät pois kyydistä, avaruusmatka päättyy siihen.
Kun satelliittiastronautti on mukana, raketti starttaa radan kolmannesta ruudusta. Laskuvarjokissa pääsee vielä haaksirikkoutuneesta raketistakin pelastautumaan planeetalle tai kuuhun. Ykkösnoppakissa antaa kertakäyttöisen 1-silmäluvun nopan ollessaan raketissa. Kolme kissoista tuplaa pisteensä, jos pääsee haluamaansa kohteeseen, yksi poistaa yhden nopan jättäessään raketin ja yksi kissoista voi laskeutua myös viereiseen ruutuun.
Alkuhankaluuksia sääntöjen ja pisteenlaskun kanssa
Pisteenlasku osoittautui hieman sekavaksi. Kuista saa pisteitä heti, kun sellaiselle laskeutuu. Planeetoilla taas on enemmistöpisteytys: kun peli on loppu, eniten (ja ensimmäisenä) kissoja planeetalle vienyt pelaaja kerää parhaat pisteet. Tarjolla on myös bonuspisteitä tavoitteista, kuten neljälle eri planeetalle laskeutumisesta tai kolmen kissan saamisesta samalle planeetalle. Nämä suoritukset pitää huomata itse, pisteet saa vain ensimmäisenä tavoitteen täyttänyt. Pisteistä lasketaan keräämällä pahvisia pistemerkkejä, mutta perinteinen kynä ja paperi helpotti meillä pistelaskun hallintaa. Varsinkin ensimmäisillä pelikerroilla suositeltavaa merkata kuiden ja muiden heti pisteitä antavien kohteiden pisteet ylös.
Kaksinpelinä MLEM on nopeahko ajanviete lauantai-iltana saunan jälkeen. Itse suosittelisin vähimmäispelaajamääräksi kolmea. Mitä useampi pelaaja, sitä enemmän tulee vuorovaikutusta niin hyvässä kuin pahassa.
Alkuun suurin haaste omalla kohdallamme oli kielitaito. Ohjekirja ja kaikki netin ohjevideot olivat englanniksi. Ohjeet ovat kyllä selkeät ja hyvin kerrottu. Ohjeiden lisäksi peli ei vaadi kielitaitoa, sillä muissa osissa ei ole tekstejä. Asia oli jo ennakkoon tiedossa, mutta kissojen vuoksi peli täytyi saada vaikka sitten englanniksi.
Kun sitten Googlen kääntäjällä, kilauta kaverille -toiminnolla ja YouTube-videoilla päästiin käsiksi pelin ideaan ja pelaamiseen suurin piirtein ohjekirjan mukaan, meni muutamakin lauantai-ilta saunan jälkeen mukavasti ampuen kissoja avaruuteen. Kun ohjeet on kerran vaivautunut kääntämään ja opettelemaan kunnolla, peli on kuitenkin melko helppo selittää myös uusille pelaajille.
MLEM:n kehittyneemmät säännöt
Pelissä on muutama muunnelma, jotka voi ottaa mukaan peliin tuomaan vaihtelua. Ne ovat sen verran suoraviivaisia, että ainakin kokeneemmille peliharrastajille suosittelen niiden sisällyttämistä heti mukaan. Perhepelinä MLEM voi toimia paremmin ilman niitä.
Exploration-muunnelmassa pelilaudalle lisätään laattoja, joihin osumalla saa pieniä lisäetuja: pisteitä, lisänoppia tai vauhtia radalla. Näitä on aina tietty määrä laudalla ja kun yksi kerätään, uusi tulee tilalle. Nämä laatat tuovat vähän lisämietittävää siirtoihin, sillä laattoihin osuminen on aina hyvä juttu.
Salaiset tavoitteet ovat laattoja, joita pelaajille jaetaan pelin alussa. Ne antavat pisteitä tietyille planeetoille tai kuille pääsemisestä. Nekin ovat yksinkertainen lisäys peliin, tosin niiden pisteytyksen ymmärtäminen on yllättävän mutkikasta ottaen huomioon, miten yksinkertaista se on.
UFO-muunnelma on kiinnostavin. Se lisää laudalle avaruudesta kohti maata laskeutuvan UFOn. Jos siihen onnistuu osumaan, saa pisteitä – ensimmäisellä kerralla viisi, seuraavalla neljä ja niin edelleen. Lisäksi UFO tuo peliin laatat, jollaisen jokainen kapteeni kääntää retkensä aluksi. Laatta paitsi liikuttaa UFOa laudalla eteenpäin, myös kertoo, kuinka monta noppaa avaruusmatkalla on käytössä ja antaa jotain lisäbonusta, tavallisesti tietyn numeroisia virtuaalinoppia käytettäväksi.
Lisäosat tuovat peliin sen verran lisää sisältöä, että pikkuisen köykäiseltä se tuntuisi ilman niitä. En ole pelannut ihan peruspeliä koskaan, enkä usko pelaavanikaan. Jos haluan minimalistisemman version samasta teemasta, tarjolla on aina Heckmeck, joka onkin selvästi MLEM:n henkinen edeltäjä – huomattavasti pienimuotoisemmassa paketissa vain! Sama onnenkoetuksen ja radalla etenemisen mekanismi siinäkin kuitenkin on.
MLEM:iin on olemassa myös pieni promolisäri BLEP: Cosmic Pioneers, jossa planeetoille lisätään koiria. Koiralaatat ovat satunnaisefektejä, jotka voivat olla hyviä tai huonoja. Tätä olen kerran kokeillut, enkä haluaisi sitä ottaa mukaan jatkossa, sen verran turhanpäiväiseltä satunnaiselementiltä se tuntui.
Faktat MLEM: Space Agencystä
Suunnittelijat: Reiner Knizia
Julkaisijat: Rebel Studio (2024)
Mutkikkuus: Peruspeli on loppujen lopuksi melko yksinkertainen.
Onnen vaikutus: MLEM on onnenkoetuspeli, jossa on kyse riskien ottamisesta ja todennäköisyyksien pohtimisesta. Noppatuurilla on paljon merkitystä, mutta paljon on myös kyse siitä, kuinka uhkarohkeasti pelaa.
Vuorovaikutus: Tavoitteista kisaaminen on pelin se kohta, jossa muilla pelaajilla on eniten merkitystä. Astronauttivalinnoilla ja päätöksillä siitä, milloin hyppää pois kyydistä, on jonkin verran väliä.
Teema: Avaruus- ja kissateema tuntuu toimivalta, tosin itse peliin kissat eivät liity kuin pelihahmoina.
Uudelleenpelattavuus: Kohtalainen. Lisäksi samassa paketissa olevat laajennusosat takaavat ajanvietettä useammallekin kerralle.
Saavutettavuus: Pelaaminen ei edellytä lukutaitoa. Jonkin verran numerotajua on hyvä olla, mutta peliä voi myös pelata enemmän tuuripelinä miettimättä todennäköisyyksiä sen tarkemmin.
Pelaajamäärä: 2–5, enemmän on parempi.
Pituus: 30–60 minuuttia