Metropolys on huutokauppaa talonrakentamisesta. Suurkaupunki kasvaa ja kukoistaa, mutta kuka saa oikeuden rakentaa talonsa haluamilleen alueille ja kuka jättää komeimman jäljen kaupungin historiaan? Kun kaupunkikuvaa pistetään uusiksi, vanhaa ja arvokasta voi joutua jyrätyksi, mutta kehitys kehittyy!
Pelin idea
Pelaajilla on kullakin 13 taloa, jotka on numeroitu 1-13 ja jaettu kolmeen eri kokoon. Isoimmilla numeroilla isoimmat talot ja pienimmillä pienimmät.
Joku pelaajista aloittaa huutokaupan pelaamalla laudalle talon. Seuraava pelaaja voi rakentaa viereiselle alueelle isommalla numerolla varustetun talon. Tätä jatketaan, kunnes sopivia tyhjiä alueita ei enää ole tai kukaan ei halua tai voi pelata suurempaa numeroa.
Viimeisenä pelattu talo jää laudalle ja se käännetään numeropuoli alaspäin. Muut huutokaupassa käytetyt talot palaavat omistajilleen. Onnellinen voittaja saa aloittaa uuden huutokaupan haluamaltaan alueelta.
Huutokauppoja pelataan, kunnes joku pääsee eroon kaikista taloistaan, sen jälkeen lasketaan pisteet.
Monipuolista pisteenlaskua
Pisteenlasku perustuu salaisiin tavoitteisiin, näkyviin bonuksiin ja enemmistöihin. Laudalla on viisi kaupunginosaa, joista jokaisen parhaimmat talot tehnyt pelaaja nettoaa pisteitä. Joillain alueilla on bonuspisteitä. Jos alueelle rakentaa talon, kuittaa pisteet. Historiallisten arvokohteiden jyräämisestä taas rangaistaan pistemenetyksillä — mutta kehittyvä kehitys voi vaatia senkin tontin parempaan käyttöön.
Perhepelissä pelaajilla on yksinkertainen salainen tavoite, jonka toteuttamisesta kertyy pisteitä. Pelaajien on rakennettava alueille, jotka ovat joko sillan, patsaan, järven tai laudan reunan vieressä. Kehittyneessä pelissä pelaajilla on tietty väri, josta saa pisteitä ja lisäksi mutkikkaampi tavoite, joka palkitsee tiettyjen aluemuodostelmien saavuttamisesta, esimerkiksi kolmen alueen ketju tai sillan molempien puolien rakentaminen tuottaa pisteitä.
Omat pelikokemukseni rajoittuvat vain kehittyneeseen peliin, eikä lautapeliharrastajien kannata juuri perhepeliin aikaansa käyttää. Se on kuitenkin mukava lisä, joka tekee pelistä hieman lähestyttävämmän myös nuoremmille ja vähemmän kokeneille pelaajille.
Tyylikäs tapaus
Metropolysin kansi on yksi tyylikkäimmistä. Pelilauta taas on kerännyt paljon ”rumin lauta koskaan”-kommentteja. Ei se nyt ihan niin kamala ole, mutta aika häijy kuitenkin, kunnes silmät tottuvat. Voisihan se kieltämättä selkeämpikin olla, mutta toimii kuitenkin, ja pelin ulkoasu on muuten varsin miellyttävä.
Varsin nokkela huutokauppasysteemi tekee pelistä kiinnostavan ja tarjoaa sopivasti haasteita. Pelasin itseni ensimmäisestä pelistäni komeasti pihalle, kun tuhlasin arvokkaat rakennukseni liian nopeasti. Ostovoima meni, ja tappiohan siitä seurasi. Menestys huutokaupoissa vaatii siis tuumimista ja voimiensa mitoittamista. Hitaaseen pohtimiseen taipuvaisella porukalla Metropolys hyytyneekin vallan kokonaan, varsinkin loppupelissä, jossa tilanteet ovat laskettavissa. Ripeä peliporukka pelannee pelin luvattuun puoleen tuntiin, jolloin pelin keston ja sisällön välinen suhde on napakka.
Muunnelma
Ystarin sivuilla esitellään pelistä sokkohuutokauppamuunnelma. Siinä pelaajat eivät näytä toisilleen jäljellä olevien rakennustensa arvoja. Näin pelaajat eivät voi etenkään loppupelissä suunnitella peliään sen mukaan, mitä nappuloita vastapelaajilla on jäljellä — elleivät sitten muista, mitä nämä ovat pelanneet.
Suunnittelija: Sébastien Pauchon
Julkaisija: Ystari
Ilmestymisvuosi: 2008
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 30-60 min
Yksi vastaus aiheeseen “Metropolys”
Ilkeä peli, jossa ilkeys on kuitenkin suurimmaksi osaksi sisäsyntyistä – vastustaja ei välttämättä edes tiedä tehneensä ilkeän siirron. Yhtään turhaa rakennusta ei saisi rakentaa, jos aikoo pelissä pärjätä. Tämä peli on yksi suosikkejani, ja toimii kaikilla pelaajamäärillä ollen kiinnostavimmillaan ehkä kuitenkin kolmin- tai nelinpelinä.