Maze Race

Maze Race on Vuoden perhepeli 2016 -finalisti. Competon julkaisema näppäryyspeli on jonkinlainen Labyrintti-kuulapelin ja jääkaappimagneettien ristisiitos.

Peli on magneettinen myös siinä mielessä, että pöydälle levitettynä se kerää heti uteliaita ympärilleen. Säännöt selittää noin 30 sekunnissa, joten Maze Race on käyttökelpoinen myös niiden ihmisten kanssa, joita lautapelit eivät tavallisesti sytytä.

Paketissa tulee kaksi identtistä lautaa ja kelpo kasa magneettipohjaisia vaahtomuovipaloja keltaisessa ja sinisessä kuosissa. Niistä radat tehdään. Lisäksi löytyy tiimalasi, kolme muovikuulaa ja pari puupalikkaa ratojen leveyden tarkistamiseen.

Seinäpalojen vaahtomuovi muuten tuoksahtaa aika vahvasti pakettia avatessa. Tuoksut onneksi haihtuivat nopeasti, joskin koiran nenää ne kiinnostivat vielä kaksi päivää pelilaatikon avaamisen jälkeen: yhdestä keltaisesta palasesta löytyi pelikerhon maskottispanielin hampaiden jäljet.

Opi sekunneissa, rakentele pitkään

Pelaajat päättävät ensin, mihin neljästä numeroidusta sektorista aloitus- ja lopetuspalat asetetaan. Sitten rakennetaan näiden välillä kulkeva sokkelo. Mukava tulevilla puupalikoilla tarkastetaan, että reitti on kuulalle mahdollinen. Kun ensimmäinen saa ratansa valmiiksi, hän kääntää tiimalasin ympäri, jolloin toisella pelaajalla on vielä minuutti aikaa viimeistellä oma ratansa. Kun radat ovat valmiit, ne vaihdetaan päittäin. Kuula pitää kuljettaa alkupalasta loppupalaan ja takaisin. Nopeampi voittaa.

Meillä on vanha Labyrintti-peli hyllyssä ja vihaan sitä. Pääsen korkeintaan kuuden kolon yli ennen kuin menetän hallinnan ja kuulani putoaa jostain kolosta alas. Vaimo pystyy menemään radan loppuun ja takaisin näytöstyyliin. Maze Racessa ei ole koloja, joten siinä olen vain hitaampi. Se kismittää selvästi vähemmän kun Labyrintin kivuliaasti esiin tuoma tietoisuus omasta totaalisesta mämmikouraisuudestani. Laudan vääntely, eli pallon liikuttaminen sokkelossa ei ole Maze Racessakaan minua puhutteleva osuus. Mutta se sokkelon suunnitteluvaihe, se on todella hauska!

Lautapeleissä näkee harvoin joissain videopeleissä nähtyä hiekkalaatikkoefektiä, eli sitä että peli antaisi työkalut luovaan tekemiseen. Maze Race hoitaa tämän harvinaisen tontin kiitettävästi. Meillä ensimmäiset radat olivat niitä tyypillisiä labyrinttejä, joita muksujen puuhakirjat ovat täynnä. Umpikujia ja suoria kulmia. Aika nopeasti opimme tekemään paljon kierompia ratoja. Kuulaa on paljon vaikeampi hallita kovassa nopeudessa, joten pitkiä suoria seuraavat ansapaikat toimivat tehokkaasti. Myös hitaasti kapenevat palloloukut ovat inhoja.

Pac-Manin painajaiset

Ensin tuntui, ettei peliin saa lainkaan tehtyä vaikeita ratoja. Noin kymmenen ratakokeilun jälkeen pystyin kuitenkin jo kieroilemaan sellaisia Pac-Manin painajaisista revittyjä sokkeloita, että vastustajan ei tehnyt mieli enää palata rataa takaisinpäin. Minua tietysti nauratti kuin pahaa neroa.

”You shall never beat my maze, mister Ball. Mwahahaha!”

Komponentit mahdollistavat paljon muutakin kuin ohjekirjassa esitettyjen sääntöjen mukaan pelaamisen. Ensinnäkin netistä voi latailla printattavat kortit, jotka määrittävät pelikierroksella käytettävän alkukuvion. BGG:ssä näkyi myös hauska idea, jossa rakennetaan rata käyttäen sekä sinisiä että keltaisia paloja. Siinä rata tulee läpäistä siten, että kuula ei koske sinisiin paloihin lainkaan. Aivan uusi haaste! Taiteellisesti lahjakkaat voivat myös rakennella ratoja, jotka muodostavat mielenkiintoisen kuvan.

Lapset ainakin saavat pelistä monenlaista iloa ihan sääntöjen mukaisen pelaamisen ulkopuolellakin. Kuopus istui pelikerhon lattialla pitkään ja hartaasti rakentelemassa. Samalla saivat aikuiset pelata omia pelejään rauhassa. Excellenttiä! Kun peliin kyllästyy, paketilla on vielä runsaasti leluarvoa.

Jos pitää näppäryyspeleistä ja on kilpailuhenkinen, niin Maze Race on aika varma nakki. Jos vain on kaksi toimivaa kättä, kynnys pelaamiseen on olematon.

Faktat Maze Racesta

Suunnittelija: Andy Geremia

Julkaisija: FoxMind (2015), Competo (2016)

Mutkikkuus: Yksinkertaiset säännöt selittää hetkessä, sitten vain rakentelemaan.

Onnen vaikutus: Maze Racessa taidon merkitys on keskeinen.

Vuorovaikutus: Radat tehdään toiselle pelaajalle, joten kilpakumppanilla on suuri merkitys. Kommunikointi on lähinnä selostusta siitä mitä mieltä on toisen tekemästä radasta.

Teema: Sokkelopalloilussa ei ole sen enempää teemaa.

Uudelleenpelattavuus: Omia ratoja voi luoda loputtomasti. Ei tätä kuitenkaan pitkiä rupeamia kerralla jaksa. Sopii filleriksi ja lastenpeliksi.

Kieliriippuvuus: Tekstiä ei ole kuin ohjevihkosessa ja siinäkin hyvin vähän. Peli on suomenkielinen (+ ruotsi, norja ja tanska).

Pelaajamäärä: 2+. Joukkuesääntöjä on ohjeissa vähän luonnosteltu, mutta kyllä tämä on lähinnä kaksinpeli.

Pituus: n. 20 min.