Marvel Mayhem

Hasbron vuonna 2021 julkaisema Marvel Mayhem on uusintaversio alunperin Wizard of the Coastin vuonna 2018 julkaisemasta Dungeons & Dragons -maailmaan sijoittuvasta korttipelistä Dungeon Mayhem.

Tässä uudelleenteemoitetussa pelissä alkuperäisen Dungeon Mayhemin temppeliritari, barbaari, veijari ja velho on vain korvattu Marvelin Rautamiehellä, Purppuranoidalla, Mustalla Pantterilla ja Kapteeni Ihmeellä – nopean tutkiskelun perusteella kyseessä vaikuttaisi muuten olevan täysin sama peli.

Kostajat kokoon!

Marvel Mayhemissa kukin pelaaja valitsee yhden tarjolla olevista supersankareista ja ottaa sankarin korttipakan ja osumapistekortin itselleen. Pelaajat asettavat supersankarinsa osumapistenappulan osumapistekortin kohtaan kymmenen, nostavat pakastaan kolme korttia käteensä ja peli on valmis alkamaan. Pelin tavoitteena on saada muiden pelaajien osumapisteet nollaan ja siten voittaa peli.

Vuorollaan pelaaja nostaa pakastaan yhden kortin käteensä ja pelaa kädessään olevista neljästä kortista yhden aktivoiden korttiin merkityt kuvakkeet. Jokaisella supersankarilla on pakassaan hyökkäys-, puolustus- ja parannuskortteja, näiden sekoituksia sekä muutama supersankarin oma erityiskorttinsa.

Hyökkäyskorteilla pelaajat tuottavat vaurioita toisille pelaajille: hyökkäyskortin pelaaja valitsee kohteekseen yhden toisen pelaajan, joka menettää yhden osumapisteen jokaista pelatun kortin hyökkäyskuviota kohden. Jos hyökkäyksen kohteena olevalla pelaajalla on pelattuna pöytään puolustuskortti tai -kortteja, hyökkäyskortin tuottamat vauriot kohdistuvatkin puolustuskortteihin. 

Puolustuskortit kestävät vauriota niihin merkittyjen puolustuskuvioiden verran ja kun puolustuskortti on ottanut vastaan enimmäismäärän vaurioita, se tuhoutuu. Jos hyökkäyskortti tuottaa enemmän osumia kuin puolustuskortti tai -kortit voivat torjua, ylimääräiset vauriot kohdistuvat hyökkäyksen kohteena olevaan supersankariin. Parannuskorteilla pelaaja voi palauttaa itselleen menettämiään osumapisteitä yhden osumapisteen jokaista kortin parannuskuviota kohden.

Pääsääntöisesti pelaaja pelaa vuorollaan vain yhden kortin, mutta jokaisen hahmon pakassa on myös kortteja, jotka antavat pelaajan nostaa ja pelata vuorollaan uuden kortin. Kyseiset kortit ovatkin pelin ainoa keino pelata vuorollaan useampi kortti, poislukien muutaman hahmon erityiskortti.

Kun pelaaja on pelannut kortin tai kortteja, hänen vuoronsa on ohi ja on seuraavan pelaajan vuoro. Jos pelaajan osumapisteet tippuvat nollaan, hän tippuu pelistä pois, mutta peli jatkuu muiden pelaajien osalta normaalisti, kunnes enää yksi pelaaja on jäljellä.

Nopeaa mäiskimistä

Marvel Mayhem on oikein näpsäkkä kokonaisuus. Vuorot etenevät nopeasti ja yksi pelikerta kestääkin sen 10–15 minuuttia. Kokeneemmille pelaajille Marvel Mayhem ei tarjoile mitään uutta, samankaltaisia pelejä on nähty ennenkin. Kuusivuotiaalle pojalleni peli toimii oikein hyvänä kosketuksena tällaisiin korttivetoisiin mäiskintäpeleihin, eikä pelistä mahdollisesti kesken kaiken pois tippuminen ole myöskään ollut ongelma.

Toisaalta kotonamme suosiota on kerännyt myös King of Tokyo, jossa on samanlaista tiputtamismekaniikkaa eli harjaantumista tippumisen sietämiseen on jo tullut entuudestaan. Joka tapauksessa Marvel Mayhem on huomattavasti King of Tokyota lyhyempi peli, joten Marvel Mayhemista pois tippuminen ei pakota pelaajaa odottamaan läheskään yhtä pitkään, mikä onkin oikein hyvä asia.

Erityisen syvällistä kokemusta Marvel Mayhemista ei kannata odottaa, vaan eipä sitä ole sellaiseen tarkoitukseen suunniteltukaan. Supersankareiden erityiskorteilla hahmojen välille on saatu sopivasti eroavaisuutta – ei mitenkään paljon, mutta seitinohuesti (vaikka Hämähäkkimies ei olekaan pelattava hahmo) jotta eri hahmoilla pelaaminen ei tunnu täysin samasta puusta veistetyltä.

Uusintateemoitus lienee tehty täysin Marvel-elokuvien suosion siivillä, eikä teema siis sinällään ole oikeastaan kuin päälleliimattu kokonaisuus. Eikä siinä mitään, ainakin minuun ja poikaani Marvelin supersankarit vetoavat huomattavasti paremmin kuin geneerisen oloiset roolipelihahmot, joita alkuperäisessä Dungeon Mayhemissa on tarjolla. Temaattisesti en tosin tiedä, miksi supersankarit ovat päättäneet mäiskiä toisiaan, mutta eipä sillä oikein ole merkitystäkään tässä pelissä.

Olen pelannut Marvel Mayhemia lähinnä kahdestaan poikani kanssa, mitä nyt muutamia kolminpelejä on tullut myös pelattua. Peli toimii kaksistaan mukavasti jopa kuusivuotiaan kanssa ja on sopivan räväkkä, jotta niin lapsi kuin vanhempikaan ei ehdi tylsistyä pelin aikana. Uskoisin kuitenkin myös nelinpelin toimivan mallikkaasti, kun sitä pelataan kaikki vastaan kaikki -mentaliteetilla eli vuorovaikutusta ja mähinää varmasti riittää siinäkin. Voinkin siis täysin sydämin suositella sitä kaikille, jotka kaipaavat nopsakkaa välipalapeliä.

Faktat Marvel Mayhemista

Suunnittelija: James D'Aloisio

Julkaisija: Hasbro (2021)

Mutkikkuus: Säännöt ovat hyvin selkeät ja suoraviivaiset ja pelin opettaa nopeasti muutamassa minuutissa. Vuorolla tehtävä “nosta kortti, pelaa kortti”-toiminto ei vaadi mahdottomia pieniltäkään pelaajilta, vaikkakin aivan ilman jonkinlaista suunnitelmaa peliä tuskin voittaa.

Onnen vaikutus: Pelaajan käteen tulevat kortit ovat täysin tuurista kiinni: pelissä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa käsikortteihin eikä nostopakan järjestykseen tai sen sisältöön (poislukien muutaman supersankarin erityiskorttien toiminnot). Jonkin verran voi kuitenkin taktikoida sillä, mitä kortteja pelaa missäkin vaiheessa.

Vuorovaikutus: Peli on lähestulkoon pelkkää vuorovaikutusta pelaajien kesken, kun pelin ideana on päihittää vastustajat.

Teema: Teeman “vahvuudesta” kertoo jo paljon se, että kyseessä on uudelleenteemoitettu versio jo aiemmin tehdystä pelistä. Hahmot voisivat siis olla ihan mitä vain ja muutenkin ajatus siitä, miksi supersankarit taistelevat toisiaan vastaan jää mysteeriksi. Marvelin hahmot voivat kuitenkin olla tutumpia kuin esimerkiksi D&D:n hahmot ja siten kutsuvampia.

Uudelleenpelattavuus: Pelissä on tarjolla neljä erilaista hahmoa, joiden korttipakat ovat jonkin verran erilaisia. Suurta eroa pelikertojen välillä ei kuitenkaan ole: tavoitteena on kuitenkin aina tintata muita hahmoja kuonoon ja oikein urakalla. Vaikka peli ei sinänsä tarjoa paljon vaihtelua, kestää se helppoudessaan ja nopeudessaan jopa peräkkäisiä pelikertoja yllättävänkin hyvin.

Saavutettavuus: Korttien toiminnot on pääsääntöisesti merkitty helposti erotettavin ja ymmärrettävin symbolein. Jokaisella supersankarilla on pakassaan muutamia erityiskortteja, joiden toiminto on kirjoitettuna korttiin suomeksi: näiden korttien kykyjä ymmärtääkseen edes yhden pelaajista pitää osata lukea, vaikkakin pienemmätkin lapset voivat muistaa ja oppia ulkoa korttien kyvyt.

Pelaajamäärä: 2–4.

Pituus: Noin 10 minuuttia.