Arvostettu pelisuunnittelija Vlaada Chvátil ei tälläkään kertaa osu harhaan. Mage Knightissä pelaajat ovat sankareita, jotka tutkivat ja valloittavat tuntematonta mannerta. Sankarit kohtaavat matkallaan vaaroja, joihin kuuluvat toisten pelaajien lisäksi myös hirviöt ja velhot.
Vuonna 2012 Mage Knight voitti parhaan vahvateemaisen pelin Golden Geek -palkinnon.
Pelin idea
Tutkimusmatka alkaa portaalista. Alussa pelilauta on joko kolmen tai neljän palan kokoinen, riippuen käytettävästä portaalipalasta. Hahmoja on tarjolla neljä erilaista.
Pelaajat pelaavat kortteja, joissa on erilaisia toimintoja. Manaa käyttämällä kortista saa käyttöönsä suuremman voiman, mutta manaa on käytössä yksi noppa vuoroa kohden, lisäksi pelaajalla voi olla kertakäyttöisiä manakristalleja.
Korttipakka koostuu erilaisista hyökkäyksistä, liikepisteistä, vaikutusvallasta, parannuksista, puolustuskorteista, loitsuista, erilaisten bonuksien saamisesta manaan tai muihin toimintoihin ja hahmon saamista vammoista. Erityisesti pelin myöhemmässä vaiheessa käteen saattaa nousta vammakortteja, jotka vähentävät toimintomahdollisuuksia.
Manaa kertyy satunnaisesti, joten huonolla tuurilla käytössä ei ole yhtään oikeanlaista manaa, jolla vahvemman toiminnon saa käyttöönsä. Jos tilanne on niin huono, että kädessä ei ole lainkaan tilanteeseen sopivaa korttia, voi pelata minkä tahansa kortin pöytään poikittain, jolloin saa käyttöönsä yhden pisteen kyseiseen toimintoon.
Pelaajat voivat matkan aikana opiskella loitsuja, tutkia luolastoja aarteiden toivossa, palkata joukkoja ja parantaa mainettaan, jonka putoaminen liian alas vaikeuttaa pelaamista. Vaihtoehtoja on paljon, eivätkä valinnat aina ole helppoja.
Hahmot nousevat pelin aikana kokemustasoja, jotka nostavat kädessä olevien korttien määrää, puolustusarvoa ja komennettavien joukkojen maksimimäärää. Hahmojen edetessä pelilautaa rakennetaan eteenpäin, pelilauta on siis joka kerta erilainen. Rajat laattojen määrälle ja muodostuvan kartan muodolle asettaa valittu skenaario.
Pelin aikana pelataan päivää ja yötä, joista kummallakin on taas vaikutuksensa loitsuihin, liikkumiseen ja manaan. Vuorokauden aika taas vaihtuu pelipakan loputtua, jolloin vuorossa oleva pelaaja voi päättää kierroksen. Pelitapoja on erilaisia (yhteistyö, valloitus, yksinpeli ja niin edelleen) ja jopa yksinpeli on varsin onnistunut.
Taktinen ja haastava peli
Mage Knight on taktinen ja haastava peli. Kaikkea ei voi tehdä ja tekemisiään joutuu miettimään etukäteen jonkin verran. Pelin aikana käy usein niin, että huonoista vaihtoehdoista täytyy valita se vähemmän huono.
Monta kertaa pelien aikana mietin, liikunko jollekin alueelle ja hyökkään siellä olevien vihollisten kimppuun, mutta liikkuminen kuluttaa myöskin pitkän kantaman aseiden hyökkäyksen, koska tälläisiä yhdistelmäkortteja on kädessä vain yksi. Tällä kortilla saisi tuhottua vastustajat ennen kuin ne pääsevät lähitaisteluun. Toisaalta puolustuskortti ei ihan riitä torjumaan vastustajan hyökkäystä, joten entäs jos uhraan manakristalleja omaan varastoon tuovat kortit liikkumiseen ja käytän pitkänkantaman aseita… vai uhraisinko sittenkin mukanani kulkevista joukoista yhden yksikön… Peli on jatkuvaa vaihtoehtojen puntaroimista.
Peli voi olla melkoisen armoton huonojen valintojen tekijälle, toisaalta käteen nostetut kortit saattavat muuttaa tilanteen seuraavalla kierroksella. Pelissä on mukana pakanrakennuselementtejä, koska omaa pakkaa kasvattamalla saa käyttöönsä parempia ja tehokkaampia loitsuja, hyökkäyksiä, puolustuksia, enemmän liikepisteitä ja vaikkapa parannuksia.
Onnistunut kokonaisuus, mutta ei kaikille
Peli on kokonaisuutena varsin onnistunut yhdistelmä pakanrakennusta, lautapeliä ja taktikointia. Uudelleenpelattavuuskin on kunnossa. Peli ei sovi aivan kaikille ja aloittelijoiden on ainakin suositeltavaa ottaa mukaan kokeneempi pelaaja. Itse hyppäsin usean vuoden pelikokemuksella puikkoihin ja opettajan rooliin, johon olen jo tottunut, ja alkukankeuden jälkeen peli alkoi luonnistua.
Pelissä on kuitenkin melkoisen paljon poikkeussääntöjä, jotka alkavat muistumaan mieleen vasta useamman pelikerran myötä. Sääntökirjaa saa alkuun selailla pelin aikana ahkerasti. Lisäksi useamman kuin kahden pelaajan peli ensimmäisenä pelinä ei ole hyvä ajatus, koska sääntöjä on paljon opeteltavaksi ja kaksinpeli sujuu nopeammin ja kätevämmin. Sääntökirja on kuitenkin hyvä ja ensimmäinen skenaario opettaa kätevästi pelin perussäännöt.
Peli ei missään nimessä ole liian pitkä ja alun jälkeen peliä pystytään nopeuttamaan hieman pelaajien samanaikaisilla toimilla. Kaksi ja puoli tuntia saattaa kuitenkin olla joillekin pelaajille liian pitkä aika.
Pelin komponentit – kortit, karttapalat, pahvilätkät ja figuurit – ovat laadukkaita ja hahmot valmiiksi maalattuja. Paketilla on hintaa, mutta se on ehdottomasti jokaisen euron arvoinen.
Mage Knight ei ole turhaan kehuttu ja BoardGameGeekissä korkealle arvostettu peli. Pelin kaksi ensimmäistä painosta myytiin loppuun ja tällä hetkellä myynnissä oleva painos on jo kolmas. Allekirjoittaneeseen peli upposi kuin kuuma veitsi voihin, etenkin kun fantasia on teemana ollut aina lähellä sydäntäni. Peli sopii myös teemasta vähemmän kiinnostuneille hyvänä taktisena palana.
Lisäosat
Peliin on julkaistu lisäosa Mage Knight Board Game: The Lost Legion joka lisää yhden sankarin, karttapaloja, hirviöitä, loitsuja, yksiköitä, esineitä ja muuta sälää. Lisäosa laajentaa siis myös pelaajamäärän neljästä viiteen.
Mage Knight Board Game: Krang Character lisää pelattavaksi uuden örkkishamaanin.
Vuonna 2015 ilmestynyt Mage Knight Board Game: Shades of Tezla laajentaa peliä uudella sankarilla ja uudella seikkailulla, jossa päänvaivaa aiheuttaa sota Tezla-velhon perinnöstä.
Vuonna 2018 ilmestynyt Mage Knight: Ultimate Edition sisältää peruspelin, kaikki nämä kolme lisäosaa ja muuta uutta sisältöä.
Vuonna 2016 ilmestynyt Star Trek: Frontiers on Star Trek -aiheinen seikkailupeli, joka on rakennettu Mage Knightin pohjalle.
Faktat Mage Knight Board Gamesta
Suunnittelija: Vlaada Chvátil
Julkaisija: WizKids (2011)
Mutkikkuus: Peli on vaikea säännöiltään johtuen monista poikkeus- ja erikoissäännöistä. Toisaalta tukea on saatavissa netissä hyvin ja peliin löytyy kattava FAQ. Pelin oppimiskäyrä on alussa jyrkkä ja karkottanee monet muuten pelistä mahdollisesti kiinnostuneet, mutta opetusskenaario helpottaa opettelua huomattavasti.
Onnen vaikutus: Kuten kaikissa pakanrakennuspeleissä tuuria on mukana, kuten myös laattojen nostamisessa, mutta ilman taktista silmää ei pelissä pärjää.
Vuorovaikutus: Pelaajien väliset taistelut ovat mahdollisia tietyissä pelityypeissä, mutta mukana on myös yhteistyöpeli.
Teema: Vahvasti teemallinen fantasiapeli.
Uudelleenpelattavuus: Jokainen pelikerta on erilainen, kiitos pelin edetessä rakennettavan pelilaudan ja erilaisten satunnaiselementtien.
Kieliriippuvuus: Pelissä on paljon englanninkielistä tekstiä.
Pelaajamäärä: 1–4.
Pituus: 150 minuuttia, pelaajamäärästä riippuen. Ensimmäiset pelit ovat selkeästi pidempiä johtuen sääntökirjan aktiivisesta tavaamisesta.
Jutun kansikuva: Markus Unger / BGG (CC BY-NC 3.0).
Undaunted: Battle of Britain
Five Tribes
Tramways
Undaunted: Normandy
Star Wars: Imperial Assault
Mansions of Madness
Descent: Journeys in the Dark
Undaunted: North Africa
Lord of the Rings: Journeys in Middle-earth
Die Macher
Discover: Lands Unknown
Steam
5 vastausta aiheeseen “Mage Knight Board Game”
Pari soolopeliä vasta takana, mutta niiden perusteella vaikuttaa oikein hyvältä peliltä. Pelin säännöt ovat kohtalaisen monimutkaiset ja niissä on tosiaan joitakin sääntöpoikkeuksia, jotka eivät hyvin todennäköisesti mene oikein ensimmäisillä pelikerroilla. (Esim. taistelut pelaajien kesken ja satunnaismörköjä vastaan toimivat eri tavoin.) Olettaisin, ettei peli sovellu parhaiten sääntöfriikeille, vaan niille jotka haluavat keskittyä pelin seikkailuelementteihin ja ovat valmiita nopeasti sopimaan sääntöepäselvyyksistä sen asemasta, että peli lyödään tauolle 5-10 minuutiksi ja sääntökirjoista selataan asiaan liittyvät kappaleet.
Pelissä on jatkuva resurssipula ja valinnat eivät yleensä ole mitenkään itsestään selviä, ainakaan vielä näin vähäisen pelaamisen jälkeen, joten omaa pelivuoroa voi joutua odottamaan. Muiden pelivuoron aikana voi tosin suunnitella seuraavaa vuoroaan, sillä uudet käsikortit nostetaan oman vuoron lopuksi.
Ensimmäinen pelini taisi kestää lähemmäs neljä tuntia, kun sääntöjä joutui lukemaan uudestaan kesken pelin. Eli peliaikaa on syytä varata tähän peliin reilusti ensimmäisillä pelikerroilla. Kuvittelisin, että yhden pelaajan kannattaisi opetella peli ensin yksistään hyvin ja tämän jälkeen opettaa se kerralla muulle peliporukalle. PvP-säännöt vaikuttavat sen verran julmilta, että peliporukkaan voi olla vaikea yhden päästä myöhemmin mukaan, jos muut ovat pelanneet peliä paljon.
Missä se arvostelussa viitattu FAQ on? Tarkoitettiinko siinä tätä? http://boardgamegeek.com/thread/704520/official-rules-faq-thread Valmistajan omilta sivuilta en onnistunut FAQ:ia löytämään.
Suosittelisin peliä (melkein) kaikille fantasia-aiheisista peleistä kiinnostuneille. Mikäli tykkäät Heroes of Might and Magic -pelisarjasta tietokoneella, et varmaankaan voi olla pitämättä tästäkin. Oma arvosana 4,5/5. Ylipäätään pelin laadusta kertoo jo aika paljon se, että olen ihan yksistään jaksanut pelata sitä sääntöjen luku-urakan jälkeen.
Oletan, että Tero tarkoitti juurikin tuota BGG:stä löytyvää virallista FAQia. Ainakin laitoin siihen nyt linkin, niin ei tarvitse muiden etsiskellä.
Kyllä. Juuri tuota tarkoitin, siinähän ketjun (tai FAQ:n) aloittaja on sopinut tästä Vlaadan kanssa.
Resurssipula on juurikin mukava osa peliä…kaikkea ei voi tehdä, eikä pidäkkään. Edessä on aina valintoja ja monesti ne ovat kaikki yhtä huonoja (tai hyviä) ja niiden kanssa täytyy selvitä.
Saman suuntaista arvosanaa minäkin siihen kaavailin. Jos täydellisen pelin haluaa, niin se täytyy tehdä itse (ja silloinkin se on todennäköisesti epätäydellinen).
Pari Solo Conguest -skenaariota takana ja olen saanut pahasti turpaan. Sääntöjen opetteluun meni aikansa, mutta nyt pitäisi vielä oppia miten peli voidaan voittaa. Viime pelin jätin kesken, koska kävi selväksi, että en olisi voinut valloittaa kahta kaupunkia jäljellä olevassa ajassa. Kun laiton komponentteja laatikkoon, mumisin, että en enää ikinä pelaa tätä #######:n peliä. Sitten aloin miettiä, että kyllä tätä ihan hauska on pelata ja peli on hyvin suunniteltu. En voi syyttää peliä siitä, että en osaa pelata sitä – vielä. En aio mennä BGG:n sivuille antamaan yhtä tähteä koska olen surkea, kuten niin monet näyttävät tekevän. Aloin heti suunnitella miten lähden seuraavalle valloitusretkelle.
Meillä on Ultimate Editionia varmaan satakunta peliä takana. Pelataan kaksinpeliä, friendly player vs player- tyyliin. Kumpikin pelaa omaa peliään ja kerää pisteitä. Edelleen tulee vastaan sääntöjä joita ei olla huomioitu. Kannattaa laskea kaupunkien leveliä sille tasolle että saa sen/ne valloitettua. Tosin me ei olla enää aikoihin kiinnitetty edes huomiota siihen saadaanko joku skenaario päätökseen vaan pelataan ihan pelaamisen ilosta.