Pohjanmeren rannikon alangoille sijoittuva lautapeli, jossa kasvatetaan lampaita ja rakennellaan omalle maatilalle etuuksia tuottavia rakennuksia. Kuulostaako tutulta? Lowlands ei kuitenkaan ole Fields of Arle, eikä edes Uwe Rosenbergin suunnittelema.
Sen verran läheltä Claudia ja Ralf Partenheimerin hengentuote Rosenbergin leipälajia kuitenkin liippaa, että lupa on käyty kysymässä. Niinpä sääntökirjassa on merkintä Uwe Rosenbergin hyväksynnästä. Vähemmästäkin Uwe-fanin mielenkiinto herää!
Lampaidenkasvatusta kosteissa oloissa
Lowlandsin ideana on kahden intressin välinen ristiriita. Pelaajat haluavat kasvattaa pelin aikana mahdollisimman paljon lampaita, mutta samalla pitäisi torjua mereltä vyöryvän veden uhkaa. Jos vesi ylittää tulvapadot ja tulvii niityille, lampaiden arvo laskee ja padonrakennuksen arvo kasvaa. Pahimmassa tapauksessa lampaat hukkuvat. Jos pato taas pitää ja lampaat pysyvät kuivina, lampaiden arvo nousee ja padonrakennuksen arvostus laskee.
Ristiriita on ilmeinen: jos keskittyy padonrakennukseen, ei ehdi hankkia runsaasti lampaita ja toisin päin. Toisaalta runsas padonrakennus jää palkintoa vaille, jos pato pitää ja lampaisiin keskittyneet pelaajat kiittävät. Lisäbonuksena lampaat ovat omia, mutta patoprojekti on yhteinen. Lowlands on onnistunut sekoittelemaan mielenkiintoisen keitoksen.
Runkona on selvästi Agricola: All Creatures Big and Small. Pelaajilla on omat pelilaudat, joilla kasvatetaan lampaita hyvin uwemaiseen tapaan. Laudalta pitää aidata laitumia, jotka rajaavat lammaslauman kokoa. Laudalle voi myös rakentaa rakennuksia, joista saa erilaisia bonuksia pelin aikana. Vuoron päätteeksi lampaat lisääntyvät: jokaista kahta lammasta kohden saa yhden uuden. Määrä kasvaa siis reipasta tahtia, jos tilaa vain riittää.
Työläistenasetteluksi naamioitunutta toiminnonvalintaa
Lowlands näyttää ensi alkuun työläistenasettelupeliltä, mutta ei se kyllä sellainen ole. Toiminnot valitaan kolmea työläistä käyttäen, mutta mitään työläistenasettelupelien peruskuvioita peli ei toteuta. Toiminnot ovat tarjolla omalla laudalla ja saman saa valita useammankin kerran, kunhan vain maksaa lisäkerroista rahaa.
Työläisten merkitys on siinä, että ne on numeroitu 2, 3 ja 4. Numero kertoo sen, miten vahvana toiminnon saa tehdä, eli tarjolla on parempia ja huonompia toimintoja. Toisten pelaajien valinnoista ei tarvitse piitata.
Tarjolla on rakentamista, padonrakennusta, aitojen rakentamista, lammaskauppaa ja kortinnostoa. Kortteja on tarjolla myös lisätoimintoja: jos varsinaisesta toiminnosta jää osa käyttämättä, ylimääräisillä toimintopisteillä saa nostaa kortteja.
Rakentamisessa valitaan haluttu rakennus, maksetaan se materiaalikorteilla ja pelataan omalle laudalle sopivaan kohtaan. Tarjolla on yhdeksän rakennuksen valikoima, joka päivittyy sitä mukaa kun rakennuksia käytetään ja lisäksi muutama pelin lopussa bonuksia tuottava erikoisrakennus, joista kukin pelaaja saa tehdä yhden. Rakennukset jakautuvat lisäksi taloihin, joiden jokaisella sivulla on sisäänrakennettu aita ja laattoihin, jotka eivät ole taloja. Taloja saa tehdä pelin aikana yhteensä neljä, muita laattoja saa pelata vapaasti.
Padonrakennuksessa maksetaan materiaalikortteja ja edistetään patorataa. Kun patoradan mitta tulee täyteen, saa rakentaa uuden patopalikan ja sen jälkeen aloitetaan uusi kierros materiaalia vaihtaen. Padonrakennuksesta palkitaan askelilla padonrakennusradalla, näistä askelista kertyy sitten pelin lopussa pisteitä ja pelin aikana etuuksia, jos saavuttaa tietyt kohdat radalla.
Kun rakentaa patoa, täytyy pyytää apua toiselta pelaajalta. Tämä saa halutessaan rakentaa patoa vuoronsa ulkopuolella, jos kädestä löytyy sopivia kortteja. Tämä helpottaa padonrakennusurakkaa.
Aitatoiminnolla saa ostaa materiaalikorteilla uusia aitoja tai siirrellä vanhoja aitoja. Mitä enemmän aitoja pelaa laudalle, sitä paremmat tulot saa.
Lammaskaupassa voi myydä ja ostaa lampaita. Hinta on sama kuin lampaiden senhetkinen pistearvo. Jos näyttää siltä, että hinta on laskussa tai tilaa tarvitsee muuten, lampaat voi muuttaa rahaksi eli pisteiksi, ja toisaalta lampaita voi myös ostaa, jos vaikka tarvitsee siitoslammasta parillisen määrän saamiseksi.
Rakennukset tuovat vaihtelua
Pelin suola on rakennuksissa. Niitä on viitisenkymmentä, joten vaihtelua riittää, joka pelissä ei samaa valikoimaa näe. Rakennukset tuovat mukavia, tuntuvia etuja. Osa on selvästi voimakkaampia kuin toiset, osa taas on aika tilannesidonnaisia, mutta toisaalta voittopisteet ja hinnat tuntuisivat tasoittavan tilannetta aika hyvin. Alennuksia antavat rakennukset ja Construction Waste ovat kuitenkin käytännössä aina hyviä.
Rakennuksista pitää sanoa se, että niiden vaikutukset on kuvattu ikoneilla ja kautta linjan pelin ikonit tuntuvat olevan sellaisia, että jos tietää, mitä rakennus tekee, se on vaivatta pääteltävissä ikoneista, mutta jos ei tiedä, ikoneista ei kyllä asia selviä. Ei siis ihan täydellinen onnistuminen sillä saralla. Rakennusten vaikutuksia selostava sääntökirjan liite on siis syytä pitää käsillä ja ensimmäiset pelit menevät varmasti rakennusten vaikutuksia ihmetellessä.
Pelilaudalle on kuvattu puita, pensaita ja lampia. Ne näyttävät vähän kuvitukselta, mutta niillä on pelillistä merkitystä: osan rakennuksista saa pelata vain vaikkapa pensaiden päälle, osa taas antaa bonuksia, jos puita ja pensaita ei ole peittänyt muilla rakennuksilla. Tämä tuo mukavaa tasapainottelua peliin erilaisten tarpeiden välille.
Rakennukset on jaettu neljään lajiin. Storm Surge -rakennukset ovat poikkeus: niitä on esillä pelaajien määrä ja yksi päälle, eikä uusia tule. Näistä saa myös isoimmat edut loppupelissä, joten kannattaa pohtia, mikä näistä toimisi parhaiten ja pyrkiä rakentamaan se.
Loput rakennukset muodostavat kolme lajia, joista jokaista on aina kolme esillä kerralla. Tämä rajoittaa suunnittelua, kun ei tiedä, mitä rakennuksia pelin aikana tulee tarjolle. Lowlands on muutenkin peli, jossa ei voi oikein tehdä pitkän aikavälin suunnitelmaa heti pelin alussa, joten siihen tämä sopii hyvin. Vaihteleva valikoima estää myös urautumista samoihin linjoihin.
Kiinnostava, mutta ei täydellinen
Peli on todella kaunis. Kansikuvan yrmy lammas jakaa vähän mielipiteitä. Itse komponentit ovat joka tapauksessa todella kauniit, Andrea Boekhoff on tehnyt hienoa työtä. Hauska yksityiskohta on pelaajalautojen kaksipuoleisuus: toisella puolella on aurinkoisempi puoli, toisella ankea sateenpiiskaama.
Lowlands jätti vähän ristiriitaiset fiilikset. Siinä on paljon hyvää tällaiselle Rosenbergin pelien ystävälle, mutta en ole lopulta ihan sataprosenttisen varma, miten hyvin tulvamekanismi lopulta toimii. Mitenkään ilmeisen rikkinäinen se ei missään nimessä ole, vaan pikemminkin sillä tavalla epämääräinen, että haluaisin pelata enemmän nähdäkseni toimiiko se vai ei.
Omassa peliporukassani Lowlands ei kuitenkaan saanut erityisen innostunutta vastaanottoa ja kotipeleissä taas tökkii se, ettei peli oikein loista kahdella pelaajalla. Tulvamekanismi vaatisi enemmän pelaajia. BoardGameGeekin äänestyksen perusteella peli on selvästi pidetyin kolmella pelaajalla, joten jos kolminpelejä tulee pelattua paljon, Lowlands on kokeilemisen arvoinen.
Niinpä omalta osaltani Lowlands ei pysyvää sijaa pelikokoelmastani saa. Nusfjord on yksi pahimmista kilpailijoista: se on napakampi, vetävämpi ja toimivampi, pelaajamäärästä riippumatta. Lowlands on lisäksi jostain syystä todella kallis ja maksaa Suomessa hyvinkin 80 euroa, kun vaikkapa se Nusfjord on 20 euroa halvempi. Toisaalta luovun Lowlandsista pienen harmin kera – olisin halunnut pitää tästä pelistä enemmän.
Faktat Lowlandsista
Suunnittelija: Claudia Partenheimer, Ralf Partenheimer
Julkaisija: Feuerland Spiele, Z-Man Games (2018)
Mutkikkuus: Säännöt vaativat huolellista opettelua ja osa jutuista on jemmattu odottamattomiin paikkoihin: kuvat kannattaa katsella läpi ja liitekin lukea ennen pelaamista. Kun säännöt saa opeteltua, peli ei ole kovin raskas opetettava tai pelattava.
Onnen vaikutus: Pelissä on paljon satunnaiselementtejä, mutta kaikki on yhteistä alkuasetelmasatunnaisuutta: rakennuksia tulee sattumanvaraisesti ja tulvan määrä on satunnainen.
Vuorovaikutus: Padonrakennus on hyvin vuorovaikutteista ja omaa strategiaa pitää jatkuvasti mukauttaa toisten pelaajien tekemisiin. Pahantahtoista vuorovaikutusta ei kuitenkaan ole.
Teema: Hukkuvat lampaat ovat mainio teema ja kuvitus tukee teemaa hyvin. Maatalousaiheiden ystäville Lowlands toimii teemansa puolesta varmasti.
Uudelleenpelattavuus: Satunnaistekijät tuovat sen verran vaihtelua, että peli ei toista itseään ja strategioissa ei voi jäädä täysin jumiin.
Kieliriippuvuus: Pelissä on vähänlaisesti tekstiä, rakennuksilla on nimet, mutta muuten tieto välittyy ikoneilla.
Pelaajamäärä: 2–4, enemmistön mielestä paras kolminpelinä. En itse hankkisi ainakaan pelkästään kaksinpeliksi.
Pituus: 50–100 min pelaajamäärästä riippuen.
5 vastausta aiheeseen “Lowlands”
Siis mitä, kysytty Uwelta lupa? Mihin? Siihen, että saanko tehdä lautapelin?
Luvan kysyminen on siis minun tulkintaani asiasta. Kenenkään ei tarvitse kysyä Uwelta lupaa lautapelien tekemiseen, jos ei nyt sitten ole jotain olemassaolevaa Uwen peliä laajentamassa. Ohjekirjassa on merkintä siitä, että peli kuuluu ”Uwe Rosenberg Collectioniin” ja tällainen teksti:
”This seal signifies that Uwe Rosenberg recommends this game for fans of his work. Uwe Rosenberg himself studied this game and contributed during the development process.”
Pelihän on joka tapauksessa Feuerlandin julkaisema ja Feuerland taas osin Uwen omistama. Sikälikin siis melko reippaat samankaltaisuudet Agricola: ACBASiin ja muihin Uwen peleihin ovat varmasti täysin ok.
Ymmärrän, mutta kyllä luvan saamisesta puhuminen on melko vahva tulkinta, varsinkin kun ohjekirja puhuu suosittelemisesta. Luvan saaminen kuitenkin viittaa tyypillisesti siihen, että asiaan liittyy jonkinlaiset immateriaalioikeudet.
>Lowlands on lisäksi jostain syystä todella kallis ja
>maksaa Suomessa hyvinkin 80 euroa, kun vaikkapa
>se Nusfjord on 20 euroa halvempi.
Amazon.de’ssä Nusfjord on 38 e.
Itse tein uv-päätöksen lopettaa A.zon-ostokset, mutta periaatteessa halvalla peliä on saatavilla.
Minusta se on 60 eurollakin oikein kelpo diili, etenkin kun vertaa Lowlandsin 80 euron hintaan.
Nusfjordissa on myös sen verran tekstiä korteissa, ettei sitä välttämättä kannata saksankielisenä ostaa.