Forgotten Realmsin maailmassa sijaitseva Waterdeepin kaupunki on tuttu Dungeons & Dragons -harrastajille. Peli on tapahtumapaikkana Lords of Waterdeep -lautapelille, jossa pelaajat ovat lordeja, jotka kamppailevat kaupungin hallinnasta. Pelaajat palkkaavat seikkailijoita suorittamaan tehtäviä ja keräävät sitä kautta vaikutusvaltaa.
Mikään roolipeli Lords of Waterdeep ei ole, oikeastaan päinvastoin. Se on hyvinkin suoraviivainen työläistenasettelupeli. Pelissä on kuitenkin jonkin verran tavallista työläistenasettelua enemmän suoraa vuorovaikutusta pelaajien välillä, muutakin kuin samojen työläispaikkojen kaappaamista toisten nenän edestä.
Seikkailijat työssä
Pelin esikuva vaikuttaisi olevan työläistenasettelupelien nestori Caylus, sillä pelaajat lähettävät työläisiään laudalla oleviin rakennuksiin. Rakennuksista saa kerättyä resursseja – erilaisia seikkailijoita eli taistelijoita, varkaita, velhoja ja temppeliritareita ja rahaa – ja pelaajilla on myös mahdollisuus rakentaa uusia rakennuksia, mikä puolestaan antaa uusia mahdollisuuksia työläisten sijoitteluun. Rakennuksen omistaja saa toki pienen bonuksen, jos rakennusta käytetään.
Lisäksi työläiset voivat hakea toimintakortteja, joilla saa tehtyä jäynää ja kerättyä etuja, ja noukkia uusia seikkailuja suoritettavaksi. Seikkailut vaativat tietyn määrän seikkailijoita ja mahdollisesti rahaa. Kun seikkailun suorittaa, saa pisteitä ja mahdollisesti jonkun pysyvän edun, esimerkiksi lisäpisteitä tietyntyyppisten seikkailujen suorittamisesta.
Perustoimiva työläistenasettelupeli
Lords of Waterdeep toimii. Jos pelaajat ovat skarppeja, peli etenee reipasta tahtia ja on ohi mukavan nopeasti, noin tunnissa. Pisteitä kertyy runsaasti ja pelit ovat melko usein tasaisia. Pelissä on jonkin verran mahdollisuutta kiusata toisia pelaajia, pahinta on mahdollisuus pakottaa toinen suorittamaan pakkotehtäviä. Nämä pakkotehtävät on suoritettava ennen kuin voi tehdä tärkeämpiä tehtäviä.
Paperilla Lords of Waterdeep ei ole kovinkaan omaperäinen peli, vaan hyvin tavanomainen kerää kuutioita ja muuta ne pisteiksi -veivaus, mutta peli on hyvin tehty ja miellyttävä pelata. Peli toimii mukavasti koko pelaajamäärällä kahdesta viiteen, eikä peliaika veny samalla tavalla kuin vaikkapa Agricolassa, jossa viisinpeli on jo lähes tuskallisen pitkä.
Pelin ulkoinen toteutus on enimmäkseen toimiva ja selkeä, joskin graafisessa suunnittelussa on taipumusta pieneen tekstinpiiperrykseen. Hivenen tylsää on, että työläiset ovat pelkkiä kuutioita. Onneksi ratkaisuja on kehitelty, esimerkiksi DnDeeplet, jotka lisäävät pelin tunnelmaa mukavasti. Mikään erityisen vahvateemainen peli Lords of the Waterdeep ei kuitenkaan ole, vaan teemasta voi olla välittämättä yhtään, jos ei huvita. Pelissä on poikkeuksellisen mainio laatikko, kaikille osille on kätevä kolonsa.
iOS-versio ja lisäosa
Pelistä on hyvä iOS-versio, jonka avulla pelin sääntöjen opetteleminen käy vaivatta.
Peliin on ilmestynyt lisäosa Scoundrels of Skullport, joka sisältää kaksi erillistä moduulia ja mahdollisuuden pelata kuudella pelaajalla. Skullport-moduuli tuo peliin korruption, joka on sitä vaarallisempaa, mitä enemmän sitä pelin aikana kerätään. Undermountain-moduuli ei tuo varsinaisesti muutoksia peliin, vaan tekee vain kaikesta vähän isompaa.
Videoarvostelu
Faktat Lords of Waterdeepistä
Suunnittelija: Peter Lee, Rodney Thompson
Julkaisija: Wizards of the Coast (2012)
Mutkikkuus: Säännöt ovat selkeät, eikä peli ole erityisen vaikea.
Onnen vaikutus: Pelissä on jonkin verran satunnaiselementtejä, mutta taitavampi pelaaja voittaa kyllä useammin.
Vuorovaikutus: Mukana on hieman mahdollisuuksia kiusantekoon, mutta ei se varsinaisesti mitenkään erityisen ilkeä ole.
Teema: Forgotten Realmsin ystävät varmasti pitävät teemasta, mutta ei teema kovin syvällinen ole, eikä haittaa, vaikka aihe ei oikeastaan kiinnostaisikaan.
Uudelleenpelattavuus: Kiitos vaihtelevien rakennusten ja tehtävien, pelissä riittää vaihtelua ja jokainen pelikerta on hieman erilainen.
Kieliriippuvuus: Pelissä on runsaasti tekstiä, englantia on osattava lukea.
Pelaajamäärä: 2–5.
Pituus: 60 min, kunhan pelaajilla on vähän kokemusta. Viisinpelikään ei veny juuri tuntia pidemmäksi.
Caylus
The Manhattan Project
Le Havre
Ora et Labora
Caverna: Cave vs Cave
Dungeons & Dragons: Wrath of Ashardalon
Dungeons & Dragons: The Legend of Drizzt
Tyrants of the Underdark
Dungeons & Dragons Dice Masters: Faerûn Under Siege
Parks
Agricola
The Colonists
6 vastausta aiheeseen “Lords of Waterdeep”
BGG:n mukaan paras lautapeli, joka kestää enintään tunnin, ja mielestäni hyvin sen ansainnut. Arvosana 3,6 tähteä on siis ehdottomasti alakanttiin listaykköseltä.
Pelissä on kieltämättä samankaltaisuuksia Cayluksen kanssa, mutta pelin puolet lyhyemmän keston sekä korttien mukanaan tuoman pienen satunnaisuuselementin mukaan peli soveltuu huomattavasti suuremmalle yleisölle.
Korteissa ja rakennuksissa oleva symboliikka havainnollistavat hyvin niiden merkityksiä kuten cayluksessa, joten pelin oppiminen ei vaadi täydellistä englannin kielen lukutaitoa.
Suurin osa maksimissaan tunnin kestävistä peleistä on kevyempiä, ja soveltuvat siten hyvin myös lasten kanssa pelattavaksi. Lords Of Waterdeep kuuluu Samurain, Carcassonnen ja Ra:n ohella syvällisimpiin peleihin, joiden suositeltu kesto on vain tunnin. Jos haluaa cayluksen tapaisen strategisen pelin, joka ei kuitenkaan ole liian pitkä ja raskas, Lords of Waterdeep voi olla varteenotettava vaihtoehto.
Ovathan nuo kotimaisetkin arviot varsin nelospainotteisia, viitoset vain uupuvat ja siksi keskiarvo jää vähän matalammaksi. Pikkuisen paremmaksi tämä kyllä BGG:ssä arvostetaan, siellä on niitä ysejä ja kymppejäkin, joita suomalaiset eivät ole juuri jaelleet.
Kyllä minäkin Waterdeepiä pelaan mieluummin kuin Caylusta, mutta muuten keksin kyllä tunnin lokeroon mieluisampiakin pelejä (Samarkandit, Stone Age, Dolmengötter, Carcassonnet, Oregon…).
BGG:ssähän tuo peliaika on tällä hetkellä vähän hankalasti ja osittain epäinformatiivisesti esitetty. Monestihan pelilaatikossa lukee pelinkestona esimerkiksi 60-90 minuuttia. BGG:ssä on vain yksi arvo kestolle (tämä on kai muuttumassa/muuttunut), joten siinä saattaa lukea tässä tapauksessa 60, 75 tai 90. Esimerkiksi Agricolan kanssa peliaika riippuu pelaajien määrästä, joten siinä pelin kesto on entistä hankalampi määritellä. Ja toisaalta jos peli on jonkun filtteröinnin perusteella paras, niin ei se silti tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi antaa sille huippuarvosanoja. Varsinkin kun arvosanojen antamisperusteet vaihtelevat käyttäjästä toiseen.
Vader, hiljattainhan tuo peliaika BGG:ssä korjattiin eli nyt voi antaa kaksi kestoa, mutta koska tietokannassa on niin paljon tavaraa, tietoja on aika harvaan peliin päivitetty vielä.
Tuo on kyllä totta, että useille peleille on mahdotonta antaa yhtä arvioitua kestoa, koska esim. cayluksen kesto on yleensä noin puoli tuntia per pelaaja. Ja tietenkään mikään peli ei voi miellyttää kaikkia, vaan nuo arviot ovatkin lähinnä suuntaa antavia.
Noin tunnin mittaisten pelien joukossa itsellänikin menee tämän pelin yli kärkeen ainakin carcassonne ja dominion, joka tosin on enemmänkin korttipeli.
Tykkäsin myös kovasti siitä kuinka intuitiivinen peli tämä on ja hyvin nopea opettaa. Ekan kierroksen jälkeen uudetkin pelaajat jo tietävät mitä tehdä ja ovat mukana. Ensikertalaisetkin vetävät nelinpelin puoleentoista tuntiin helpohkosti. Ja piste erinomaisesta tavasta merkata kierrosten kulkua.
Toisaalta teema on kyllä niiiiin ohut, meidän porukassa jatkuvasti puhuttiin keltaisista resursseista, puusta tms., jotenkin mahdoton niitä oli sisäistää erilaisiksi seikkailijoiksi.