Lohikäärmelapset ovat löytäneet kiinnostavan aarteen: jääpylvään täynnä kimaltelevia jalokiviä. Aarre on saatava, mutta pylväs on liian iso siirrettäväksi. Lohikäärmelapset eivät myöskään saa sitä itse sulamaan: heidän henkäyksensä on vain lämmintä ilmaa. Tarvitaan lohikäärmeiskän apua!
Isälohikäärmeen henkäys on riittävän vahva sulattamaan jäätä ja vähän kerrassaan jalokivet alkavat irrota. Lohikäärmelapset keräävät aarteet ja ehkä isäkin saa muutaman jalokiven. Eniten jalokiviä kerännyt lohikäärmelapsi vie voiton.
Vuoden 2018 Kinderspiel des Jahres -palkinnon voittanut Lohikäärmeen henkäys on HABAn iloisenkeltaisesta laatikosta löytyvä oivallinen lastenpeli, jossa on ripaus näppäryyttä, hyvä annos arvioimista ja sopivasti tuuria. Peli on isä-tytär-kaksikko Lena ja Günter Burkhardtin käsialaa.
Jääpylvästä sulattamaan
Jääpilari koostuu muovisista renkaista, jotka pinotaan laudalle torniksi. Tornin sisään kaadetaan jalokivet. Alkuvalmistelut ovat siinä ja peli voi alkaa. Jokainen pelaajista saa vuorollaan olla isälohikäärme ja sulattaa jäätä, eli nostaa tornin päällimmäisen renkaan pois. Tämä saa jalokiviä putoamaan laudalle. Pelaajat valitsevat kukin itselleen yhden värin ja tämän väriset laudalle pudonneet jalokivet saa kerätä itselleen talteen. Laudassa on myös reikiä, joihin jalokivet voivat pudota – se on isälohikäärmeen siivu.
Tehtävä on siis melko yksinkertainen: tarkastele tornia, yritä päätellä mitä värejä renkaan nostaminen irrottaa eniten ja sitten vain toivo parasta. Renkaan nostajalla on hieman pelivaraa nostotekniikan suhteen: yrittääkö hivuttaa hiljaa vai tempaiseeko reippaammin, sillä voi olla merkitystä jalokivien putoamisessa. Tasapuolisuuden vuoksi renkaan nostaja valitsee värinsä viimeisenä. Kaksinpelissä pelaajat valitsevat kaksi väriä, yksi kerrallaan vuorotellen.
Kun koko jääpylväs on sulatettu, peli päättyy. Pelaajat laskevat saaliinsa ja eniten jalokiviä kerännyt pelaaja voittaa. Pelin kesto on pelaajamäärästä riippuen kahdeksan tai yhdeksän kierrosta, niin että jokainen saa olla yhtä monta kertaa sulattamassa tornia.
Yksinkertaisen hauskaa
En lainkaan ihmettele, että Lohikäärmeen henkäys palkittiin Kinderspiel des Jahresilla, lähinnä se kummastuttaa, että Vuoden lastenpeli -kisassa peli ei päässyt edes finaaliin. Lohikäärmeen henkäys kun on erinomaisen toimiva peli: sen säännöt ovat hyvin yksinkertaiset ja ilmeiset ja pelissä on sen verran ajatusta, että aikuinenkin pelaa sitä mielellään.
Peli sopii monenikäisille lapsille: pienimmät voivat pelata vanhempien avustuksella ja valita värejä, jos aikuinen hoitaa renkaiden nostamisen. Sorminäppäryyden lisääntyessä lapsi voi itse hoitaa renkaat ja kun taidot kehittyvät, pelissä voi oppia paremmaksi: pienempi pelaaja saattaa valita aina oman lempivärinsä, vähän taitavampi pohtii jo sitten, mitä värejä pylväästä tällä kierroksella eniten irtoaa. Tuurillakin on sopivasti merkitystä, aina pähkäilykään ei auta, kun timantit poukkoilevat miten sattuu.
Kun pelin toteutus on HABAn tapaan hiottua ja tyylikästä ja laatikko mukavan pieni, Lohikäärmeen henkäystä on helppo suositella tilanteisiin, joissa tarvitaan helppoa ja hauskaa lastenpeliä pienemmille koululaisille.
Faktat Lohikäärmeen henkäyksestä
Suunnittelijat: Günter Burkhardt, Lena Burkhardt
Julkaisija: HABA (2017)
Mutkikkuus: Säännöt ovat hyvin helpot ja ne opettaa lapsillekin nopeasti.
Onnen vaikutus: Arvioiminen on aina vähän summittaista ja pelilaudan reiät saattavat nielaista parhailta vaikuttaneita jalokiviä.
Vuorovaikutus: Pelaajat arvioivat samaa tornia ja muiden pelaajien siirrot vaikuttavat pelin tilanteeseen. Mitään kiusantekomahdollisuuksia pelissä ei kuitenkaan ole.
Teema: Lohikäärmeteema on hauska ja peli HABAn pelien tapaan värikäs, kaunis ja hyvin tehty.
Uudelleenpelattavuus: Hyvältä vaikuttaisi, peli on hauska pelattava, eikä toista liikaa itseään.
Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole lainkaan tekstiä.
Pelaajamäärä: 2–4, toimii hyvin eri pelaajamäärillä.
Kesto: 15–20 minuuttia.