Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Last Letter Standing tunnetaan Keski-Euroopassa nimellä Pim Pam Pet ja rapakon takana nimellä Tapple. Kaikki ajavat kuitenkin samaa asiaa eli kyseessä on nopeatempoinen sanapeli, jonka jippona on elektroninen pelilaite.
Pelin idea
Kierroksen alussa nostetaan kortti, joka määrää aiheen. Tämän jälkeen painetaan elektronisen kapistuksen nappia, jolloin aika alkaa raksuttamaan. Pelaajalla on 10 sekuntia aikaa keksiä aiheeseen sopiva sana, painaa sanan alkukirjainta vastaavaa namiskaa ja nollata ajastin. Tämän jälkeen on seuraavan pelaajan vuoro. Jos kategoria on vaikkapa kala, pelaaja voi sanoa ”ahven” ja painaa A-kirjainta.
Kun kirjain on painettu, sillä kirjaimella alkavaa sanaa ei voi enää sanoa. Jos pelaaja ei keksi sopivaa sanaa ennen ajan loppumista, hän putoaa pelistä. Kun enää yksi pelaaja on jäljellä, kierros on ohi ja hän voittaa kategoriakortin itselleen.
Mikäli kaikki kirjaimet on painettu ja mukana on vielä useampi pelaaja, pelataan pikaeliminointikierros. Tällöin nostetaan uusi kortti ja pelaajien on keksittävä sopiva sana molempiin kortteihin.
Kun kaikki kortit ovat löytäneet omistajansa, peli päättyy. Eniten kortteja kerännyt pelaaja tai joukkue voittaa.
Elektronisen laitteen lumoissa
Last Letter Standing on hyvin perinteinen sanapeli. Sanoja keksimistä alkukirjaimen mukaan on nähty jo vaikka kuinka, niin lautapeleissä kuin perheiden automatkoilla. Pelin vahvimmaksi valtiksi jääkin mukana tuleva vempain, joka voitaisiin korvata pelkällä ajastimella, kynällä ja paperilla.
Onneksi laite kuitenkin toimii. Vekotin näppäimineen on sopivan jämäkkä ja ajastimen nollautuminen läpsäyttämällä pitää pelit liikkeessä. Kategoriakortit voi säilyttää laitteen pohjassa, joten peliä voi kuljettaa ilman laatikkoa. Sääli, että osa aakkosten kirjaimista on pitänyt jättää tilan vuoksi pois. Joskus sanoja keksiessä menee lukkoon, kun huomaa kirjaimen uupuvan.
Peli tekee monta asiaa hyvin. Kun sanoja arvaillaan, kaikki ovat aktiivisesti mukana, eikä joutoaikaa ole. Lisäksi pelit pysyvät alusta loppuun nopeina ja sähäköinä. Pelaajien ei edes tarvitse arvailla kaikkia kortteja, vaan pelin voi lopettaa helposti missä vaiheessa tahansa.
Simppeli, mutta toimiva
Vaihtelua pelissä tuovat eri aihealueet. Valmiita aiheita pelistä löytyy 72, mikä on aivan liian vähän. Edes kolminkertainen määrä ei olisi pahitteeksi. Omia aihealueita on onneksi helppo keksiä, mutta pari lisäaihetta korttia kohden ei olisi ollut vaikea toteuttaa.
Last Letter Standing toimii joustavasti erilaisissa peliporukoissa. Pelata voi hieman vanhempien lasten kanssa tai kevyenä seurapelinä pelkästään aikuisporukassa. Pienempien lasten kanssa pelaaminen on hankalampaa, sillä tasoitusta on vaikea antaa. Lasten kanssa voi toki tiimiytyä.
Pelaajia mahtuu pelin ääreen vaikka kuinka monta ja peli onkin parhaimmillaan juuri isommassa porukassa. Kaksinpelinä laite on aika turhake ja yläpäässäkin on pientä viilaamisen varaa – pelilaatikon lupaama kymmenen pelaajaa on vähän yläkanttiin.
Last Letter Standing on nopea ja näppärä sanapeli, jossa on mukana vahva leluelementti. Pelissä ei ole Scrabblen tapaisia hitaita siirtoja, mitä on lähes poikkeuksetta otettu ilolla vastaan. Erityisesti vähemmän lautapelejä pelaaville peli on iskenyt todella hyvin. Ja jos ei muuta, niin violetilta ufolta näyttävä laite on ainakin varma katseenkääntäjä.
Faktat Last Letter Standingista
Julkaisija: Danspil (2013).
Mutkikkuus: Helppoa kuin heinänteko. Pelin sääntöjen selvittämiseen menee enintään puoli minuuttia.
Onnen vaikutus: Kaikista kategorioista ei välttämättä tiedä mitään, mutta lähes kaikki kortit käydään läpi pelin aikana.
Vuorovaikutus: Tämä syntyy lähinnä pelin ulkopuolella, kuten monissa muissa seurapeleissä.
Teema: Sanapelissä teemalla ei liiemmin ole tilaa.
Uudelleenpelattavuus: Valmiita aiheita on mukana valitettavan vähän. Jos peliä pelaa edes pari kertaa, joutuu itse kehittelemään uusia aiheita.
Kieliriippuvuus: Aihekortit ovat tietyllä kielellä, mutta erikoisten kirjainten puuttuessa peliä voi pelata monenkielisessä porukassa.
Pelaajamäärä: 2–10. Käytännöllinen yläraja on noin kahdeksan.
Pituus: 20–30 minuuttia.